 |
origo (2)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | origo | origot |
| genetiivi | origon | origojen origoiden origoitten |
| partitiivi | origoa | origoita origoja |
| akkusatiivi | origo; origon | origot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | origossa | origoissa |
| elatiivi | origosta | origoista |
| illatiivi | origoon | origoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | origolla | origoilla |
| ablatiivi | origolta | origoilta |
| allatiivi | origolle | origoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | origona | origoina |
| translatiivi | origoksi | origoiksi |
| abessiivi | origotta | origoitta |
| instruktiivi | – | origoin |
| komitatiivi | – | origoine- +omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | origo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - | |
|
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | orīgo | orīginēs |
| akkusatiivi | orīginem | orīginēs |
| genetiivi | orīginis | orīginum |
| datiivi | orīginī | orīginibus |
| ablatiivi | orīgine | orīginibus |
orīgof. (3)
origon. (yks. määr.origot[luo],ei monikkoa)