Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Yoav Gallant

Wikipediasta
Yoav Gallant
Yoav Gallant vuonna 2023.
Yoav Gallant vuonna 2023.
Henkilötiedot
Syntynyt8. marraskuuta1958
Jaffa,Israel
Ammattipoliitikko
Poliitikko
PuolueLikud
Entiset puolueetKulanu
Asemapuolustusministeri (2022–2024)
Infobox OK

Yoav Gallant (hepr.‏יואב גלנט‎,Jo’av Galant; s.8. marraskuuta1958) onisraelilainen poliitikko, entinen puolustusministeri jaasevoimista eläkkeelle jäänyt kenraalimajuri. Gallant edustaaLikud-puoluetta.

Elämäkerta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
GallantShayetet 13-osaston komentajana vuonna 1995.

Yoav Gallant syntyiJaffassaIsraelissa 8. marraskuuta 1958. Myöhemmin hän varttuiRamat Ganissa jaGivatayimissa. Gallant opiskeli taloutta ja liikehallintoaHaifan yliopistossa.[1]

Sotilasura

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Gallantin sotilasura alkoi vuonna 1977Israelin laivaston kommandojoukoissa siirtyen myöhemminmaavoimien puolelle.[2] 1980-luvun alussa sotilasura keskeytyi lyhyeksi aikaa, kun Gallant muuttiYhdysvaltojenAlaskaan työskennellen metsurina. Hänen palatessaan merivoimien erikoisjoukkojenShayetet 13-osaston komentaja.[3] Myöhemmin hän eteni edelleen prikaatinkomentajaksi,Gazan divisioonan komentajaksi, panssaridivisioonan komentajaksi ja maavoimien esikuntapäälliköksi. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 2002 ja vuosina 2005–2010 hän oli asevoimien Eteläisen alueen komentaja.[1] Vuonna 2008 hän johti joukkoja IsraelinGazan kaistalla toteuttamanoperaatio Valetun lyijyn aikana.[3]

Poliittinen ura

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Gallant jäi lopulta eläkkeelle asevoimista ja siirtyi politiikkaan. Vuonna 2015 hänet valittiinknessetiin[1], jossa hän edusti uuttaKulanu-puoluetta.[2] Myöhemmin hän on edustanutLikud-puoluetta.[1] Vuonna 2018 hänestä tuli rakennusministeri[3] ja joulukuussa 2022 puolustusministeri.[4] Gallant ajautui kuitenkin kiistoihin pääministeriBenjamin Netanjahun kanssa, liittyen pääministerin hyvin kiistanalaisiin muutoksiin maan oikeusjärjestelmässä. Netanjahu kerkesi maaliskuussa 2023 ilmoittaa Gallantille erottavansa hänet[5], mutta erotusta ei lopulta pistetty virallisesti voimaan.[6]

Gallant toimi edelleen puolustusministerinäHamasin hyökättyä Gazan kaistalta Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023, mikä johtilaajempaan sotaan ja Israelin maahyökkäykseen. Gallantin mukaan Israelin tavoite on kaataa Hamasin hallinto kaistalla. Israel vastaisi tämän jälkeen turvallisuusasioista, mutta palestiinalaiset jatkaisivat hallinnollista vastuuta muiden asioiden taholla.[7]

Toukokuussa 2024Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) johtava syyttäjä kertoi hakevansa Gallantille, pääministeriBenjamin Netanjahulle ja Hamasin johtajille kansainvälistä pidätysmääräystä useistaGazan sodan aikana tehdyistäsotarikoksista jarikoksista ihmisyyttä vastaan.[8] Pidätysmääräys annettiin marraskuussa 2024.[9]

Gallant nähtiin sodan edetessä maltillisena vaikuttajana Israelin hallituksessa. Ajan myötä hän riitantui Netanjahun kanssa Gallantin kannattaessa ääriortodoksilaisten juutalaisten asepalvelusta, tulitaukosopimusta Hamasin ottamien panttivankien vapauttamiseksi ja selvitystä lokakuun 7. päivän turvallisuusepäonnistumista. Netanjahu erotti Gallantin 5. marraskuuta 2024.[10] Netanjahu perusteli erotusta "luottamuskriisillä" ja nimitti Gallantin seuraajaksiIsrael Katzin.[11] 1. tammikuuta 2025 Gallant ilmoitti eroavansa knessetistä.[12]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdKnesset Member Yoav Gallant The Knesset. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  2. abYoav Gallant Israeli-American Council (IAC). Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  3. abcWho is Yoav Gallant, the former defence minister fired by Benjamin Netanyahu? The National. 27.3.2024. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  4. Lazar Berman: Netanyahu names Yoav Gallant defense minister The Times of Israel. 22.12.2022. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  5. Charlene Anne Rodrigues: Israel defence minister fired in legal reform row BBC News. 27.3.2023. BBC. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  6. Patrick Kingsley ja Ronen Bergman: 4 Days After Netanyahu Fired Him, Defense Minister Is Still on the Job The New York Times. 30.3.2023. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  7. Wyre Davies ja Alys Davies: Israeli minister outlines plans for Gaza after war BBC News. 5. tammikuuta 2024. BBC. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  8. Statement of ICC Prosecutor Karim A.A. Khan KC: Applications for arrest warrants in the situation in the State of Palestine 20.5.2024. International Criminal Court. Viitattu 20.5.2024.
  9. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on antanut pidätysmääräyksen Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta yle.fi. Viitattu 21.11.2024.
  10. Adam Rasgon: Israel’s Netanyahu Fires Defense Minister, Citing ‘Gaps’ in Approach to War The New York Times. 5.11.2024. Viitattu 6.11.2024. (englanniksi)
  11. Jon Donnison ja George Wright: Protests erupt in Israel after Netanyahu fires defence minister BBC News. 5.11.2024. BBC. Viitattu 6.11.2024. (englanniksi)
  12. Israel's former defence chief Gallant quits parliament Reuters. 1.1.2025. Viitattu 27.1.2025. (englanniksi)
Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yoav_Gallant&oldid=22984090
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp