| Yrjö Welling | |
|---|---|
 Yrjö Welling 1920-luvulla. | |
| Kansanedustaja | |
5.9.1922–20.7.1951 | |
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin itäinen,Kymen itäinen,Kymi |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. helmikuuta1885 Kirvu |
| Kuollut | 2. maaliskuuta1963 (78 vuotta) Valkeakoski |
| Ammatti | maanviljelijä |
| Infobox OK | |
Yrjö Welling (15. helmikuuta1885Kirvu –2. maaliskuuta1963Valkeakoski) oli suomalainenpoliitikko, joka toimiSDP:nkansanedustajana vuosina 1922–1951.[1] Kaikkiaan 33valtiopäivät istunut Welling on yksi Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisimmista kansanedustajista.[2]
Yrjö Wellingin vanhemmat olivattalollinen Juho Welling (1845-1918) ja Maria Mätinki (1856-1938). Hän kävikansakoulun ja puuseppäkoulun.[1] Welling lähti työväenliikkeeseen jo vuosisadan vaihteessa ja paikkasi puuttuvaa koulusivistystään ahkeralla itseopiskelulla. Vuonna 1904 Welling muutti siirtolaiseksiYhdysvaltoihin, jossa hän asui pitkäänKalafornianBerkeleyssä ja työskenteli puuseppänä.[3][4][5] Työllisyystilanteen heikettyä Welling muutti vuonna 1915New Yorkiin.[6][7] Hän osallistui aktiivisesti amerikansuomalaisen työväenliikkeen toimintaan.[3]
Keväällä 1917 Welling palasi Suomeen ja ryhtyi viljelemään kotitilaansa KirvunLietlahdessa. Hänet vangittiin välittömästisisällissodan sytyttyä tammikuussa 1918 ja toimitettiinVaasan jaKokkolan vankileirien kauttaTammisaaren vankileirille. Welling sai kaksi vuottakuritushuonetta, mutta pääsi ehdonalaiseen jo heinäkuun lopussa.[3][5][8]
Vapauduttuaan Welling toimi sosialidemokraattien piirijärjestäjänä ja kiertävänä puhujana.[3] Vuonna 1920 hänet valittiin Kirvun kunnanvaltuustoon ja 1922 eduskuntaan.[9][1] Kansanedustajana Welling keskittyi pienviljelijöiden asioihin.[3] Vuonna 1928 hän osallistui SDP:n delegaatiossaBrysselissä pidettyynSosialistisen työväen internationaalin kongressiin.[10]Jatkosodan aikana Welling kuului niin sanottuunrauhanoppositioon ja oli yksi presidenttiRisto Rytille toimitetunkolmenkymmenenkolmen kirjelmän allekirjoittajista.[11] Sodan jälkeen hänet nimitettiinsiirtoväen asioita pohtineensiirtoväenasiain neuvottelukunnan jäseneksi.[12] Welling päätyi itse evakoksiHyvinkäälle, kunnes asettui 1947 maanviljelijäksiSääksmäkeen. Welling istui eduskunnassa vuoteen 1951 saakka. Hän oli myöspresidentin valitsijamiehenä vuosina 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943.[1]
Yrjö Wellingin puoliso oliVehkalahdella syntynyt Helmiina Suomalainen (1885-1955), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1922. Heillä oli kuusi lasta, joista neljä syntyi jo ennen avioliiton solmimista.[1]
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
