Xochicalco on muinainen rauniokaupunkiMeksikossa, läntisessäMorelosin osavaltiossa 38 km lounaaseenCuernavacasta nykyisestäMéxicosta etelään. Siellä olevassa taiteessa onmayojen jaTeotihuacánin vaikutteita. Xochicalcon mahti oli huipussaan noin 750–900Teotihuacánin luhistuttua ja ennentolteekkien nousua, aikana jolloin monet paikalliset keskukset kukoistivat Meksikon keskiylängöllä. Xochicalco sattoi klassisen kauden lopuilla kilpailla Teotihuacánin kanssa. Uskotaan Xochicalcon vaikuttaneen tolteekkien valtakunnan syntyyn.
Xochicalco nousi suureksi paikalliseksi mahdiksi sen jälkeen kun suuren valtakunnan keskusTeotihuacán luhistui noin 650 jaa.Historiallisesti paikkaa pidetään myöhäisklassisena.Myöhäisklassiselle ajalle oli tyypillistä uusien kansallisuuksien saapuminen ja paikalliskulttuurien kehittyminen.
On epäilty Xochicalcon ja Teotihuacánin kukoistaneen vähän aikaa rinnakkain ja Xochicalcon kukistaneen Teotihuacánin.[1] Mahdollisestimisteekit valtasivat jossain vaiheessa Xochicalcon jaCholulan.
Xochicalco merkitseenahuatlin kielessä Kukkatalon paikkaa eli uhripaikkaa. Paikka on asuttu jo 200 eaa. Nopea kaupungin kasvu tapahtui 600-750 jaa. Muita saman ajan Xochicalcon kanssa kilpeilevia keskuksia olivatTeotenangoTolucan laaksossa jaCacaxtlaTlaxcalan osavaltion lounaisosassa ja hieman myöhemminTula nykyisenHidalgon osavaltion eteläosassa. Ehkä Caxatlasta on tullut alueenmayavaikutteet.
Kaupungissa asui noin 15 000-30 000 asukasta ja sen ala oli useita neliökilometrejä. Kaupunki oli mäellä ja sitä ympäröivät suurelta osin muurit ja penkereet samoin kuin Caxcatlaa. Tämä kertoo kaupungin sotaisesta historiasta. Xochicalcon kirjoituksessa on yhtäläisyyksiä nahuatlin ja misteekin kanssa.
Xochicalco mainitaan paikaksi, missäCe Acatl Topiltzin Quezalcoatl, tuleva tolteekkikuningas, vietti lapsuutensa ehkä 800-luvulla. Saattaa ollakin, että Tulan alulla on jotain tekemistä Xochicalcon kanssa.
Noin vuonna 900 Xochicalco paloi laajalti ja monista merkeistä päätellen se hylättiin nopeasti. Kaupunki tyhjeni asukkaista, joko väestö pakeni tai pakkosiirrettiin pois.[2] Pieni jäännösväestö jäi kukkulan alarinteille. Noin 1200 jaa. paikalle saapui nahuatlia puhuvia tlahuica-ihmisä, jotka ovat nykyisten Morelosin osavaltion alkuperäisvaltion esi-isiä.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaXochicalcoWikimedia Commonsissa