| Turkkilaisia sananlaskuja |
| Suomennos:Valfrid Hedman |
Turkkilaisia sananlaskuja.
SuomentanutValfrid Hedman.
Allah on hyvä, hänen hyvyytensälähde on syvä.
Valkoinen koira, musta koira, koiriaovat ne kumpainenkin.
Jos Allah sulkee yhden oven, niinhän avaa tuhansia.
Kärsivällisyys on paratiisin avain.
Tieltään eksynyt ihastuu enemmänkoiran haukunnasta kuin satakielen sävelistä.
Jos ken sua kivellä lyö, kosketa sinähäntä puuvillalla.
Kun vaunut ovat särkyneet, niinkyllä on monta tiennäyttäjää.
Kun kaksi sydäntä tulee yhdeksi,niin muuttuu puimapiha huvikentäksi.
Hyvä viini ja kaunis nainen on kaksimakeaa myrkkyä.
Tänään sain, tänään syön; kyllä Allahhuolehtii huomenesta.
Katso reunusta, osta kangas; katseleäitiä, nai tytär.
Tämänpäiväinen muna on parempihuomista kanaa.
Ei ole pitkältä Bagdadiin, kun lemmittyasuu siellä.
Ketä sydän rakastaa, sitä se kauniinapitää.
Kärsivällisyys on katkeraa, muttasen tulos on keltaista kultaa.
Missä mettä on, sinne kärpäsiäkinkokoontuu.
Ken ruusuja rakastaa, ei piikkejäpelätä saa.
Ken antaa vähän, antaa sydämestään,ken paljon antaa, antaa yltäkylläisyydestään.
Jos koiran rukous kuultaisiin, niintaivaasta sataisi luita.
Miekka miehen tappaa, kieli tappaatuhannen.
Eivät orvokit kasva niin korkeallakuin nokkoset.
Ken kiiruulla kulkee, sen jalkoihinviitan helmat takertuvat.
Kun härkä kuolee, niin vuota jää;kun mies kuolee, niin nimi jää.
Neljäkymmentä viisasta ei voi kiskoakaivosta yhden hullun vierittämääkiveä.
Alhaisella maalla sanotaan pientäkinkumpua vuoreksi.
Ei ole aina suurta herraa suuren turbaaninalla.
Ei puhdas vesi järvessä pilaannu,vaikka sammakot rannoilla kurnuttavat.
Parempi on valvoa yönsä, kuinnähdä pahaa unta.
Onnellinen se, joka löytää vehnäkuormankalliina aikana.
Rakastunut juoksee Fatmansa perässä,vaikka takki palaisi.
Kun talonemäntä rikkoo kupin, onse tapaturma, kun orjatyttö, on sehuolimattomuus.
Työ on ihmisen itse tehtävä, siunauksenantaa Allah.
Lähde:Otava 1912,s. 143 (no 3)