| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | shakki | shakit |
| genetiivi | shakin | shakkien (shakkein) |
| partitiivi | shakkia | shakkeja |
| akkusatiivi | shakki; shakin | shakit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | shakissa | shakeissa |
| elatiivi | shakista | shakeista |
| illatiivi | shakkiin | shakkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | shakilla | shakeilla |
| ablatiivi | shakilta | shakeilta |
| allatiivi | shakille | shakeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | shakkina | shakkeina |
| translatiivi | shakiksi | shakeiksi |
| abessiivi | shakitta | shakeitta |
| instruktiivi | – | shakein |
| komitatiivi | – | shakkeine- +omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | shaki- | |
| vahva vartalo | shakki- | |
| konsonantti- vartalo | - | |
Kielenhuollon käsikirjan (Iisa & al. 2006) mukaan yleisesti äänteen /ʃ/ ensisijainen merkitsemistapa onš, jash on vasta toissijainen merkintätapa. Shakkiharrastajat ovat halunneet käyttää muotoashakki, mutta myös muotošakki on hyväksyttävä. Helsingin yliopiston yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) suosittaa muotoashakki. Kielitoimiston sanakirja (2006) toteaa vain, että kirjoitusasullešakki on rinnakkainen muotoshakki.