 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
Yola eliForth and Bargy -kieli olienglannin kielestä eriytynytmurre, oikeastaan erillinenkieli, jota puhuttiinWexfordin kreivikunnassaIrlannissa 1800-luvulle asti. Yolan kieli (nimiyola on sama sana kuin englanninold, vanha) oli periaatteessa keskienglannin murre, joka levisi Irlantiin 1100-luvulla ensimmäisten englantilaisten uudisasukkaiden mukana. Tämä asutus joutui kuitenkin ajan myötä erilleenDublinin seudun englantilaisasutuksesta, ja suurin osa Wexfordin englantilaisten uudisasukkaiden jälkeläisistä sulautuiiirinkielisiin, jotka olivat koko Irlannin väestön enemmistönä 1800-luvun nälkäkatastrofiin. Vain pieni joukko sinnitteli 1800-luvulle saakka sulautuakseen sitten nykyenglannin puhujiin.
Yolan kielen tärkeimpiä tunnusmerkkejä olivat soinnilliset hankausäänteet soinnittomien paikalla – esimerkiksi [z] standardienglannin [s]:n sijasta – sekä keskienglantilaisten vokaalien säilyminen muuttumattomina. Monikonpäätteenä-(e)n oli selvästi yleisempi kuin nykyenglannissa. Iirinpuhujien saartamina vuosisatoja eläneet yolan puhujat omaksuivat kieleensä runsaasti sanastoa ja vaikutteita myös iiristä. Esimerkiksi iirindiminutiivinpääte-ín esiintyy monissa yolan sanoissa.
Yolaa ei ole dokumentoitu kovin tarkasti: tallella on sanasto ja kourallinen kansanlauluja. Yksittäisiä sanoja on jäänyt elämään Rosslaren seudun nykymurteisiin, mutta erillisenä, englantilaisille vaikeasti ymmärrettävänä kielenä yola katosi 1870-luvulla, jolloin viimeinen yolaa puhunut vanhus, Martin Parle, kuoliCarnsore Pointissa.