Kilpailun voitti alun perin ukrainalainenJuri Bilonoh samalla tuloksella 21,16 kuin Nelson. Bilonohin toiseksi pisin työntö oli pidempi kuin Nelsonilla.
KOK tutki vuonna 2012 uudelleen Ateenan olympialaisissa säilöttyjä dopingnäytteitä ja Bilonohin dopingnäytteessä oli merkkejä dopingin käytöstä ja hänet hylättiin.[1][2]
Kilpailun voitti alun perin unkarilainenAdrián Annus (tuloksella 83,19), mutta hänet hylättiin muutama päivä kilpailun jälkeen doping-manipulaation vuoksi.[3]
Annusin hylkäyksen jälkeen toiselle sijalle nousi valkovenäläinenIvan Tsih’an (79,81). Tsih’anin suoritys hylättiin myöhemmin kun KOK vuonna 2012 tutki uudelleen Ateenan olympialaisten säilöttyjä dopingnäytteitä ja Tsih’anin dopingnäytteessä oli merkkejä dopingin käytöstä.[1] KOK ei ole virallisesti jakanut hopea- ja pronssimitalia uudelleen. Apak on palauttanut pronssimitalinsa KOK:lle vuonna 2012.[4][5][6]
Yhdysvaltain alkueräjoukkueessa juoksi lisäksiCrystal Cox, mutta hän menetti mitalinsa vuonna 2012 dopingin vuoksi. Joukkueen muut jäsenet saivat kuitenkin pitää mitalinsa.[7]
Kilpailun voitti alun perin venäläinenIrina Koržanenko (21,06), mutta hän jäi kilpailun jälkeen kiinni dopingin käytöstä ja hylättiin.[8] Koržanenkon hylkäyksen jälkeen kolmanneksi sijoittui venäläinenSvetlana Kriveljova (19,49). KOK tutki vuonna 2012 uudelleen Ateenan olympialaisissa säilöttyjä dopingnäytteitä ja Kriveljovan dopingnäytteessä oli merkkejä dopingin käytöstä ja hänet hylättiin.[1] Tämän jälkeen tuloksissa kilpailun kolmannelle sijalle nousiNadzeja Astaptšuk, mutta olympiapronssimitalia KOK ei ole hänelle antanut.[9][10][8]
Kilpailun kolmanneksi sijoittui alun perin valkovenäläinenIrina Jattšenko (66,17). KOK tutki vuonna 2012 uudelleen Ateenan olympialaisissa säilöttyjä dopingnäytteitä ja Jattšenkon dopingnäytteessä oli merkkejä dopingin käytöstä ja hänet hylättiin.[1][2]
↑Butler, Mark (toim.): Athletics Statistics Book – Games of the XXXII Olympiad – Tokyo 2020, s. 27, 304. World Athletics, 2021. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Butler, Mark (toim.): Athletics Statistics Book – Rio 2016, s. 32, 33, 301, 417. IAAF, 2016. (englanniksi)
↑abButler, Mark (toim.): Athletics Statistics Book – Rio 2016, s. 274. IAAF, 2016. (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaYleisurheilu kesäolympialaisissa 2004Wikimedia Commonsissa
