Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri

Wikipediasta
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri
Virka-asuntoSutton Place,Manhattan,New York City,Yhdysvallat
NimittäjäYhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto (valitsee)
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous (nimittää)
Kauden pituus5 vuotta
Perustettu1945
EnsimmäinenTrygve Lie
 Norja
Kotisivutun.org/sg

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri onYhdistyneiden kansakuntien sihteeristön esimies. Pääsihteerin päivittäisiin tehtäviin kuuluu YK:n jokapäiväinen johtaminen.[1]

Pääsihteerin rooli

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

YK:n pääsihteerin rooli on merkittävä YK:n toiminnassa ja kansainvälisten kysymysten ratkaisijana[1].

Pääsihteerin rooli on olla osanakansainvälistä yhteisöä ja muistuttaa jäsenvaltioita niiden kansainvälisistä velvollisuuksista maailmanpolitiikassa[1].

Pääsihteerin työhön kuuluu kaikkien YK:n päättävien elinten toiminnan saattaminen sopusuhtaiseen yhteistoimintaan, paitsiKansainvälisen tuomioistuimen, jonka toiminta ei kuulu pääsihteerin alaisuuteen.

Pääsihteerin kansainvälisiin tehtäviin kuuluumaailmanrauhaa ja turvallisuutta uhkaavien uhkien tuominenYK:n turvallisuusneuvoston tietoisuuteen[1].

Pääsihteeri voi myös itse käyttää omaa kansainvälistä vaikutusvaltaansa jäsenmaiden välisissä kiistoissa ja osallistua kriisitilanteiden selvittämiseen henkilökohtaisesti tai nimittää ulkopuolisen erityisedustajan niitä hoitamaan,YK:n turvallisuusneuvoston siunauksella.[1][2]

Vaikka pääsihteerin rooli yksi maailman merkittävimmistä koko laajalla kansainvälisellä areenalla, on hänen toimintansa silti hyvin rajallista, sillä hänen työnsä ja asemansa perustuvat luottamukseen, ja hänen mahdollisesta jatkosta vastaavat yhdessäYK:n yleiskokous jaturvallisuusneuvosto, jotka voivat esittää pääsihteerille epäluottamuslauseen, mikäli ne ovat tyytymättömiä pääsihteerin toimintaan[1].

Pääsihteerin hallinnollisiin vastuualueisiin kuuluu myös olla mukana laatimassa kahdeksi vuodeksi YK:nbudjettiesityksiä, joita YK:n sihteeristö laatii valmiiksi pääsihteerille, jonka tehtävänä on esittää ne yleiskokoukselle, joka hylkää tai hyväksyy ne.

Pääsihteerin vastuulla on myös kansainvälisten sopimusten tallentaminen ja kunkin YK:n jäsenmaiden tiedonantojen rekisteröinti ja niiden julkistaminen[1].

Valinta ja toimikausi

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

YK:n peruskirja ei määrittele niinkään tarkasti pääsihteerin valintaprosessia muttaYK:n yleiskokous on valinnut tähän astiYK:n turvallisuusneuvostolta saamiensa ehdokaslistan nimien mukaan sopivimman henkilön uudeksi pääsihteeriksi. Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenvaltiot voivat aina estää pääsihteerin nimityksen käyttämälläveto-oikeutta.

Pääsihteerin toimikausi on viisivuotinen ja sama henkilö voi toimia pääsihteerinä enintään kaksi kautta, mikäli hänet valitaan jatkokaudelle tai mikäli hän ylipäätänsä hakee toiselle kaudelle[1].

YK:n pääsihteerin alaisuudessa toimii kaksi merkittävää virkanimikettä jotka ovat[1]:

  • Apulaispääsihteerin[1] virkaa hoitaa kerrallaan vain yksi henkilö. Apulaispääsihteerin tehtävänä on auttaa varsinaista pääsihteeriä sekä sihteeristön toiminnan yhteen saattaminen. Apulaispääsihteeri toimii tarvittaessa myös varsinaisen pääsihteerin sijaisena. Apulaispääsihteerin tehtävänä on tukea varsinaista pääsihteeriä eri sektorien ja instituutioiden välisen johdonmukaisuuden rakentamisessa sekä edustaa varsinaista pääsihteeriä erilaisissa tilaisuuksissa mikäli varsinainen pääsihteeri on esteellinen osallistumaan niihin.
  • Alipääsihteerin (Under-Secretary-General)[1] virkoja hoitavat kerrallaan useat henkilöt, ja heidän tehtävänsä on johtaa YK:n sihteeristön osastoja. YK:n päämajaan sijoittuvia alipääsihteerivirkoja ovat lisäksi muun muassa YK:n pääsihteerin neuvonantajien virat, YK:n pääsihteerin kanslian kansliapäällikkö, joidenkin yleiskokouksen alaisten toimielinten puheenjohtajien virat, kutenhallinto-jabudjettiasioiden neuvoa-antavan komitean sekä kansainvälisen virkamieskunnan asioista vastaavan toimikunnan puheenjohtajat, sekä joidenkin YK:n rahastojen ja alaohjelmien johtajien virat.

Pääsihteerit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Nimi[3]
(syntynyt–kuollut)
Maa[3]Virka-aika[3]
Gladwyn Jebb
(1900–1996)
 Britanniavirkaa tekevä pääsihteeri24.10.19452.2.1946
Trygve Lie
(1896–1968)
 Norja1. kausi2.2.1946 –31.1.1950
2. kausi1.2.1950 –10.11.1952(erosi virasta)
Dag Hammarskjöld
(1905–1961)
 Ruotsi1. kausi10.4.19539.4.1958
2. kausi 10.4.1958 –18.9.1961(kuoli virassa)
U Thant
(1909–1974)
 Burmavirkaa tekevä pääsihteeri3.11.1961 –30.11.1962
1. kausi 30.11.1962 –2.12.1966
2. kausi 2.12.1966 –31.12.1971
Kurt Waldheim
(1918–2007)
 Itävalta1. kausi1.1.1972 – 31.12.1976
2. kausi 1.1.1977 – 31.12.1981
Javier Pérez de Cuéllar
(1920–2020)
 Peru1. kausi 1.1.1982 – 31.12.1986
2. kausi 1.1.1987 – 31.12.1991
Boutros Boutros-Ghali
(1922–2016)
 Egypti1.1.1992 – 31.12.1996
Kofi Annan
(1938–2018)
 Ghana1. kausi 1.1.1997 – 31.12.2001
2. kausi 1.1.2002 – 31.12.2006
Ban Ki-moon
(s. 1944)
 Korean tasavalta1. kausi 1.1.2007 – 31.12.2011[4]
2. kausi 1.1.2012 – 31.12.2016
António Guterres
(s. 1949)
 Portugali1.1.2017 alkaen

Pääsihteerin valinta 1946-2016

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Valinnan voittaja onlihavoitu

VuosiEhdokasKansalaisuusVeto-oikeuden käyttöÄäniäHuom
1946Trygve Lie[5] NorjaAinoa ehdokas[5]
1950 NeuvostoliittoYhdysvallat vei valinnanyleiskokouksen äänestykseen. Lie voitti vaalin 46 -5. Jatkoi Neuvostoliiton vastustuksesta huolimatta. Erosi 1952[5]
1953Lester B. Pearson[5] Kanada Neuvostoliitto[6]9 / 11
Carlos P. Romulo[6] Filippiinit Neuvostoliitto[7]5 / 11
 Ranska[8]
Dag Hammarskjöld[9].[10] Ruotsi10 / 11
1957Valittiin jatkokaudelle yksimielisesti.[10]kuoli lento-onnettomuudessa Sambiassa 18. syyskuuta 1961.[11]
1961Mongi Slim[12] Tunisiavetäytyi
U Thant[12]MyanmarMyanmar15/15
1962Valittiin jatkokaudelle yksimielisesti[13][14]
1966
1971Kurt Waldheim[15] Itävalta11 / 153.kierros
Carlos Ortiz de Rozas[16] Argentiina Neuvostoliitto[17]12 / 15
Max Jakobson[18] Suomi9 / 15
1976Kurt Waldheim[19] Itävalta14 / 152.kierros
Luis Echeverría Álvarez[20] Meksiko Neuvostoliitto[21]3 / 15
1981Javier Pérez de Cuéllar[22] Peru10 / 1517.kierros
Salim Ahmed Salim .[23] Tansania Yhdysvallat[24]11 / 151. kierros
Kurt Waldheim[25] Itävalta Kiina[26]11 / 156. kierros
prinssiSadruddin Aga Khan Iran
 Sveitsi
 Ranska
 Neuvostoliitto10 / 15Epävirallinen kierros
1986Javier Pérez de Cuéllar[27] PeruValittiin jatkokaudelle yksimielisesti[27]
1991Boutros Boutros-Ghali[28] Egypti11 / 156. (epävirallinen) kierros
Bernard Chidzero[29] Zimbabwe10 / 152. (epävirallinen) kierros
Olusegun Obasanjo[30] Nigeria9 / 152 .(epävirallinen) kierros
1996Boutros Boutros-Ghali[31][32] Egypti Yhdysvallat[33]14 / 151 .(epävirallinen.suljettu äänestys) kierros
Amara Essy[34] Norsunluurannikko Yhdysvallat[35]11 / 151. (epävirallinen.avoin äänestys) kierros
 Britannia[35]
Kofi Annan[36] Ghana14 / 154. kierros
2001
Valittiin jatkokaudelle yksimielisesti[37]
2006Ban Ki-moon[38] Korea7 / 154 kierros (vetäytyi)
Shashi Tharoor[39] Intia Yhdysvallat[40]10 / 15
Vaira Vīķe-Freiberga[41]LatviaViroLiettuaBaltian maat(yhteisehdokas) Venäjä[42]5 / 15
 Kiinavetäytyi
2011Ban Ki-moon[43] KoreaValittiin jatkokaudelle yksimielisesti[43]
2016António Guterres[44] Portugali13 / 156.kierros
Irina Bokova[45] Bulgaria2 maata7 / 156.kierros (vetäytyi)
Vuk Jeremić[45] Serbia3 maata7 / 15
Miroslav Lajčák[45] Slovakia2 maata7 / 15
Helen Clark[45] Uusi-Seelanti6 / 15

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdefghijkwww.yk.fi: YK-järjestelmä YK:n pääsihteeri (Yleiskokous) YK:n pääsihteeri, pääsihteerin kanslia ja YK:n johtoryhmä. Yhdistyneet kansakunnat. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 19.10.2014.
  2. YK-järjestelmä turvallisuusneuvosto (YK Turvallisuusneuvoston Veto-oikeus) YK-järjestelmä turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus, jäsenet ja toiminta. Yhdistyneet kansakunnat. Arkistoitu 15.9.2016. Viitattu 20.10.2014.
  3. abcFORMER SECRETARIES-GENERAL United Nations. Viitattu 26.1.2014.
  4. Ban Ki-moon Biography YK. Viitattu 11.7.2014.
  5. abcdSelecting the UN Secretary-General: Vetoes, Timing and Regional Rotation (PDF) Security Council report. Viitattu 7.1.2018.
  6. abFRUS 1952–1954 III,Document 210: Memorandum by the United Nations Adviser, Bureau of Far Eastern Affairs (Bacon), to the Acting Officer in Charge, Philippine Affairs (Wanamaker), March 20, 1953.
  7. Hamilton, Thomas J.: Soviet Veto Blocks Pearson U.N. Boom; Romulo Also Fails. The New York Times, 13.3.1953.
  8. FRUS 1952–1954 III,Document 204: Memorandum of Conversation, by the Deputy United States Representative on the Security Council (Ross), March 12, 1953.
  9. >Nossiter, Bernard D.: Someone is Trying to Fire Dr. Waldheim. The New York Times, 1 marraskuuta 1981. Artikkelin verkkoversio.
  10. abSilva, Mary Cherif, Nathalie Leroy, Anna Banchieri, Armando Da: Dag Hammarskjöld: The UN years un.org.
  11. Linnér, S. (2007).Dag Hammarskjöld and the Congo crisis, 1960–61 (Arkistoitu – Internet Archive). Page 28. Uppsala University. (22 July 2008).
  12. abBurmese U.N. Head Acceptable to U.S. with 2 Conditions. The New York Times, 6 lokakuuta 1961.
  13. Middleton, Drew: Thant Declares He Will Not Seek Second U.N. Term. The New York Times, 2 syyskuuta 1966.
  14. Middleton, Drew: Election of Thant with Wider Role in U.N. Due Today. The New York Times, 20 syyskuuta 1966.
  15. Tanner, Henry: Security Council Names Waldheim to Succeed Thant. The New York Times, 22 joulukuuta 1971. Artikkelin verkkoversio.
  16. Argentine Joins Race for U.N. Post as Voting Goes On. The New York Times, 21 joulukuuta 1971. Artikkelin verkkoversio.
  17. FRUS 1969–1976 V,Document 247: Telegram From the Mission to the United Nations to the Department of State, December 22, 1971, 0356Z.
  18. Teltsch, Kathleen: 5 Seek to Succeed Thant in 'Most Impossible Job'. The New York Times, 6 lokakuuta 1971. Artikkelin verkkoversio.
  19. Waldheim is Backed by Security Council for Five Years More. The New York Times, 8 joulukuuta 1976. Artikkelin verkkoversio.
  20. Grose, Peterr: Echeverria Indicates Readiness To Take Waldheim's Post at U.N. The New York Times. 19 lokakuuta 1976.
  21. Waldheim is Backed by Security Council for Five Years More The New York Times. 8. joulukuuta 1976.
  22. UN Elects Secretary General. Määritä julkaisu!16 joulukuuta 1981. Associated Press.
  23. Berlin, Michael J.: North vs. South in U.N. Contest The Washington Post. 25. lokakuuta 1981.
  24. Nossiter, Bernard D.: U.N. Security Council Fails to Agree on Waldheim The New York Times. 28. lokakuuta 1981.
  25. Nossiter, Bernard D.: U.N. Security Council Fails to Agree on Waldheim The New York Times. 28 lokakuuta 1981.
  26. Berlin, Michael J.: Vetoes Deadlock Election of U.N. Secretary General The Washington Post. 28. lokakuuta 1981.
  27. abSciolino, Elaine: Javier Perez de Cuellar: Unanimously, the U.N.'s Man The New York Times. 11 lokakuuta 1986.
  28. Appointment of Mr. Boutros Boutros-Ghali as Secretary-General of the United Nations - 1991 UN Audiovisual Library.
  29. Lewis, Paul: Bid for U.N. Post Is Led By Zimbabwe and Egypt The New York Times. 26. lokakuuta 1991.
  30. Lewis, Paul: Africans Pressing Bid for U.N. Post The New York Times. 22 lokakuuta 1991.
  31. Crossette, Barbara: Boutros-Ghali vs. 'Goliath': His Account The New York Times. 20 marraskuuta 1996.
  32. Crossette, Barbara: U.N. Leader Halts Bid for New Term but Does Not Quit The New York Times. 5 joulukuuta 1996.
  33. Crossette, Barbara: Round One in the U.N. Fight: A U.S. Veto of Boutros-Ghali The New York Times. 20 November 1996.
  34. Chronology of the Secretary General Election 1996 globalpolicy.org. Viitattu 30 joulukuuta 2016.
  35. abCrossette, Barbara: In Jockeying to Lead U.N., Ghanaian Is Moving Ahead The New York Times. 12 December 1996.
  36. Crossette, Barbara: Ghanaian Chosen to Head the U.N., Ending Standoff The New York Times. 14 joulukuuta 1996.
  37. General Assembly Adopts Security Council Resolution to Appoint Kofi Annan to Further Term as Secretary-General United Nations General Assembly. 29 kesäkuuta 2001. (englanniksi)
  38. South Korean elected new UN Chief 13.10.2006. BBC News. Viitattu 13.10.2006.
  39. Shashi Tharoor pulls out of UN race 10.02.2006. NDTV. Viitattu 10.02.2006.
  40. Tharoor, Shashi: The inside Story of How I Lost the Race for the UN Secretary-General's Job in 2006 OPEN Magazine. 21. lokakuuta 2016.
  41. Vike-Freiberga withdraws, Ban now sole candidate 5. lokakuuta 2006. UNSG.org.
  42. Vike-Freiberga withdraws from U.N. race Baltic Times News. Baltic Times. Viitattu 7.1.2018.
  43. abSievers, Loraine; Davis, Sam: The Procedure of the UN Security Council. 4 painos. Oxford Univ Press, 2014. ISBN 9780199685295
  44. Foroohar, Kambiz: Portugal’s Guterres Wins Unanimous Backing to Lead the UN Bloomberg News. 5.lokakuuta 2016. Viitattu 6. lokakuuta 2016.
  45. abcdSengupta, Somini; Minder, Raphael: António Guterres Pledges to Help Vulnerable as Secretary General 6. lokakuuta 2016. The New York Times. Viitattu 6. lokakuuta 2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kansainliitto (1919–1945)
Yhdistyneet kansakunnat (1945–)
Järjestelmä
Tärkeimmät elimet
Rahastot ja ohjelmat
Tutkimus ja koulutus
Muut elimet
ja YK-organisaatiot
Erityisjärjestöt
Sihteeristön toimitilat
ja osastot
Jäsenvaltiot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yhdistyneiden_kansakuntien_pääsihteeri&oldid=23230481
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp