 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. Tarkennus:Monet osiot lähteettömiä, niihin siis tarvitaan lähteet luotettavuuden varmistamiseksi. |
| Ylivieska | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
 Ilmakuva Ylivieskasta. | |
| Sijainti | 64°04′20″N,024°32′15″E |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ylivieskan seutukunta |
| Kuntanumero | 977 |
| Hallinnollinen keskus | Ylivieskan keskustaajama |
| Perustettu | 1867 |
| – kauppalaksi | 1965 |
| – kaupungiksi | 1971 |
| Kokonaispinta-ala | 574,20 km² 198:nneksi suurin 2025 [1] |
| – maa | 569,84 km² |
| – sisävesi | 4,36 km² |
| Väkiluku | 15 375 71:nneksi suurin 30.6.2025 [2] |
| –väestötiheys | 26,98 as./km² (30.6.2025) |
| Ikäjakauma | 2023 [3] |
| – 0–14-v. | 19,9 % |
| – 15–64-v. | 58,0 % |
| – yli 64-v. | 22,1 % |
| Äidinkieli | 2024 [4] |
| –suomenkielisiä | 97,4 % |
| –ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 2,4 % |
| Kunnallisvero | 10,3 % 20:nneksi suurin 2025 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Maria Sorvisto |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2025–2029[6] •Kesk. •SDP •Kok. •PS •Vihr. •KD •Vas. | 17 6 5 3 2 1 1 |
| www.ylivieska.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Ylivieska on kaupunkiPohjois-Pohjanmaan lounaisosassa Keski-ja Pohjois-Pohjanmaan rajan lähellä. Ylivieska on rautateiden risteyskohtaan,Kalajoen rantamaille kasvanut kaupunki. Kaupungin väkiluku on 15 375[2], ja sen pinta-ala on 574,20 km², josta 4,36 km² on vesistöjä[1].Väestötiheys on 26,98 asukasta/km². Ylivieskan naapurikunnat ovatAlavieska,Haapavesi,Kalajoki,Nivala,Oulainen,Merijärvi jaSievi. Ylivieska onOulun Eteläinen -nimisen alueen keskuskaupunki.
Ylivieska teki syksyllä 2013 kuntajakoselvitystä Alavieskan kunnan sekä Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien kanssa. Toteutuessaan alueelle muodostuisi yli 30 000 asukkaan kaupunki. Myös alueen muita kuntia ja kaupunkeja pyydettiin mukaan aloitettuun kuntajakoselvitykseen.selvennä[7][8]
Vuoden 2014 aikana kuntajakoselvitys päättyi tuloksettomana.
Aiemmin, kun maakunnat eivät olleet valtion virallisia hallintotasoja,Keski-Pohjanmaan maakuntaan laskettiin usein myösKalajokilaakson muodostamaPohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosa. Ylivieska oli tällöin Keski-Pohjanmaan tärkeimpiä keskuksia.
Ylivieskan vaakuna onAhti Hammarin suunnittelema. Siinä on kuvattuna sininen,apilapäinenhaaruristi. Hopeaväri esittää vettä.[9]
Ylivieskan seutu oli pitkäänlappalaisten eränkäyntialuetta.Keskiajalla alue kuului vanhaan Salon eliSaloisten pitäjään. Pysyvästi alue asutettiin vasta keskiajan lopulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Kalajokisuusta jaSuur-Lohtajan kylistä. Ylivieskan asutus kasvoi melko nopeasti. Vuonna 1550 taloja oli 13, 1600-luvun alkupuolella jo 30. Vuonna 1690 asukkaita oli 622. 1690-luvunsuurten nälkävuosien jaisovihan aikana väestö väheni, mutta 1700-luvun puolenvälin jälkeen alkoi asukasmäärä jälleen kasvaa.[10]
Ylivieskan seutu kuului aluksiKalajoen seurakuntaan. Päätös oman kappeliseurakunnan perustamisesta tehtiin jo 1643, mutta vasta kymmenen vuotta myöhemmin valmistui seurakunnan oma kirkkoHaapaniemelle. Itsenäiseksi seurakunnaksi Ylivieska erotettiin 1861, mikä toteutui 1875. Ylivieskan kunta perustettiin 1867. Kunnalliselämä virisi nopeasti erityisesti kirjailijaPietari Päivärinnan ansiosta. Ylivieskankanttorina 40 vuotta toiminut Päivärinta oli kuntakokouksen puheenjohtaja 1869–1872 ja 1875–1887. Hän oli perustamassa pitäjän ensimmäistäkirjastoa (1869) jakansakoulua (1879). Kalajokilaisten pappien ja talollisten vastuksen vuoksi oma pappi saatiin kuitenkin vasta 1862.Ylivieskan kirkko rakennettiin 1786 ja korjattiin lopulliseen asuunsa läänin rakennuskonttorin esimiehenJulius Basilierin piirustusten mukaan vuonna 1892. Korjausten mukana kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui lähes täysin.[10] Vuoden 2016 maaliskuussa kirkko paloi maan tasalletuhopoltossa.[11] Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnittelemauusi kirkko vihittiin käyttöön huhtikuussa 2021.[12]
Väestön pääelinkeinona oli aluksimaanviljely, mutta myöskalastus ja hylkeenpyyntikeväisin Kalajoen edustalla meren jäällä olivat tärkeitä toimeentulolähteitä.Tervanpoltto alkoi yleistyä 1600-luvulla ja oli vielä 1800-luvun alkupuolella tärkeäelinkeino.Hannunkoskeen jaJylhänkoskeen rakennettiinsahat jo 1760-luvulla ja vuosisadan lopulla pitäjään rakennettiin kuusisalpietarinkeittämöä.[10]
Kalajokilaaksosta muodostui yksiherännäisyyden keskuspaikoista 1800-luvun alkupuolella.Pohjanmaan herännäisyyden johtomiehinä olivatNiilo Kustaa Malmberg ja YlivieskankappalainenJonas Lagus. Vuonna 1892 Ylivieskassa perustettiin kustannusosakeyhtiö Herättäjä.[13] Maakunnan heränneet perustivat 1920 Raudaskylään kristillisen opiston, joka on Suomen suurin kristillinen kansanopisto ja -korkeakoulu.Raudaskylän kristillinen opisto kokoaa vuosittain noin 200opiskelijaa eri puolilta Suomea.[10]
Peltoalaa lisättiin 1800-luvulla voimakkaasti, mutta pelkkä maanviljely ei kyennyt elättämään tasaisesti kasvavaa väestönmäärää.[10] Vaikean tilanteen laukaisi rautatie. Kunnan elinkeinoelämä alkoi kehittyä, kun se sai oman rautatien1886. Tuolloin nimittäin rannikkoa pitkin kulkevaksi suunniteltuPohjanmaan rata rakennettiinkinKokkola–Oulu-välillä sisämaahan ja vedettiinYlivieskan läpi. Sanotaan tunnetun ylivieskalaisen kirjailijan ja valtiopäivämiehen Pietari Päivärinnan vaikuttaneen 1882 valtiopäivillä ratkaisevasti radan varhaiseen rakentamiseen ja ainakin sen linjaukseen, ja näin myös vaikuttaneen suuresti koko Ylivieskan tulevaan kehitykseen.[14] Myöhemmin tehtiin myös yhdysrataIisalmeen, tämäIisalmi–Ylivieska-rata valmistui 1925. Ylivieskasta tuli rautateiden tärkeä risteysasema, joka nopeasti alkoi kehittyä Kalajokilaakson talous- ja kulttuurielämän keskukseksi. Parantuneet liikenneyhteydet vetivät puoleensa myösteollisuutta. Jo 1930-luvun alussa esitettiin ajatus Ylivieskan kirkonkylän muuttamisestakauppalaksi. Kauppala Ylivieskasta tuli kuitenkin vasta 1965, mutta jo kuuden vuoden päästä 1971 se sai kaupunginoikeudet. Tähän nopeaan kehitykseen oli syynä kaupunkikeskuksen puuttuminen silloisenOulun läänin eteläosasta.[10]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Ylivieskan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 11 738 | |||
| 1985 | 12 559 | |||
| 1990 | 13 053 | |||
| 1995 | 13 521 | |||
| 2000 | 13 248 | |||
| 2005 | 13 482 | |||
| 2010 | 14 067 | |||
| 2015 | 15 039 | |||
| 2020 | 15 258 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[15] | ||||
Vuoden 2017 lopussa Ylivieskassa oli 15 251 asukasta, joista 13 091 asuitaajamissa, 2 106 haja-asutusalueilla ja 54:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ylivieskan taajama-aste on 86,1 %.[16] Ylivieskan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Ylivieskan keskustaajama | 12 426 |
| 2 | Raudaskylä | 367 |
| 3 | Vähäkangas | 298 |
Kaupunginkeskustaajama on lihavoitu.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylivieskassa on seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
Seurakunta toimii myösMerijärven kunnan alueella.
Ylivieska on useiden eri herätysliikkeiden kohtaamispaikka.Herännäisyydellä on vahvat juuret Ylivieskassa. Myösevankelisuudella,rauhansanalaisuudella javanhoillislestadiolaisuudella on aktiivista toimintaa Ylivieskassa. Vanhoillislestadiolaisten Ylivieskan rauhanyhdistykseen kuuluu noin 600 jäsentä.[19][20]Helluntaiherätystä Ylivieskassa edustaaYlivieskan helluntaiseurakunta.[21]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylivieskan alueella toimiiIisalmen ortodoksinen seurakunta.[22]
Luonnonmaisemiltaan Ylivieska on tyypillistä Keski-Pohjanmaata: tasaista ja loivakaartoistalakeutta, jonka halkikaakostaluoteeseen virtaa kunnan päävesistöKalajoki. Kalajoen molemmin puolin levittäytyvät tasaiset viljelymaat.[10]
Vaikka Ylivieskan seutu kuuluu Pohjanmaanliuskevyöhykkeeseen, senkallioperä on kivilajikoostumukseltaan varsin kirjava. Kaupunginlänsiosassa keskustaajaman molemmin puolin on kaksikonglomeraattipitoista,luode-kaakkosuuntaista liuskevyöhykettä.Pohjoisosassa on toinen laaja liuskealue, joka koostuuamfiboliitista,palgioklaasiporfyriitista,porfyroblastisestakiilleliuskeesta jatuffiitista. Kaupungineteläosangraniitti- jagranodioriittialueet ovat merkittävimmätsyväkivilajiesiintymät. Keskustan lounaispuolella on laajahkoliuskeiden ympäröivägabromassiivi.Irtaimet maalajit peittävät lähes kaikkialla kallioperää. Jokilaakson molemmin puolin, erityisestivedenjakaja-alueilla, maanpintaa peittävät vähäravinteiset viljelyyn heikosti sopivatmoreenisora- jahiekka-alueet. Jokilaakso on sen sijaan maaperältään viljelyyn hyvin soveltuvaahiesua jasavea.JääkaudellaPäijänteen vedet purkautuvat Kalajokea pitkinPohjanlahteen ja meren rantaviiva työntyi vielä pitkälle sisämaahan Ylivieskan seudulle saakka. Jokilaakso on siten entistä merenpohjaa, johon Kalajoki on vuosisatojen kuluessa kuljettanut ja kasannut viljavaalietettä.Turvetta on eniten kaupungin etelä- ja itäosissa.[10]
Maasto viettää kaakosta luoteeseen ja on kauttaaltaan loivapiirteistä. Loivapiirteisyys johtuu pääasiassa kallioperän tasaisuudesta, mutta myös jääkautiset ja jokien tuomat kerrostumat ovat tasoittaneet korkeuseroja. Maaston korkeus merenpinnasta vaihtelee yleensä 50 ja 100 metrin välillä. Ylävintä on kaupungin eteläosassa, jossa kohoavat muun muassaKäärmekangas jaHuhmarmäki. Matalampia ja vähäisempiä kallionnyppylöitä on myös runsaasti pohjois- että etelärajan tuntumassa vedenjakaja-alueiden moreenimailla.[10]
Ylivieskan päävesistö on Kalajoki, jonka vesimäärä vaihtelee muiden Pohjanmaan jokien tavoin paljon. Keväällä, kun lumet sulavat maan vielä ollessa jäässä, uhkaavattulvavedet kohota jokea reunustaville pelloille. Tulvahaitat ovat kuitenkin vähentyneet vesistöjärjestelyiden ansiosta huomattavasti. Kuivienkesähelteiden aikana Kalajoen vesimäärä vähenee niin pieneksi, että joen pohjakivikot tulevat näkyviin. Kalajoessa on muutamia pieniäkoskia, joista Ylivieskan alueella merkittävimmät ovatHannunkoski jaJuurikoski. Kalajokeen yhtyy Ylivieskan alueella vain pieniä sivujokia. Pohjoisesta siihen laskevatMertuanoja jaPylväsjoki ja etelässäOjankylänoja jaOlmalan- eliKatajaoja. Muutamista pienistä järvistä huomattavin onIso-Kähtävä lounaiskulmassa. Se laskeeKähtävänojaa pitkin vastaAlavieskan puolella Kalajokeen. Ylivieskan pohjoisosan järvistä on suurinIso-Viitanen.[10]
Metsät peittävät noin puolet Ylivieskan pinta-alasta, mutta suurin osa metsämaista on veden vaivaamaa. Soita on pääasiassa etelä ja pohjoisen vedenjakaja-alueilla. Vallitsevina suotyyppeinä ovatnevat jarämeet. Suurimpia soita ovat muun muassaVasamanneva jaKonttaneva.[10]
Nykyisin matka-aika Helsingin ja Ylivieskan välillä kestää junalla nopeimmillaan 4 tuntia ja 46 minuuttia. Junamatka Ylivieskan ja Kouvolan välillä kestää nopeimmillaan Iisalmen kautta 5 tuntia ja 44 minuuttia sekä Tampereen kautta 5 tuntia ja 46 minuuttia. Ylivieskasta matka-aika Vaasaan Seinäjoen kautta on nopeimmillaan 2 tuntia 38 minuuttia. Ylivieskasta on suoria juna- ja linja-autoyhteyksiä Kokkolan, Oulun ja Iisalmen suuntiin. Linja-autojen pikavuoroilla pääsee ilman autonvaihtoa myös Jyväskylään ja Kajaaniin.
Tieliikennettä palvelevat etelä-pohjoissuuntaisestikantatie 86Kannukselle jaLiminkaan sekäkantatie 63Kauhavalle.Valtatie 27Kalajoelle jaIisalmeen kulkee Ylivieskan läpi länsi-itäsuuntaisesti.
Paikkakunnan lähimmät lentoasemat sijaitsevatKruunupyyssä noin 95 kilometriä lounaaseen jaOulussa noin 125 kilometrin etäisyydellä, luoteeseen päin. Ylivieskan omalentokenttä on yleis- ja harrasteilmailun käytössä.[23]
Ylivieskan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[24]
Talousalueena Ylivieska kuuluuYlivieskan seutukuntaan, jonka alueellinenbruttokansantuote oli 38 106 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 38. suurin.[25]
Ylivieskassa oli vuonna 2022 yhteensä 6 936 työpaikkaa ja kaupungissa asui 6 372 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 70,6 prosenttia. Ylivieskan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 75,2 prosenttia, jalostuksen 21,7 prosenttia ja alkutuotannon 2,1 prosenttia.[24]
Ylivieskan työpaikkaomavaraisuus on 108,9 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,0 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 7,9 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Ylivieskassa on 140,0 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[24]
Ylivieska tunnetaan palvelukaupunkina julkisten, sekä monipuolisten liike-elämän palvelujensa ansiosta. Ylivieskan vaikutusalue kattaa noin 85 000 asukkaan palvelut.
Kaupungin palvelualueiden keskittymä onkin houkutellut paljon uusia yrityksiä Ylivieskaan. Viime vuosina varsinkin päivittäistavarakauppa on investoinut uusia liiketiloja Ylivieskan alueelle.
Yksi suurimmista palvelualan työllistäjistä on Kärkkäinen kauppakeskuksineen Savarin alueella. Savarin alueelle on syntynyt kaupankeskittymä jossa sijaitsee lähes 100 liikettä. Muun muassa Pohjois-Suomen silloinen suurin Prisma avattiin vuonna 2011 Savariin. Uusi K-Citymarket avataan Ylivieskaan vuonna 2026 uudelle Taanilan liikekeskusalueelle jonne odotetaan syntyvän lisää uusia palveluita.
Metalli- ja konepajateollisuudella sekä mekaanisella puuteollisuudella on vahvat perinteet ja kasvunäkymät koti- ja vientimarkkinoilla. Siltapalkit, suuret hallirakenteet, voimalaitosputkistot ja offshore-teollisuuden rakenteet ovat merkittävä osa Ylivieskan teollista tuotantoa. Ylivieskassa sijaitsee Suomen pohjoisin kuumasinkityslaitos.
Metalliteollisuus työllistää Ylivieskassa lähes 500 henkilöä, mekaaninen puuteollisuus noin 200 ja IT-alan yritykset lähes 150 henkilöä. Ylivieskalaiset yritykset E.T Listat Oy ja Maler Oy valmistavat n.85% Suomen sisustuspaneeleista.
Koulutus on vahvasti esillä Ylivieskassa. Eri koulutusasteiden ja alojen opetusta tarjoavat muun muassa kansalaisopisto,Centria ammattikorkeakoulu, lukio,Opisto - Raudaskylän Kristillinen Opisto jaJokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU.
Ylivieskan kaupunki tekee poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Vuonna 2018 perustettu “Yrittäjäystävällinen Ylivieska” ‑työryhmä kokoaa säännöllisesti kaupungin viranhaltijoita ja yrittäjäjärjestöjä yhteen ja mahdollistaa suoran vuoropuhelun päätöksenteon tueksi
Ylivieskan kaupunginkirjasto toimii kirjastorakennuksen (1971), kirjastoauton, kotikirjaston sekäJoki-kirjastokimpan verkkokirjaston ja muiden toimipisteiden välityksellä.[26]
Ylivieskassa toimiva harrastajateatteriYTY-teatteri tuottaa vuodessa 2–5 ensi-iltaa. YTY tekee yhteistyötä muun muassaKajaanin kaupunginteatterin kanssa.
Pohjanmaa Underground ry järjestää elektronisen tanssimusiikin ympärille rakennettuja tapahtumia Ylivieskan seudulla. Yhdistys haluaa tarjota ihmisille mahdollisuuden hyvän musiikin kuunteluun, tanssimiseen ja samanhenkisen porukan tapaamiseen. Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on kiinnostuksen herättäminen myös asialle vähemmän omistautuneiden ihmisten keskuudessa. Toiminta on voittoa tavoittelematonta, koska musiikki on pääasia.
Ylivieskassa on järjestetty useita suuriakristillisiä kesätapahtumia.Herättäjäjuhlat on järjestetty Ylivieskassa kahdeksan kertaa: 1897 Suvannossa sekä vuosina 1919, 1923 Raudaskylässä, 1937, 1940 ja 1957 Raudaskylässä, 1979 sekä 2006.[27] Vanhoillislestadiolaistensuviseurat on järjestetty Ylivieskassa neljä kertaa, vuosina 1908, 1921, 1950 ja 1963.[28]
Ylivieskatalo Akustiikka on kulttuurikeskus kaupungin keskustassa. Siellä on 430-paikkainen konserttisali, taidegalleria, äänistudio sekä kokoushuoneita. Akustiikassa järjestetään erilaisia konsertteja ja tapahtumia. Taidegalleriassa on noin 10 näyttelyä vuosittain. Kino Akustiikan elokuvanäytöksien avulla Akustiikan konserttisali toimii myös elokuvateatterina.[29][30]
Ylivieskassa järjestetään vuosittain suosittu konetapahtuma Ryskypäivät sekä kotoiluun suunnatut Kotona-messut. Vappuhulinoita vietetään Kasarmintorilla ja Sun Pampas -kaupunkifestivaalia kesäkuussa jäähallissa. Kotiseutuviikon yhteydessä elokuun alussa on markkinatapahtuma Myllymarkkinat. Elokuussa ravataan Ylivieskan suurin ravitapahtuma Ruunakunkkarit ja perinteinen Malja-ajo. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna vietetään Ylivieskassa Kauppojen Yötä ja marraskuussa avataan joulu perinteisellä Joulun avajaiset -tapahtumalla.Ylivieskan kaupungin tapahtumakalenteri löytyyYlivieskan kaupungin verkkosivuilta.
PaikallislehtiKalajokilaakso uutisoi paikallisista Ylivieskan seudun asioista päivittäin verkossa. Kalajokilaakson paperilehti ja sen digitaalinen näköislehti ilmestyvät kerran viikossa.
MaakuntalehtiKeskipohjanmaa uutisoi alueensa asioita päivittäin verkossa. Keskipohjanmaan paperilehti ilmestyy viitenä päivänä viikossa ja digitaalinen näköislehti seitsemänä päivänä viikossa.
MainosjulkaisuKalajaska julkaisee sisältöjään verkossa. Paperilehti ja digitaalinen näköislehti ilmestyvät pääsääntöisesti kahden viikon välein.
Pro Ylivieska -mitali on tunnustus, joka myönnetään ylivieskalaiselle henkilölle tai yhteisöille tunnustuksena ansioista tieteen, urheilun, taiteen tai muun kulttuurityön alalla pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä yhteiskuntaelämässä tai merkittävistä valtakunnallisista saavutuksista.[31]
Ylivieskanpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvullaverileivästä tehtykeitto nimeltäkampsupaisti,klimppisoppa jamaitorieska.[32] Kesä-ajan perinneherkkua on myöspunainen hera.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaYlivieskaWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
