harhautus (39)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harhautus | harhautukset |
| genetiivi | harhautuksen | harhautusten harhautuksien |
| partitiivi | harhautusta | harhautuksia |
| akkusatiivi | harhautus; harhautuksen | harhautukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harhautuksessa | harhautuksissa |
| elatiivi | harhautuksesta | harhautuksista |
| illatiivi | harhautukseen | harhautuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harhautuksella | harhautuksilla |
| ablatiivi | harhautukselta | harhautuksilta |
| allatiivi | harhautukselle | harhautuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harhautuksena | harhautuksina |
| translatiivi | harhautukseksi | harhautuksiksi |
| abessiivi | harhautuksetta | harhautuksitta |
| instruktiivi | – | harhautuksin |
| komitatiivi | – | harhautuksine- +omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harhautukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | harhautus- | |
|
|