Jüperioodisch tabäl foon da keemische elemänte as en forstaling foon da bekånde keemische elemänte, ordned eefterelektroonestruktör sü dåt maning keemische äinschape ham döör jü tabäl änre aw en räigelmääsien wise.
Dåt fülien bil wiset jü tabäl foon da diling bekånde elemänte. Ark elemänt as aplisted eefter sin atoomtål än keemisch sümbool. Wan huum e wiser boowen aw en sümbool hålt, schucht huum di noome foon dåt elemänt, än wan huum deeraw klikt, kamt huum tu di tuhiirene artiikel.
Jü perioodisch tabäl as en baispal foon enklassifikationssüsteem: Elemänte önj jüseelwi split unti diseelwie perioodische tabälefloose – ålsü deele önj e tabäl dåtseelwi blai – hääwe äänlike keemische äinschape.
Dåt systeem wörd ütwikeld tu en tid as er nuch ninte am e anerlike apbäg foontatoom bekånd wus. Da elemänte wörden ordned eefter jare atoommase.
Di tjüscheJohann Wolfgang Döberreiner wus di jarste, wat er en tuhuupehångst fün twasche e atoommase än da keemische äinschape foon änkelte elemänte. Widere wörd hi ferbininge twasche da mase foon wase elemänte wis. Hi unerschåås ‚triitåle‘ foon tuhuupehingene elemänte. Di änglönjerJohn Alexander Reina Newlands fün üt, dåt deer en råigelmääsihäid foon oocht elemänte tu toochs bestöö än stald jü jarstperioodisch tabäl ap, ouers följk heet ham ütlååked, as hi sää, dåt huum dåt ferglike köö ma da oktaawe önj e musiik. Aptu pååsed sin systeem bloot tu da jarste perioode än ai tu da lääsere, wat långer san.
Tuleest hääwe di tjüscheLothar Meyer än di ruseDmitry Mendeleyev 1879 jü jarst wersioon foon jü perioodisch tabäl as we's diling kåne, publisiird. Deerbai hääwe ja, as uk ål John A. R. Newlands, forteluur änjood jü masefüli amdraid. Deerdöör as e oueriinjstiming önj da äinschape ferbääderd wörden. Eefter dåt apkaamen foon ewoogemekåånik as dütlik wörden, hü dåt köm. Dåt as nån tufål, dåt da perioode foon jüdeer tabäl jü eläktroonetål önj da schale foon e atoome fülie.
