Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Ylistysmusiikki

Wikipediasta
Ylistysmusiikki
Jesus Culture-yhtyeen live-esiintyminen.
Jesus Culture-yhtyeen live-esiintyminen.
AlkuperäHengellinen musiikki
Kristillinen nykymusiikki
AlkuperämaaYhdysvallat
Kehittymisen
ajankohta
1990-luku
Infobox OK
Osa artikkelisarjaa:
Kristillinen kulttuuri
Christian culture

Ylistysmusiikki (engl.Contemporary worship music) onkristillisen nykymusiikin yhteislaulullinen alalaji, jossa jumalanpalveluksissa tai muissa tilaisuuksissa esitettävä musiikki yhdistetään useimmiten pop- ja rock-tyylipiirteilläJumalaa ylistävään tekstiin.[1] Ylistysmusiikki on ollut 1990-luvulta lähtien kasvava maailmanlaajuinen trendi, jonka juuret on amerikkalaisessaJeesus-liikkeessä.[2]

Nykyaikainen ylistysmusiikki on saanut merkittäviä vaikutteita nykyaikaisestapopuläärimusiikista. Ylistysmusiikkia lauletaan pääasiassa yksi- tai kaksiäänisesti. Ylistysmusiikin säestykseen kuuluvat perinteisten yhtyesoittimien lisäksi myös kuorot sekä jousi- ja vaskisoittimet. Monissa ylistysmusiikin sanoituksissa on käytetty tukenaVanhasta testamentista tuttujapsalmeja.[3][4]

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ylistysmusiikki sai alkunsa vastakulttuurisessaJeesus-liikkeessä 1960-luvulla.[4] Jeesus-liike antoi hippikulttuurille kristillisen ilmaisun ja liikkeen yksinkertaiset kitarapohjaiset laulut loivat uuden perinteen kristilliseen musiikkiin. Ylistysmusiikki levisi vähitellen laajalle. Musiiikin yhteiskristilliset mahdollisuudet tulivat näkyväksi mm. ajatuksessaJeesus-marsseista.[2]

1970-luvulla ylistysmusiikki oli hallitseva tyylilaji lähinnä liikkeen myötä syntyneissä seurakunnissa. Ylistysmusiikin levy-yhtiöitä olivat tuolloinMaranatha! Music,Vineyard Music jaHosanna! Music.[5] Ylistysmusiikki rantautui Pohjoismaihin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa.[2]

Ylistysmusiikin valtavirtaistuminen alalajiksi

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ylistysmusiikki nousi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussakristillisen nykymusiikin merkittäväksi alalajiksi. Samoihin aikoihin ylistysmusiikki valtavirtaistui amerikkalaisissa seurakunnissa. Merkittävä vaikutus ylistysmusiikin leviämiseen oliChristian Copyright Licensing-lisensoinnilla, mikä mahdollisti musiikin käyttämisen sekä muusikoiden toimeentulon.[5]

1990-luvun aikana monet merkittävät kirkot ja kirkkoliikkeet ovat nousseet ylistymusiikin trendien asettajiksi. Merkittäviä ylistysmusiikista kansainvälisesti tunnettuja kirkkoja ovat mm.Hillsong Church,Vineyard sekä kalifornialainenBethel Church.[2] Vaihtoehtoiset trendit ovat pyrkineet eroon tuotannollisuudesta ja korostavat musiikin painottamista lähiyhteisöihin.[4]

Pohjoismaissa ylistysmusiikki on ottanut yhteiskristillisen muodon ja perinnettä on nähtävillä sekä luterilaisisten kirkkojen piirissä, herätysliikkeissä sekä helluntai- ja vapaaseurakunnissa.[4][3] Suomessa ylistysmusiikki vakiinnutti asemansa seurakunnissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 2010-luvulla ylistysmusiikki monipuolistui ja alkoi muistuttaa musiikillisesti yhä enemmän kristillistä pop-musiikkia.[6]

Ominaisuudet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Musiikki

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikainen ylistysmusiikki on saanut merkittäviä vaikutteita nykyaikaisestapopuläärimusiikista. Ylistysmusiikkia lauletaan pääasiassa yksi- tai kaksiäänisesti ja perinteisesti sitä on säestetty esimerkiksi pianolla, kitaralla ja rytmisoittimilla.[3] Vähitellen musiikillinen tyyli on kehittynyt voimakkaammaksi ja ylistysmusiikkia on ilmaistu mm. orkesterielementtejä, kuten kuoroja sekä jousi- ja vaskisoittimia käyttämällä. Ylistysmusiikille ominaista on säkeistöjen toistaminen, instrumentointi ja dynamiikan vaihtelu. 1990-luvulla hallitseva tyylisuunta oli ns. ”Stadion-sound”. Nykyaikaiselle ylistysmusiikille on ominaista myösHillsongista tuttu ”Wall of Sound”-estetiikka.[4]

Sanoitukset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ylistysmusiikkille on ominaista nykyaikaisten sanoitusten ja ilmausten käyttö.[4] Monissa ylistysmusiikin sanoituksissa on käytetty tukenaVanhasta testamentista tuttujapsalmeja.[3]

Rooli tilaisuuksissa

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ylistysmusiikilla on perinteisesti ollut suuri rooli erityisesti nykyaikaisessa länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa. Musiikilla on ollut keskeinen rooli mm. kirkkojen tilaisuuksissa, mikä perustuu pidempään kulttuuriin joPelastusarmeijan alkuvuosista lähtien. Musiikilla on joissain yhteyksissä ollut myös sakramentaalinen rooli: musiikin avulla on muun muassa kiitetty Jumalaa.[2]

Ylistysmusiikki populaarikulttuurissa

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ylistysmusiikki on tullut tutuksi maailmanlaajuisena trendinä mm. kevään 2020 koronasulkujen aikana. TuolloinThe UK Blessing-nimellä tunnettu ilmiö levisi viraalina sosiaalisen median ilmiönä. Ilmiössä useat eri kirkkojen edustajat lauloivatAaronin siunauksena tunnettuaThe Blessing-kappaletta eri puolilla Isoa-Britanniaa. Ilmiöön osallistui edustajia mm. anglikaanisesta kirkosta, baptistikirkosta, Pelastusarmeijasta, uusista vapaakirkoista, katolisesta kirkosta ja muutamia koptikirkon jäseniä.[2][7] The UK Blessing tuotti vastaavia ilmiöitä ympäri maailmaa: esimerkiksi Tanskassa tehtiin vastaava ylistysmusiikin versiointiGrundtvigin "Min Jesus lad mit hjetre få"-kappaleesta.[2]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Christoffersen Mads, Nilsson Jan, Bjerring-Nielsen Bent & Adelin Jørgensen Jonas: Kirken den er... (Om kirker og kristne i Danmark fortalt af dem selv) Kööpenhamina: Eksistensen, 2022. ISBN 978-87-410-0842-4 (tanskaksi)
  • Pajamo, Reijo: Kirkkomusiikki. (Suomen musiikin historia) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Ylistysmusiikki Finto. Viitattu 2.5.2023.
  2. abcdefgChristoffersen et. al. 2022, s. 36–37
  3. abcdPajamo 2004, s. 585
  4. abcdefEven Ruud: Moderne lovsang Store Norske Leksikon. 27.1.2023. Viitattu 2.5.2023. (norjaksi)
  5. abReagan, Wen: Contemporary Christian Music, s. 628–629. (Teoksessa Encyclopedia of Christianity in the United States) New York: Rowman & Littlefield, 2016. ISBN 9781442244313
  6. Vaurula, Reijo & Tiittanen, Anssi: Totta se on! Helluntaigospelin kiihkeät vuosikymmenet, s. 456. Aikamedia, 2020. ISBN 978-952-252-432-4
  7. Fowler, Megan: ‘The Blessing’ Sung Around the World: 100 Virtual Choirs Spread Worship Anthem Christianity Today. 29.6.2020. Viitattu 6.8.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Tyylilajit
Kirkkomusiikki
Palkinnot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ylistysmusiikki&oldid=22822148
Luokat:
Piilotettu luokka:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp