Sananlaskut ovat lyhyitä, usein vertauskuvalliseen muotoon puettuja mietelauseita ja elämänohjeita, jotka leviävät suullisesti kansan keskuudessa. Sananlasku on usein muodoltaanrytmikäs ja sisällöltään kuvaannollinen.
Niin kuin tähdet saavat taivaan loistamaan ja niin kuin kukat ja yrtit tekevätmaan silmälle suloiseksi. (Mikael Agricola) (Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987)
Sananlasku on lyhyt lause, joka perustuu pitkään kokemukseen. (Miguel de Cervantes)
Pelkkien sananlaskujen käyttäjä on yksisilmäinen kyklooppi, ja tuosilmä on hänen takaraivossaan. (Samuel Taylor Coleridge)
Viisaat tekevät sananlaskuja ja tyhmät toistelevat niitä. (Isaac D'Israeli)
Kansan käyttämä kieli on suurelta osaltaan sananlaskunomaista. Jos jokin joskus vähänkin heilahtelee, se keinuu heti kuinkehto, ja vastaavanlaista kieltä käyttää tavallinen kansa aivan jokaasiasta. (Samuel Johnson)[1]
Perkele on sananlaskujen vihamies ("Der Teuffel ist den Sprichwortten feindt"). (Martti Luther) (Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987)
Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäinsuussa. (Raamattu, Sananl. 26:7)
Sananlasku on valmiiksi mietitty sutkaus. (Jouko Tyyri)