| Xanana Gusmão | |
|---|---|
.jpg) Gusmão vuonna 2023. | |
| Itä-Timorin pääministeri | |
1. heinäkuuta 2023– (2. kausi) 2007–2015 (1. kausi) | |
| Edeltäjä | Taur Matan Ruak (2. kausi) Estanislau da Silva (1. kausi) |
| Seuraaja | Rui Maria de Araújo (1. kausi) |
| Itä-Timorin presidentti | |
2002–2007 | |
| Edeltäjä | virka perustettu |
| Seuraaja | José Ramos Horta |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | José Alexandre Gusmão |
| Syntynyt | 20. kesäkuuta1946 (ikä 79) Manatuto,Portugalin Timor |
| Kansalaisuus |  itätimorilainen |
| Puoliso | Emilia Batista (1965–2000) Kirsty Sword (2000–2015, asumusero) |
| Lapset | 5 |
| Tiedot | |
| Puolue | Conselho Nacional de Reconstrução de Timor, CNRT |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
 Nimikirjoitus | |
| Infobox OK | |
Xanana Gusmão (s.20. kesäkuuta1946), ristimänimeltäänJosé Alexandre Gusmão onitätimorilainen poliitikko. Hän oli maansa ensimmäinen presidentti 2002–2007 ja pääministeri elokuusta 2007[1] helmikuuhun 2015.[2]
Gusmão syntyi silloisessaPortugalin Timorissa. Hänen vanhempansa olivat opettajia. Gusmão opiskeli neljä vuotta jesuiittaseminaarissa lähelläDiliä. Hän lopetti opiskelunsa väliaikaisesti 16-vuotiaana taloudellisten ongelmien vuoksi. Vuonna1965 Gusmão tapasi Emilia Batistan, tulevan vaimonsa. Gusmão sai ensimmäisen lapsensa vuonna1971. Gusmãolle ja Emilia Batistalle tuli myöhemmin avioero. Vuosina 2000 Gusmão meni naimisiinJakartassa tapaamansaaustralialaisen Kirsty Swordin kanssa, mutta maaliskuussa 2015 he muuttivat erilleen.[3]
Gusmão sai 1966 työpaikan ja sai jatkettua opintojaan. Vuonna 1968 hänet kutsuttiin Portugalin armeijaan. Kolmen vuoden palveluksen jälkeen hän pääsi armeijasta korpraalina ja osallistuiJosé Ramos Horta johtaman nationalistisen järjestön toimintaan.
Vuonna 1974 Portugalissa tapahtuivallankumous, joka päätti sotilashallinnon, ja siirtomaille myönnettiin itsenäisyys. Timorissa vaalit oli tarkoitus järjestää 1978. Maahan muodostui kuitenkin kaksi kilpailevaa faktiota, joista Gusmão osallistui FRETILINin toimintaa. Indonesia aloitti puolestaan häirintäkampanjan ja hyökkäykset Portugalin Timoriin. Vuoden 1975 lopulla FRETILIN sai voiton ja julisti maan 28. marraskuuta 1975 itsenäiseksi. Yhdeksän päivää myöhemmin Indonesia valloitti maan.
Gusmão taisteli sissisotaa Indonesiaa vastaan kaksi vuosikymmentä ja nousi siinä korkeaan asemaan. 1990-luvulla hän oli esillä mediassa ja diplomatiassa ja kertoi maailmalle Indonesian armeijan verilöylystä Santa Cruzissa 12. marraskuuta 1991. Hänestä tuli pian ykköskohde, ja hänet vangittiin marraskuussa 1992. Toukokuussa 1993 Gusmão tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Helmikuussa 1999 hänet siirrettiin vankilasta kotiarestiin Jakartaan.[1] Vankeusaikana häntä tapasivat YK:n edustajat ja Nelson Mandela.[4]
Elokuussa 1999 Itä-Timorissa pidettiin kansanäänestys itsenäisyydestä. Gusmão sai korkean aseman YK:n tukemassa väliaikaishallinnossa, joka hallitsi maata aina vuoteen 2002 asti.[1]
Vuoden 2001 lopulla pidettiin vaalit, ja 20. toukokuuta2002 Gusmãosta Itä-Timorin tasavallan ensimmäinen presidentti.[1]
Huhtikuussa–kesäkuussa 2006 maassa oli vakavia mellakoita, ja hallitus pyysi avuksi ulkomaisia rauhanturvajoukkoja. Presidentti Gusmão piti televisiopuheen, jossa vaati pääministeriMari Alkatirin eroa. Hänen seuraajakseen nimitettiin entinen ulkoministeriJosé Ramos Horta, joka voitti toukokuun 2007 presidentinvaalit ja seurasi Gusmãota presidenttinä.[5]
Heinäkuun 2007 parlamenttivaaleissa Gusmão kokosi kolmen puolueen liittouman FRETILINiä vastaan ja nousi maan pääministeriksi. Entinen valtapuolue FRETILINn boikotoi hänen virkaanastujaisseremoniaansa 8. elokuuta.[6]
Gusmão nousi uudestaan pääministeriksi heinäkuussa 2023, kun hänen johtamansa CNRT voittiparlamenttivaalit.[7]
Gusmão on julkaissut omaelämäkerranTo Resist Is to Win.
Henrik Purjehtijan ritarikunta ketjulla (Portugali, 2014)[8]
Vapauden ritarikunnan suurristi (Portugali, 2009)[8]
Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön ritarikunnan suurristi (Iso-Britannia, 2003)[9]
Uuden-Seelannin ansioritarikunnan seuralainen (Uusi-Seelanti, 2000)[9]
Indonesian tähden ritarikunnan 1. luokka (Indonesia, 2014)[10]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaXanana GusmãoWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
