Zogu I (Zog) Skanderbeg III (ennen kruunaustaAhmed Zogu, alkuperäiseltä nimeltään Ahmet Muhtar Bej Zogolli[1];8. lokakuuta1895 –9. huhtikuuta1961) oliAlbanian pääministeri vuosina 1922–1924,presidentti 1925–1928 ja maan ensimmäinen (ja ainoa)kuningas 1928–1939 (nimellisesti vuoteen 1946). Lukuisten poliittisten vastustajien,verikostotradition sekä omatoimisten ylennysten vuoksi Zogu I keräsi uransa aikana suuren joukon vihamiehiä. Häntä vastaan tehtiinkin ainakin 55 epäonnistunutta murhayritystä.[2]
Ahmet Muhtar Bej Zogolli syntyi Burgajetin linnassa Xhemal pašša Zogun ja Sadijé Toptanin poikana. Hän kuului kuninkaalliseen Skanderbegin sukuun, joka hallitsiMatin kaupunkia.
Vuonna 1911 Zogusta tuli 16-vuotiaana Matin perinnöllinen kuvernööri ja Ghegin klaanin päällikkö. Häntä pidettiin vankinaWienissä jaRoomassa 1917–1919.
Zogu sai ministerin asemia Albanian hallituksessa vuodesta 1920 alkaen. Hän tuki etelän feodaaliomistajia (turkiksi:bey), aatelia, kauppiaita, teollisuusmiehiä ja intellektuelleja. Zogusta tuli reformistipuolueen johtaja ja myöhemmin pääministeri tasavaltalaisessa hallituksessa. Vuonna 1923 häntä ammuttiin parlamentissa.[2] Hän toimi sisäministerinä, sotaministerinä ja armeijan ylipäällikkönä.
Zogun puolue voitti vaalit alkuvuodesta 1924. Zogu kuitenkin jäi sivuun skandaalin vuoksi ja haavoituttuaan murhayrityksessä ja pääministeriksi tuliVërlaci. Oppositio vetäytyi parlamentista kun nuorisoliikkeen johtajaAvni Rustemi murhattiin kadulla parlamentin edessä. Teosta syytettiin Zogun Matinin heimolaisia. Tyytymättömyys kasvoi ja heinäkuussa 1924 maatyöläisten tukema kapina valtasiTiranan. Pääministeriksi asetettiinFan S. Noli. Zogu pakeniJugoslaviaan. Tätä on myöhemmin nimitetty ensimmäiseksi porvarillis-demokraattiseksi vallankumoukseksi. Joulukuussa Zogun Jugoslavian tukema armeija hyökkäsi Albaniaan, valtasi pääkaupungin jouluaattona ja Noli pakeni hallituksineen Italiaan.[3]
Zogu valittiin uuden tasavallan presidentiksi 21. tammikuuta 1925. Zogun hallitus oli eurooppalaistyylinen, vaikka suurin osa Albaniasta olimaaorjuutta harjoittavien bey'ien alaisuudessa. Zogun pääliittolainen oliItalia, joka rahoitti hallitusta. Zogun presidenttiyden aikana maaorjuutta purettiin, ja Albania alkoi muodostua valtiona ensi kertaa sitten 1400-luvun.Islaminuskoisen Zogun uudistuksissa kiellettiin huivit, julmuus eläimiä kohtaan sekäislamilaisen lainsäädännön kumoaminen mallinaKemal AtatürkinTurkki.
Zogu kruunasi itsensä kuningas Zogu (Zog) I:ksi 1. syyskuuta 1928 ja julistiperustuslaillisen monarkian Italian tapaan (mukaan lukien vahva poliisi). Hän otti käyttöön zogistien tervehdyksen (käsi sydämen päällä kämmen ulospäin) ja julistautui kuningasGjergj Kastriot Skanderbegin (k. 1468) seuraajaksi. Zogu keräsi kultaa ja jalokiviä, jotka takasivat Albanian valuutan arvon. Hänen hovinsa kulut veivät kaksi prosenttia valtion budjetista. Zogu nimitti myös itsensä Albanian armeijan marsalkaksi.[4]
Zogu I:n hallinto toi myös vakautta Albaniaan ja kuningas organisoi kansan koulutuksen. Taloudellinen riippuvuus Italiasta suureni kunBenito Mussolini laajensi vaikutusvaltaansaBalkanilla ja alkoi hallita Albanian taloutta ja armeijaa.1930-luvun talouslaman myötä maa ajautui lähes kokonaan riippuvaiseksi Italiasta.
Toisen maailmansodan aikana kuningasmielisen Albanian vastarinta oli tehotonta, ja se liittyi myöhemmin kommunistipartisaaneihin, entisiin maaorjiin, joita johtivat Jugoslavian militantit. Suurin osa Albanian hallinnosta teki yhteistyötä Italian jaSaksan kanssa. Sodan jälkeen köyhät ottivat vallan Jugoslavian tuella.
Zogu I yritti vaatia Albanian kruunua maasta, joka oli jäänyt kommunistiblokkiin jaEnver Hoxhan stalinistihallinnon alaisuuteen. Zogu I luopui virallisesti kruunusta 2. tammikuuta 1946, mutta piti vaatimuksensa siihen.
Vuonna 1951 Zogu osti Muttontownista,Long Islandilta, suuren kartanon ja maa-alueen, Knollwoodin kiinteistön. Kauppahinta oli 102 800 dollaria. Huhujen mukaan Zogu maksoi kartanon timanteilla ja rubiineilla. Knollwoodin kiinteistö on 60-huoneinen kartano, joka muutettiin linnaksi. Leka ei koskaan asunut siellä, vaan hän myi sen vuonna 1955. Sen jälkeen se on ollut tyhjillään ja sitä vandalisoitiin ja osa siitä on romahtanut.[5]
Zogu muutti Yhdysvaltoihin, mutta maahanmuuttoviranomaiset eivät hyväksyneet Zogun 115-jäsenisen kuninkaallisen hovin muuttoa. Hän yritti lahjoa tuloksettaYhdysvaltain senaatin virkamiehiä.
Zogu muutti vihdoinRanskaan. Hänen palvelijansa olivat lähteneet ja Zogu jäi yksin. Hän osti huvilanRanskan Rivieralta ja vietti mukavaa elämää. Zogu kuoli sairaalassaSuresnesissä,Pariisissa 9. huhtikuuta 1961. Kuningatar Geraldine kuoli 2002.