| Yli-Ii | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Oulu ja Ii | |
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 65°22′20″N,025°50′25″E |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Oulunkaaren seutukunta |
| Kuntanumero | 972 |
| Hallinnollinen keskus | Yli-Iin kirkonseutu |
| Perustettu | 1924 |
| – emäpitäjä | Ii |
| Liitetty | 2013 |
| – liitoskunnat | Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii |
| – syntynyt kunta | Oulu |
| Pinta-ala | 793,26 km² [1] (1.1.2012) |
| – maa | 769,15 km² |
| – sisävesi | 24,11 km² |
| Väkiluku | 2 179 [2] (31.12.2012) |
| –väestötiheys | 2,83 as./km² (31.12.2012) |
| Infobox OK | |
Yli-Ii (epävirallisestiruots.Överijo taiÖver-Ijo) on entinenSuomen kunta, joka sijaitsiPohjois-Pohjanmaan maakunnan luoteisosassa. Yli-Iin naapurikunnat olivatHaukipudas,Ii,Pudasjärvi sekäOulu, johon Yli-Ii liittyi vuoden 2013 alussa.
Yli-Ii sijaitseeIijoen rannalla, jolla on iso sivujokiSiuruanjoki. Yli-Iin kunta on perustettu vuonna 1924, jolloin se erotettiin Iistä. Kuntien väkiluvut tosin laskettiin yhteen vielä vuoteen 1932. Kunnassaasui lakkauttamishetkellä 2 179 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 793,26 km², josta 24,11 km² on vesistöjä[1].Väestötiheys oli 2,83 asukasta/km². Viime vuosinaan Yli-Iin väkiluku oli kasvanut pikkuhiljaa johtuenOulun läheisyydestä. Yli-Iin keskustasta on matkaa Ouluun noin 47 kilometriä.
Kivikaudella Yli-Iin seudut olivat Iijoen suistoa. IijokivarrestaKierikin jaPahkakosken välistä on löydetty voimalaitostöiden yhteydessä useita kivikautisia asuinpaikkoja. Vielä 1500-luvulla alue oli suurimmaksi osaksi erämaata, pääasiassa rannikon ihmisten jasaamelaisten yhteistä nautinta-aluetta.Karjalankylään jaPirttitörmään (nykyiseen Jakkukylään) oli tosin noussut muutamia taloja. Seutu kuuluiNovgorodin jaVenäjän vanhoihin nautinta-alueisiin ja siirtyiRuotsin hallintaan vastaTäyssinän rauhassa vuonna 1595.[3]
Väestö sai toimeentulonsa pyynnistä jakalastuksesta, joka pysyi tärkeänä elinkeinona aina 1930-luvulle, jolloin jokien lohipadot siirtyivät yksityisiltä valtion omistukseen. Vähitellen myösmaatalouden merkitys alkoi kasvaa. Maatalous kehittyi luonnonolosuhteiden vuoksikarjan hoitoon. 1700- ja 1800-luvullavoin hinta oli ajoittain niin hyvä, että sen myynti kannatti.Lehmien lisäksi Yli-Iissä on pidetty aina jonkin verranporoja. 1600-luvulta lähtienSuur-Iin alue oli Ouluntervanhankinta-aluetta. Alueen merkitys kasvoi huomattavasti 1700-luvulla, jolloin tervan lauttakuljetukset pääsivät vauhtiin Ii- ja Siuruanjoella. Jokaisessa kylässä mm. Pirttitörmässä ja Karjalankylässä tervaa poltettiin säädettyjen kiintiöiden verran.[3]
Yli-Iin seutu kuului osana Suur-Iin pitäjään, joka käsitti suuren osanIijokilaaksoa. Yli-Iin seurakunta perustettiinsenaatin päätöksellä vanhasta emäseurakunnasta. Samana vuonna perustettiin myös Yli-Iin kunta.[3]
Yli-Iissä oli myössuojeluskunta, ja pitäjän miehiä osallistuikansalaissotaan valkoisten puolella. Heistä kaatui neljä.[4]
Yli-Iin asukasluku kasvoi 1960-luvun alkuun, jolloin asukkaita oli yli 3 800. Tämän jälkeen asukasluku alkoi pienentyä nopeasti voimakkaan poismuuton vuoksi. Vuonna 1970 asukkaita oli 3 561 ja 1980 enää 2 478. 1980-luvulla väestön väheneminen hidastui.[3]
Yli-Iinpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvullaseinäkuivalihavelli ja makea juustokeitto.[5]
Oulun kaupunki sekä Yli-Iin, Haukiputaan,Kiimingin jaOulunsalon kunnat yhdistyivät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.[6] Yli-Iihin kuulunut Jakkukylä siirrettiin Oulun kaupungista Iin kuntaan vuoden 2018 alussa.
Yli-Iin maisemia hallitsevat loivapiirteisetmäntykankaat ja laajatsuot.[3]
Kallioperä on pääasiassagneissigraniittia. Kunnan keskiosiin työntyyamfiboliitteja, graniitteja jagranodioriitteja sisältävä vyöhyke ja Iijoen eteläpuolella onarkoosikvarsiitteja jafylliittejä. Yleisinmaalaji onmoreeni, joka on kuitenkin laajoilla alueillaturpeen peitossa. Huomattavinharju on kunnan koillisosaa halkovaHuiskan harju. Korkeuserot ovat kunnan alueella vähäiset. Maasto viettää luoteisosia lukuun ottamatta idästä länteen. Korkein kohouma onLinkamaa kunnan itäosassa. Yli-Iin pinta-alasta on suota noin 60 prosenttia. Suurimpia soita ovatIso Savisuo,Viitasuo,Palosuo jaSaukkosuo.[3]
Yli-Iin keskiosien maisemia hallitsee itä-länsisuunnassa virtaavaIijoki, joka oli aikoinaan Suomen parhaimpia lohijokia. Joen alajuoksun valjastaminen voimatalouden käyttöön 1959–1971 katkaisi kuitenkin lohen nousun jokeen. Kunnan alueella on Iijoessa neljä voimalaitosta:Haapakoski,Pahkakoski,Kierikki jaMaalismaa. Iijokeen liittyy pohjoisosasta tuleva Siuruanjoki, johon yhtyvät mm.Leuvanoja,Vitmaoja jaMartimojoki. Kunnan alueella on useita pieniä järviä, mm.Halajärvi,Iso Isterinjärvi jaKoutuanjärvi.[3]
Yli-Iin kyliä olivatKarjalankylä,Jakkukylä,Maalismaa,Tannila,Pahkakoski,Haapakoski jaLeuvanjoki.
Yli-Iissä sijaitsee arkeologinen toiminta- ja näyttelykeskusKierikkikeskus ja Kivikauden kylä. Niiden yhteydessä toimivat myös hotelli ja ravintola.
Kierikki on alueena tärkeäkivikautinen löytö- ja tutkimuskohde. Aluetta on tutkittuarkeologisin kaivauksin vuodesta 1960. Tärkeimpiä löytöjä ovathirsiperustaiset rakennusten jäänteet ajalta 4000–3000 eaa. Satojen talolöytöjen ohella Kierikistä on löytynyt kaksi kivikautista rivitaloa aikaväliltä 3350–3200 eaa. Löytöaineistossa tärkeässä asemassa ovatasbestisekoitteinen Kierikinkeramiikka. Brittiläinen arkeologian opiskelija löysiBBC:n tietojen mukaan kesällä2007 Iijoen varrelta 5 000 vuotta vanhankoivuntuohentervasta valmistetunpurukumin. Sen sisältämän karbolihapon antiseptisyyden takia sitä käytettiinientulehdusten hoitoon.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaYli-IiWikimedia Commonsissa| Oulun palot | |
|---|---|
| Merenkulku | |
| Teollisuuden historia | |
| Kuntaliitokset | |
| Katso myös |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
