Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hallitsija | hallitsijat |
genetiivi | hallitsijan | hallitsijoiden hallitsijoitten (hallitsijain) |
partitiivi | hallitsijaa | hallitsijoita |
akkusatiivi | hallitsija; hallitsijan | hallitsijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hallitsijassa | hallitsijoissa |
elatiivi | hallitsijasta | hallitsijoista |
illatiivi | hallitsijaan | hallitsijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hallitsijalla | hallitsijoilla |
ablatiivi | hallitsijalta | hallitsijoilta |
allatiivi | hallitsijalle | hallitsijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hallitsijana | hallitsijoina |
translatiivi | hallitsijaksi | hallitsijoiksi |
abessiivi | hallitsijatta | hallitsijoitta |
instruktiivi | – | hallitsijoin |
komitatiivi | – | hallitsijoine- +omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hallitsija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo | - |
Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[2]
hallitsijahuone,hallitsijanimi,hallitsijanvaihdos,hallitsijanvakuutus,hallitsijapari,hallitsijasuku,hallitsijavalta,hirmuhallitsija,naishallitsija,nukkehallitsija,sijaishallitsija