Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Xerox Alto

Wikipediasta
Xerox Alto
KehittäjäXerox
Tyyppiminitietokone
Julkaistu1973
Keskusmuisti128KB
Infobox OK

Xerox Alto onXeroxinPalo Alton -yksikössä (PARC) kehittämätyöasema. Tietokone oli ensimmäinen, jossa yhdistyivättietokonehiirellä ohjattugraafinen käyttöliittymä,Ethernet-verkkoliittymä ja vaihdettavatmassamuistit.[1][2][3][4] Ensimmäinen yksilö valmistui vuonna 1973.[4]

Inspiraatiota tietokoneen kehittämiseen saatiinDouglas Engelbartin vuonna 1968 esittelemästäoN-Line System (NLS) -järjestelmästä.[5][6]

Tietokonetta ei koskaan myyty kuluttajatuotteena mutta sitä lahjoitettiin yliopistoille.[7] Valmistuskustannuksien arvioitiin olevan 12 000 dollaria ja kaupallisen tuotteen hinta olisi ollut 40 000 dollaria.[1] Laitetta valmistettiin noin 1 500–2 000 kappaletta kymmenen vuoden aikana.[8][6] Alton jälkeen Xerox teki useita niin sanottuja D-sarjan tietokoneita: Dolphin (D0), Dorado (D1), Dicentra ja Daybreak.[9][10][11]

Alton konseptit kaupallistettiin vuonna 1981 julkaistussaXerox Star (Xerox 8010) -tietokoneessa, joka maksoi yli 16 000 dollaria.[7][5][12] Starin kehityksestä kerrotaan, että tärkeänä kohtana oli käyttäjän interaktio koneen kanssa ja konseptimallia kehitettiin ennen laitteiston tai ohjelmiston kehittämistä.[12]Star sisälsi monia ominaisuuksia, jotka ovat nykyään tavallisia kuten bittikarttagrafiikkaa tukevan näytön.[13]

Ohjelmistot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneelle tehtiin myös ensimmäinenWYSIWYG-teksinkäsittelyohjelma.[6]Butler Lampson jaCharles Simonyi suunnittelivatBravo-nimisen tekstinkäsittelyohjelman tietokoneelle.[14][5]Maze War -tietokonepelistä oli versio Altolle.[7]Alto Trek oli Rick Rashidin ja Gene Ballin kehittämä ensimmäinen hiirellä pelattava peli.[15][16]

Ohjelmointia koneelle tehtiin aluksiBCPL-kielellä, ja myöhemminMesa- jaSmalltalk-kielillä, jotka molemmat on kehitetty PARC:ssa.[6][17] Smalltalk oli kielen lisäksiohjelmointiympäristö, jonka kehitykseen vaikuttiAlan Kay.[5][18]

Tietokoneessa oli tuki 16-bittisellemerkistölle.[19]

Tekniset tiedot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tietokone koostui pöydän päälle asetettavastanäytöstä,näppäimistöstä ja hiirestä, sekä pienen jääkaapin kokoisesta keskusyksiköstä.[3] Tietokoneessa oli myösnetboot-ominaisuus, jossa tietokone pystyi lataamaan ohjelmiston verkkoyhteyden kautta kiintolevyn ollessa sammutettuna.[20]

Tietokoneessa oli:[6]

74181-piiri oli käytössä useissa aikakaudenminitietokoneissa.[21] Piiri ei ollut vielä varsinainenmikroprosessori, koska siinä oli vainALU-yksikkö.[21][22]

Lähdekoodit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneelle kehitettyjen ohjelmienlähdekoodit on julkaistu vuonna 2014.[8][14]

Vaikutus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1979SIGGRAPH-tapahtumassa esiteltiinPERQ-työasema, jonka kehitykseen Xerox Alto vaikutti.[23]Alton idea rakentaa pieni malli suuresta osituskäyttöjärjestelmästä vaikutti myösLisp-koneisiin.[24]

Alto vaikutti muun muassaNiklaus Wirthin ryhmän kehittämäänLilith-työasemaan.[25]

Altoon kehitetty tekniikka vakuuttiSteve Jobsin muuttamaanApple Lisan tekstipohjaisesta graafiseen käyttöliittymään perustuvaksi.[26] Useat Xerox PARCin työntekijät siirtyivät myöhemminApplelle.[26]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abXerox Alto Computer History Museum. Viitattu 30.7.2017.
  2. The History of User Interface Design Fujixerox. Arkistoitu 30.7.2017. Viitattu 30.7.2017.
  3. abCED in the History of Media Technology cedmagic.com. Viitattu 30.7.2017.
  4. abXerox Alto toastytech.com. Viitattu 30.7.2017.
  5. abcdJeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 3) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  6. abcdeXerox Alto history-computer.com. Arkistoitu 5.12.2020. Viitattu 30.7.2017.
  7. abcThe Xerox Alto II/XM Computer DigiBarn computer museum. Viitattu 30.7.2017.
  8. abPaul McJones: Xerox Alto Source Code 21.10.2014. Computer History Museum. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  9. The Wildflower Web Site digibarn.com. Viitattu 8.11.2019. (englanniksi)
  10. Alan O Freier on the "D*" Machines, the Dolphin, Dorado, Dandelion and more digibarn.com. Viitattu 8.11.2019. (englanniksi) 
  11. Lyle Ramshaw: The Alto-Dolphin-Dorado Briefing Blurb (PDF) toukokuu 1981. Xerox. Viitattu 8.11.2019. (englanniksi)
  12. abDesigning the Star User Interface (PDF) tech-insider.org. huhtikuu 1982. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi) 
  13. The Interface Experience: Bard Graduate Center interface-experience.org. Viitattu 1.10.2023.
  14. abPaul McJones: Xerox Alto file system archive 9.11.2017. Computer History Museum. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  15. Alto Trek Ultimate History of Video Games. Arkistoitu 11.7.2019. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  16. Developer Journal: Allegiance, Chapter 1 22.6.2012. IGN. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  17. McJones, Paul: Xerox Alto file system archive Computer History Museum. Viitattu 30.7.2017.
  18. Alan Kay ACM. Viitattu 13.5.2018. (englanniksi)
  19. Early Years of Unicode unicode.org. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  20. Xerox Alto Restoration Part 16 – our disk goes down, the Alto connects to Google and draws fractals CuriousMarc. Viitattu 15.10.2017.
  21. abInside the vintage 74181 ALU chip: how it works and why it's so strange righto.com. Viitattu 30.7.2017.
  22. Gianluca G.: Homemade 4-bit TTL Processor based on 74181 chip apollo181.wixsite.com. Arkistoitu 30.7.2017. Viitattu 30.7.2017.
  23. ICL PERQ 2 T1 Workstation centre for computing history. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
  24. William I. Nowicki: Partitioning of Function in a Distributed Graphics System (PDF) bitsavers.org. Viitattu 31.12.2021. (englanniksi)
  25. Lilith Workstation ethistory.ethz.ch. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi) 
  26. abJeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 4) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Xerox_Alto&oldid=22634936
Luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp