Kaupunki on väestökeskittymä, jossa asutus on kaupunkia ympäröiväämaaseutua tiheämpää, mutta määrittely on häilyvää ja eri maissa erilaista.
Pois heidän kaduiltaan, jotka eivät mistään tule eivätkä mihinkään vie, heidän taivaansa alta, joka ei ala eikä lopu eikä kaareudu, vaan katkeaa joka paikasta kesken. (Juhani Aho)[1]
Niin kauan kuinkansa muuttaa maalta kaupunkiin, niin kauan se menee perikatoaan kohti. (Santeri Alkio)
Suurta kaupunkia ei pidä sekoittaa väkirikkaaseen kaupunkiin. (Aristoteles)
Yhdenkään kaupungin ei pitäisi olla niin iso, ettei siitä voi aamukävelyllään kävellä ulos. (Cyril Connolly)
Pellot japuut eivät opeta minulle mitään, mutta ihmiset kaupungissa opettavat. (Sokrates)
Kaupungissa meneerahaa, vaikkei kukkaroa aukaisekaan. (Suomalainen sananlasku)
Maallaköyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus. (Suomalainen sananlasku)
Suurkaupunki: Miljoonia ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä yhdessä. (H. D. Thoreau)[2]
Ikävöin kaupunkia, asfaltin, metallitomun ja bentsiinintuoksua, - sitä hermostunutta kaipausta, joka pimenevinä iltoina kiertää hiljaisiakatuja. (Mika Waltari)[2]
Suuri Sitaattisanakirja. ToimittanutJarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
Keille kaupunki on raskas, heille onnea sä toivo nähdä unta kotimetsästä tullin krouvissa" (Dan Andersson: "Veli Joachim", suom.Hector jaTommy Tabermann)
