Movatterモバイル変換

[0]ホーム
URL:

Skip to main content

Academia.edu no longer supports Internet Explorer.

To browse Academia.edu and the wider internet faster and more securely, please take a few seconds to upgrade your browser.

Academia.eduAcademia.edu

Related Authors

InterestsView All (7)

Uploads

Papers by Ilkka Leskelä

Research paper thumbnail of Trade and the Known World: Finnish Priests’ and Laymen’s Networks in the Late Medieval Baltic Sea Region
Re-forming Texts, Music and Church Art in the Early Modern North, Jul 25, 2016
In the summer of 1508, Magnus Buck, the vicar of the Nykyrko (Fin. Uusikirkko) parish in coastal ... moreIn the summer of 1508, Magnus Buck, the vicar of the Nykyrko (Fin. Uusikirkko) parish in coastal Karelia, sailed to Tallinn (Ger. Reval) on his small ship of six lasts. In the Gulf of Tallinn, Danish privateers captured the ship with the crew and the goods, but the vicar escaped to the shore. There, he met with people from his parish, Finns and Karelians. He explained his despair to them, and, against a promise of one last of beer, enlisted their help in a venture to take his ship and goods back from the enemy. They found the ship in anchor at the beach of Pirita (at the cloister of St. Birgitta, now part of Tallinn), unguarded and with the vicar's crew bound in ropes, and were able to seize it back without harm to either themselves or the Danes. 1 The reason for the bishop and two city magistrates of Tallinn to document and to testify in detail to this incident mirrored the precarious situation among the Baltic Sea powers: Denmark, Sweden, and the Hansa (here: Lübeck and Tallinn). In the summer of 1508, the tripartite conflict between Denmark, Sweden, and Lübeck had come to a momentary standstill, and Tallinn was very careful not to incite the warring parties. Both the spiritual and secular rulers of Tallinn wanted to make it clear to anybody inquiring about the incident that it was fijirmly between the vicar of Nykyrko and the Danish privateers, and did not involve the bishop or the city of Tallinn. In this they succeeded, because four days later the Danish privateer captains promised not to press charges in the case. 2 The present chapter is not primarily focused on politics among the great Baltic Sea powers. Rather, the case of the Nykyrko vicar is interesting for three reasons. First, it shows a Finnish priest trading and becoming indebted in the Hanseatic port of Tallinn, with a very modest ship and small 1 From a testimony of Nicolaus, Bishop of Tallinn, dated 4 August 1508; Finlands medeltidsurkunder, document number 5336 (hereafter FMU followed by the document number). 2 For a survey of the political situation on the Baltic Sea in the year 1508, see e.g. Enemark, Fra Kalmarbrev, pp. 120-1. The promise of the Danish privateer captains, 8 August 1508; FMU 5337.
Research paper thumbnail of Kauppa, verkosto ja kaapparisota : Turkulaisen kirkonmiehen Paavali Scheelin ja Danzigin porvarin Hans Chonnertin kauppayhteydet 1509–1516
Ruotsin valtaneuvosto hyväksyi Tanskan kuninkaan rauhanehdot Malmössä 23. huhtikuuta vuonna 1512,... moreRuotsin valtaneuvosto hyväksyi Tanskan kuninkaan rauhanehdot Malmössä 23. huhtikuuta vuonna 1512, ja rauhansopimus allekirjoitettiin vielä saman kesänä. 2 Malmön neuvotteluissa Tanskan kuningas sopi rauhasta myös Lyypekin johtamien hansakaupunkien kanssa. Nämä kaksi rauhaa lopettivat kauppaa vakavasti haitanneen kaapparisodan Itämerellä. Kesästä 1512 eteenpäin myös Scheel ja Chonnert saattoivat käydä kauppaa vailla kaappariuhkaa. Yleisen poliittisen tilanteen muutos tarjoaa mahdollisuuden tutkia muutoksen vaikutuksia Scheelin ja Chonnertin kauppaverkostoon. Tässä tapaustutkimuksessa pyrin selvittämään Scheelin ja Chonnertin kauppaverkoston organisaation sekä Itämerellä käydyn sodan mahdollisen vaikutuksen tähän organisaatioon. 1.2 Aikaisempi tutkimus Scheelin kaupankäyntiä on tarkasteltu aikaisemmin, mutta yleensä vain ohimennen. Varhaisin Scheelistä kirjoitettu esitys, K. A. Bomanssonin artikkeli Turun tuomioprovasti Paavali Scheel ja hänen sukuperänsä, on vuodelta 1866, eikä syvenny Scheelin kaupankäyntiin juuri lainkaan. 3 Laajemmissa Suomen ja Turun keskiajan historian kokonaisesityksissä Scheelin kirjeitä on käytetty Turun tuomiokapitulin kaupan esimerkkinä ja vertailukohtana Turun porvareiden käymälle kaupalle. Tuorein tällaisista tutkimuksista on Mika Kallioisen väitöskirja Kauppias, kaupunki, kruunu vuodelta 2000. 4 Tutkimuksessaan Turun porvariyhteisöstä Kallioinen mainitsee Scheelin käymän kaupan esimerkkinä Turun tuomiokapitulin ja piispan kaupasta, joka kilpaili porvareiden kaupan kanssa. Siinä missä Kallioinen tarkastelee porvareiden kauppaa mm. heidän lan Suomen myöhäiskeskiaika II vuodelta 1959, erityisesti sivut 492-540. Valitettavasti Jaakkolan kerronta on vahvasti nationalismin kyllästämää; hän tulkitsee lähteitä tämän johdosta hyvin värikkäästi.
Research paper thumbnail of Rezension: Maarit Leskelä-Kärki / Anu Lahtinen / Kirsi Vainio-Korhonen (Hg.): Kirjeet ja historiantutkimus (rezensiert von Ilkka Leskelä)
Rezension: Maarit Leskelä-Kärki / Anu Lahtinen / Kirsi Vainio-Korhonen (Hg.): Kirjeet ja historiantutkimus (rezensiert von Ilkka Leskelä)
Research paper thumbnail of Avauksia kirjetutkimukseen
Avauksia kirjetutkimukseen
Kirjallisuusarvostel
Research paper thumbnail of The life of wood in North-eastern Europe in AD 1100–1600
Antiquity, 2020
This project develops theoretical as well as methodological tools for the study of ancient wood, ... moreThis project develops theoretical as well as methodological tools for the study of ancient wood, focusing on wood-use in North-eastern Europe within the period AD 1100–1600. The authors approach wood within the framework of object biographies and link the study of wooden artefacts with broader archaeological understandings of formation processes and environmental reconstruction.
Research paper thumbnail of English Summary of the book "Laulut ja kirjoitukset: suulliset ja kirjalliset kulttuurit uuden ajan alun Suomessa" (Songs and writings: oral and literary culture in early-modern Finland)
Laulut ja kirjoitukset: suulliset ja kirjalliset kulttuurit uuden ajan alun Suomessa, 2017
"Songs and writings: oral and literary culture in early-modern Finland" has been written at the c... more"Songs and writings: oral and literary culture in early-modern Finland" has been written at the crossroads of historical and folkloristic studies. Our purpose is to study the interface of literary and oral cultures in early modern Finland, focusing on the sixteenth and seventeenth centuries. The book renews the understanding of exchange between the learned culture of clergymen and the culture of commoners, or “folk”. What happened when the Reformation changed the position of the vernacular language to literary and ecclesiastical, and when folk beliefs seem to have become an object for more intensive surveillance and correction? Why did they choose particular song languages, poetic modes and melodies for their Lutheran hymns and literary poems, and why did they avoid oral poetics in certain contexts while accentuating it in others? How were the hagiographical traditions representing the international medieval literary  adapted to  folk traditions, and how did they persist and change after the Reformation? What happened to the cult of the Virgin Mary in local oral traditions?

Books by Ilkka Leskelä

Research paper thumbnail of Laulut ja kirjoitukset: Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa
Marian asemasta keskiajan Suomessa 216 Reformaatio: Marian muuttuva kuva 222 Marian puhdistuspäiv... moreMarian asemasta keskiajan Suomessa 216 Reformaatio: Marian muuttuva kuva 222 Marian puhdistuspäivä, kynttilämessu ja kirkkoonotto 239 Käräjäpöytäkirjojen Maria 247 Länsi-Suomen Maria 261 Vahva ja aktiivinen parantaja 262 Rukoilivatko länsisuomalaiset Mariaa? 270 Marian ruumiillinen läsnäolo 273 Maria kielessä ja mielessä 279 Itä-Suomen Maria 281 Myyttinen, apuun tuleva ja rukoiltava Maria 282 Katolista vai ortodoksista? 294 Kansanomainen Ave Maria 308 Neitsyt Maria-perinne pienen ja suuren tradition kohtauspaikkana 317 : , 323 Uuden ajan alun runoaineistot 325 Kirkkolaulu 327 Lyhyet kansankieliset riimisäkeistöt 328 Agricola ja keskiajan perintö 330 Finnon riimillinen, alkusointua välttävä virsirunous 334 Alkusoinnun murtautuminen virsirunouteen 339 Kirjalliset runot 344 Agricolasta alkava knittelimitta 344 Riimillinen alkusointuinen parisäe 347 Suullisenkaltainen kalevalamitta 354 Suulliset runot 361 Sananlaskut 362 Loitsut 1600-luvun tuomiokirjoissa 367 Pilkkalaulut 382 Oppineet runon kuvaukset 387 Aeschillus Petraeuksen kielioppi 388 Wexioniuksen ja Martiniuksen kuvaukset 392 Juslenius, Ganander ja Porthan 398 Länsisuomalainen suullinen runous 401 Riimillisen suullisen laulun ajoituksen vaikeus 404 Oppinut ja suullinen runous 406 , : ,-411 Annikaisen virsi 413 Ritvalan helka 417 Helkavirret 421 Alkuvirsi 424 Annikaisen virren variaatio 428 Kuka on Annikainen? 431 Ritvalan Annikainen ja virren kulttuuriset taustat 436 Suullisen runon monikerroksisuus 444 Piispa Henrikin surmavirsi 447 Varhaisin kiinnostus 1600-luvun alkupuolella 449 Anders Törnuddin kokoelman teksti 464 Palmskiöldin kokoelman muistiinpano 485 Kaarle-herttuan runo 492 Hyvä herra herttu Kaarle 493 Kaarle-herttuan runon toisinnot ja runokieli 505 Kuningasrunot suullisessa perinteessä 508 Viitteet oppineisiin runoihin 511 Oppineiden vai rahvaan runoutta, historiaa vai propagandaa? 517 Kenen runoa, suullista vai kirjallista? 520 : 525
Research paper thumbnail of Trade and the Known World: Finnish Priests’ and Laymen’s Networks in the Late Medieval Baltic Sea Region
Re-forming Texts, Music and Church Art in the Early Modern North, Jul 25, 2016
In the summer of 1508, Magnus Buck, the vicar of the Nykyrko (Fin. Uusikirkko) parish in coastal ... moreIn the summer of 1508, Magnus Buck, the vicar of the Nykyrko (Fin. Uusikirkko) parish in coastal Karelia, sailed to Tallinn (Ger. Reval) on his small ship of six lasts. In the Gulf of Tallinn, Danish privateers captured the ship with the crew and the goods, but the vicar escaped to the shore. There, he met with people from his parish, Finns and Karelians. He explained his despair to them, and, against a promise of one last of beer, enlisted their help in a venture to take his ship and goods back from the enemy. They found the ship in anchor at the beach of Pirita (at the cloister of St. Birgitta, now part of Tallinn), unguarded and with the vicar's crew bound in ropes, and were able to seize it back without harm to either themselves or the Danes. 1 The reason for the bishop and two city magistrates of Tallinn to document and to testify in detail to this incident mirrored the precarious situation among the Baltic Sea powers: Denmark, Sweden, and the Hansa (here: Lübeck and Tallinn). In the summer of 1508, the tripartite conflict between Denmark, Sweden, and Lübeck had come to a momentary standstill, and Tallinn was very careful not to incite the warring parties. Both the spiritual and secular rulers of Tallinn wanted to make it clear to anybody inquiring about the incident that it was fijirmly between the vicar of Nykyrko and the Danish privateers, and did not involve the bishop or the city of Tallinn. In this they succeeded, because four days later the Danish privateer captains promised not to press charges in the case. 2 The present chapter is not primarily focused on politics among the great Baltic Sea powers. Rather, the case of the Nykyrko vicar is interesting for three reasons. First, it shows a Finnish priest trading and becoming indebted in the Hanseatic port of Tallinn, with a very modest ship and small 1 From a testimony of Nicolaus, Bishop of Tallinn, dated 4 August 1508; Finlands medeltidsurkunder, document number 5336 (hereafter FMU followed by the document number). 2 For a survey of the political situation on the Baltic Sea in the year 1508, see e.g. Enemark, Fra Kalmarbrev, pp. 120-1. The promise of the Danish privateer captains, 8 August 1508; FMU 5337.
Research paper thumbnail of Kauppa, verkosto ja kaapparisota : Turkulaisen kirkonmiehen Paavali Scheelin ja Danzigin porvarin Hans Chonnertin kauppayhteydet 1509–1516
Ruotsin valtaneuvosto hyväksyi Tanskan kuninkaan rauhanehdot Malmössä 23. huhtikuuta vuonna 1512,... moreRuotsin valtaneuvosto hyväksyi Tanskan kuninkaan rauhanehdot Malmössä 23. huhtikuuta vuonna 1512, ja rauhansopimus allekirjoitettiin vielä saman kesänä. 2 Malmön neuvotteluissa Tanskan kuningas sopi rauhasta myös Lyypekin johtamien hansakaupunkien kanssa. Nämä kaksi rauhaa lopettivat kauppaa vakavasti haitanneen kaapparisodan Itämerellä. Kesästä 1512 eteenpäin myös Scheel ja Chonnert saattoivat käydä kauppaa vailla kaappariuhkaa. Yleisen poliittisen tilanteen muutos tarjoaa mahdollisuuden tutkia muutoksen vaikutuksia Scheelin ja Chonnertin kauppaverkostoon. Tässä tapaustutkimuksessa pyrin selvittämään Scheelin ja Chonnertin kauppaverkoston organisaation sekä Itämerellä käydyn sodan mahdollisen vaikutuksen tähän organisaatioon. 1.2 Aikaisempi tutkimus Scheelin kaupankäyntiä on tarkasteltu aikaisemmin, mutta yleensä vain ohimennen. Varhaisin Scheelistä kirjoitettu esitys, K. A. Bomanssonin artikkeli Turun tuomioprovasti Paavali Scheel ja hänen sukuperänsä, on vuodelta 1866, eikä syvenny Scheelin kaupankäyntiin juuri lainkaan. 3 Laajemmissa Suomen ja Turun keskiajan historian kokonaisesityksissä Scheelin kirjeitä on käytetty Turun tuomiokapitulin kaupan esimerkkinä ja vertailukohtana Turun porvareiden käymälle kaupalle. Tuorein tällaisista tutkimuksista on Mika Kallioisen väitöskirja Kauppias, kaupunki, kruunu vuodelta 2000. 4 Tutkimuksessaan Turun porvariyhteisöstä Kallioinen mainitsee Scheelin käymän kaupan esimerkkinä Turun tuomiokapitulin ja piispan kaupasta, joka kilpaili porvareiden kaupan kanssa. Siinä missä Kallioinen tarkastelee porvareiden kauppaa mm. heidän lan Suomen myöhäiskeskiaika II vuodelta 1959, erityisesti sivut 492-540. Valitettavasti Jaakkolan kerronta on vahvasti nationalismin kyllästämää; hän tulkitsee lähteitä tämän johdosta hyvin värikkäästi.
Research paper thumbnail of Rezension: Maarit Leskelä-Kärki / Anu Lahtinen / Kirsi Vainio-Korhonen (Hg.): Kirjeet ja historiantutkimus (rezensiert von Ilkka Leskelä)
Rezension: Maarit Leskelä-Kärki / Anu Lahtinen / Kirsi Vainio-Korhonen (Hg.): Kirjeet ja historiantutkimus (rezensiert von Ilkka Leskelä)
Research paper thumbnail of Avauksia kirjetutkimukseen
Avauksia kirjetutkimukseen
Kirjallisuusarvostel
Research paper thumbnail of The life of wood in North-eastern Europe in AD 1100–1600
Antiquity, 2020
This project develops theoretical as well as methodological tools for the study of ancient wood, ... moreThis project develops theoretical as well as methodological tools for the study of ancient wood, focusing on wood-use in North-eastern Europe within the period AD 1100–1600. The authors approach wood within the framework of object biographies and link the study of wooden artefacts with broader archaeological understandings of formation processes and environmental reconstruction.
Research paper thumbnail of English Summary of the book "Laulut ja kirjoitukset: suulliset ja kirjalliset kulttuurit uuden ajan alun Suomessa" (Songs and writings: oral and literary culture in early-modern Finland)
Laulut ja kirjoitukset: suulliset ja kirjalliset kulttuurit uuden ajan alun Suomessa, 2017
"Songs and writings: oral and literary culture in early-modern Finland" has been written at the c... more"Songs and writings: oral and literary culture in early-modern Finland" has been written at the crossroads of historical and folkloristic studies. Our purpose is to study the interface of literary and oral cultures in early modern Finland, focusing on the sixteenth and seventeenth centuries. The book renews the understanding of exchange between the learned culture of clergymen and the culture of commoners, or “folk”. What happened when the Reformation changed the position of the vernacular language to literary and ecclesiastical, and when folk beliefs seem to have become an object for more intensive surveillance and correction? Why did they choose particular song languages, poetic modes and melodies for their Lutheran hymns and literary poems, and why did they avoid oral poetics in certain contexts while accentuating it in others? How were the hagiographical traditions representing the international medieval literary  adapted to  folk traditions, and how did they persist and change after the Reformation? What happened to the cult of the Virgin Mary in local oral traditions?
Research paper thumbnail of Laulut ja kirjoitukset: Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa
Marian asemasta keskiajan Suomessa 216 Reformaatio: Marian muuttuva kuva 222 Marian puhdistuspäiv... moreMarian asemasta keskiajan Suomessa 216 Reformaatio: Marian muuttuva kuva 222 Marian puhdistuspäivä, kynttilämessu ja kirkkoonotto 239 Käräjäpöytäkirjojen Maria 247 Länsi-Suomen Maria 261 Vahva ja aktiivinen parantaja 262 Rukoilivatko länsisuomalaiset Mariaa? 270 Marian ruumiillinen läsnäolo 273 Maria kielessä ja mielessä 279 Itä-Suomen Maria 281 Myyttinen, apuun tuleva ja rukoiltava Maria 282 Katolista vai ortodoksista? 294 Kansanomainen Ave Maria 308 Neitsyt Maria-perinne pienen ja suuren tradition kohtauspaikkana 317 : , 323 Uuden ajan alun runoaineistot 325 Kirkkolaulu 327 Lyhyet kansankieliset riimisäkeistöt 328 Agricola ja keskiajan perintö 330 Finnon riimillinen, alkusointua välttävä virsirunous 334 Alkusoinnun murtautuminen virsirunouteen 339 Kirjalliset runot 344 Agricolasta alkava knittelimitta 344 Riimillinen alkusointuinen parisäe 347 Suullisenkaltainen kalevalamitta 354 Suulliset runot 361 Sananlaskut 362 Loitsut 1600-luvun tuomiokirjoissa 367 Pilkkalaulut 382 Oppineet runon kuvaukset 387 Aeschillus Petraeuksen kielioppi 388 Wexioniuksen ja Martiniuksen kuvaukset 392 Juslenius, Ganander ja Porthan 398 Länsisuomalainen suullinen runous 401 Riimillisen suullisen laulun ajoituksen vaikeus 404 Oppinut ja suullinen runous 406 , : ,-411 Annikaisen virsi 413 Ritvalan helka 417 Helkavirret 421 Alkuvirsi 424 Annikaisen virren variaatio 428 Kuka on Annikainen? 431 Ritvalan Annikainen ja virren kulttuuriset taustat 436 Suullisen runon monikerroksisuus 444 Piispa Henrikin surmavirsi 447 Varhaisin kiinnostus 1600-luvun alkupuolella 449 Anders Törnuddin kokoelman teksti 464 Palmskiöldin kokoelman muistiinpano 485 Kaarle-herttuan runo 492 Hyvä herra herttu Kaarle 493 Kaarle-herttuan runon toisinnot ja runokieli 505 Kuningasrunot suullisessa perinteessä 508 Viitteet oppineisiin runoihin 511 Oppineiden vai rahvaan runoutta, historiaa vai propagandaa? 517 Kenen runoa, suullista vai kirjallista? 520 : 525

Log In



or



orreset password

Enter the email address you signed up with and we'll email you a reset link.

Need an account? Click here to sign up
[8]ページ先頭
©2009-2025 Movatter.jp