Wyoming (suom.[ˈʋɑi̯oːmiŋ],am./waɪˈoʊmɪŋ/)[3] onYhdysvaltojen osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 44. osavaltiona 10. heinäkuuta 1890. Wyomingin rajanaapureita ovatMontana pohjoisessa,Etelä-Dakota jaNebraska idässä,Colorado etelässä sekäUtah jaIdaho lännessä.[4] Osavaltion pääkaupunki ja suurin kaupunki onCheyenne. Wyoming on asukasluvultaan Yhdysvaltojen pienin osavaltio jaAlaskan jälkeen toiseksi harvaan asutuin. Osavaltion nimi juontuudelawarojen kielen ilmauksesta mecheweami-ing, joka tarkoittaa "suurella tasangolla".[5]
Wyoming sijaitsee Yhdysvaltojen luoteisosassaKalliovuorten alueella. Osavaltion kokonaispinta-ala on 253 325 km², josta maata on 251 201 km² ja vesistöjä 2 124 km². Idästä länteen mitattuna osavaltio on pituudeltaan enimmillään 587 km ja etelästä pohjoiseen 426 km. Wyomingin itäinen kolmasosa kuuluuSuuriin tasankoihin lopun kuuluessa Kalliovuorten alueeseen. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta osavaltion alueella on 2 044 metriä, mikä tekee Wyomingista keskimäärin Yhdysvaltojen toiseksi korkeimman osavaltionColoradon jälkeen. Korkein kohta on Wyomingin länsiosassa sijaitsevaGannett Peak, joka kohoaa 4 210 metrin korkeuteen. Idän tasankoalue onBlack Hillsin aluetta lukuun ottamatta pinnanmuodoiltaan paljon länsiosia tasaisempi. Osavaltion matalin kohta on 945 metriä merenpinnasta ja paikka sijaitsee osavaltion koillisosassa. Osavaltion suurin järvi onYellowstone, joka sijaitseeYellowstonen kansallispuiston keskiosissa.Grand Tetonin kansallispuistossa sijaitsee kaksi pienempää järveä,Jackson jaJenny. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Wyomingin merkittävät joet saavat alkunsa osavaltion alueelta. Green-joki virtaa Montanaan, Snake-joki Idahoon, Belle Fourche- ja Cheyenne-joet Etelä-Dakotaan ja Niobrara- sekä Bear-joet Nebraskaan. Poikkeusjoki on North Platte, joka virtaa Wyomingiin Coloradosta kulkien osavaltion poikki Nebraskaan.[6]
Ilmastoltaan Wyoming on kuiva ja paikoittain osavaltiosta löytyykinaavikkoalueita. Pääkaupunki Cheyennessä alimmat keskimääräiset lämpötilattammikuussa vaihtelevat −9 ja +5 °C välillä. Korkeimmat keskimääräiset lämpötilat heinäkuussa ovat vastaavasti 12 ja 28 °C. Alin osavaltiossa koskaan mitattu lämpötila −54 °C mitattiin 9. helmikuuta 1933. Korkein 46 °C puolestaan mitattiin 12. heinäkuuta 1900. Cheyennessä keskimääräinen sademäärä on noin 36 senttiä vuodessa ja eniten sateita tulee huhtikuusta syyskuuhun. Lunta tulee vuodessa keskimäärin Cheyennessä mitattuna 130 senttiä.[6]
Wyomingia kartoittanut Haydenin retkikunta kuvattuna vuonna 1871.
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Wyomingin alueelle tiettävästi noin 13 500 vuotta sitten. He olivat todennäköisesti AmerikkaanBeringinsalmen yli tulleitaintiaanien esi-isiä. Osavaltion alueelta löydettyjen ihmisten metsästämienmammuttien jäännöksistä on päätelty, että alueella oli suhteellisen runsas asutus. Ensimmäiset eurooppalaiset alueella olivat todennäköisestikanadanranskalaisia kauppiaita. Vérendryen veljekset Francois ja Louis-Joseph kävivät ehkä Big Horn -vuorilla vuonna 1743.John Colterin tiedetään käyneen varmasti alueella hänen tutkiessaan Yhdysvaltojen luoteisosia 1806–1807. Hänen jälkeensä alueelle tulivat amerikkalaiset metsästäjät ja turkiskauppiaat. 1840-lukuun mennessä merkittävimmät alueen vuoret ja joet oltiin löydetty ja nimetty. Vuosien 1840 ja 1867 välillä tuhannet siirtolaiset kulkivat alueen läpi matkatessaanOregoniin jaKaliforniaan. Wyomingiin kehittyi matkaajien käyttämän reitin varrelle huoltopisteitä, joista tunnetuimmat olivatFort Bridger jaFort Laramie.[9]
Itse Wyomingin alueelle siirtolaiset alkoivat asettua suuressa määrin vastaUnion Pacific Railroadin rakentamisen myötä vuosina 1867 ja 1868. Junaradan johdosta syntyivät osavaltion merkittävimmät kaupungit, kuten Cheyenne,Laramie,Rawlins,Rock Springs jaEvanston. Wyomingista tuli vuonna 1869 Yhdysvaltojen ensimmäinen alue, jossanaisille annettiin äänioikeus, vaikkakaan Wyoming ei vielä tuolloin ollut varsinainen osavaltio. Wyoming kehittyi edelleen 1870-luvulta eteenpäin, johon mennessä alueen intiaanit oli kukistettu. Osavaltioon saapui suuria määriä karjanhoitajia ja niin sanotuista karjaparoneista tuli hallitsevia tekijöitä alueen politiikassa pienempien karjanhoitajien kohdatessa vaikeuksia edellä mainittujen toiminnan takia. Karjateollisuus koki suuria takaiskuja vuosina 1886 ja 1887 ankaran talven, ylilaidunnuksen ja lihan hinnan putoamisen takia. Lisäksi suurmaanomistajien ja pientilojen suhteiden kärjistyminen johti niin sanottuunJohnsonin piirikunnan sotaan vuosia 1891–1892. Sodassa valtiovallan joukot pidättivät useita suurtilallisia heidän yritettyään valvoa omia lakejaan.[9]
Tulimyrsky Yellowstonen kansallispuistossa vuonna 1988.
Wyomingista tuli Yhdysvaltojen osavaltio vuonna 1890, mutta sen asukasluku pysyi pienenä. Alueella yritettiin harjoittaa maanviljelyä, mutta yritykset epäonnistuivat sopimattoman ilmaston takia. Osavaltion talous alkoi kasvaa varsinaisesti vasta hiili-, öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämisen myötä 1970-luvulla. Tätä edesauttoi etenkinöljykriisi. Kasvu hidastui kuitenkin taas 1980-luvulla öljykriisin päättymisen myötä. Väkiluku oli ehtinyt kasvaa 41 prosenttia, mutta se lähti sittemmin laskuun. Vuonna 1988 Yellowstonen kansallispuistossa riehui suuria metsäpaloja, jotka tuhosivat lähes kolmanneksen kansallispuistosta.[9] Osavaltio putosi maan asukasluvultaan pienimmäksiAlaskan ohittaessa sen vuonna 1990.[9]
Lakiasäätävänä elimenä Wyomingilla on 30-henkinen senaatti ja 60-henkinen edustajainhuone. Senaattorit valitaan vaaleilla nelivuotiskausiksi ja edustajainhuoneen jäsenet kaksivuotiskausiksi.Osavaltion kuvernööri valitaan vaaleilla nelivuotiskaudeksi. Senaatin ja edustajainhuoneen ehdottaessa lakia se siirtyy kuvernöörin allekirjoitettavaksi. Kuvernööri voi myös olla allekirjoittamatta lakiehdotusta, tai käyttää veto-oikeuttaan sen hylkäämiseksi. Tässä tapauksessa laki saatetaan kuitenkin viedä läpi, jos sitä kannatetaan senaatissa ja edustajainhuoneessa kahden kolmanneksen enemmistöllä. Wyoming on ollut perinteisestirepublikaanien hallitsemaa aluettademokraattien ollessa vähemmistössä.[10]
Wyomingin bruttokansantuote vuonna 2010 oli 39 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 48. sijalla.[11]
Kolme neljäsosaa Wyomingin maatalousmaasta on keinokastelun varassa.[8]
Wyoming on Yhdysvaltojen suurimpia kivihiilen tuottajia. Ennen vuotta 1920 kivihiili oli sen tärkein luonnonvara, mutta maakaasu ja raakaöljy ovat menneet sen ohi. Osavaltion lounaisosassa on huomattavatöljyliuskevarat.[8]Propaania tuottava Ferreligas on suurin työllistäjä, sillä on toimipisteet Big Pineyssä ja Jacksonissa.[12]
Noin kolmannes Yhdysvalloista löydetystäuraanista on Wyomingin alueella. Wind Riverin alueelta on löydetty hiukan kultaa ja jalokiviä, mutta niitä ei kaiveta merkittäviä määriä.[8]
Wyomingissä on 29 lentoasemaa.[13] Niistä yksikään ei oleFederal Aviation Administrationin pääasiallisiksi kansainvälisiksi lentoasemiksi määrittämien joukossa.[14] Lentoasemista kahdeksalla oli kaupallista liikennettä vuonna 2015. Matkustajamäärältään suurin onJackson Holen lentoasema, jolta lähti 313 000 matkustajaa.[15]
Wyoming on Etelä-Dakotan lisäksi ainoa Manner-Yhdysvaltain osavaltio, jossaAmtrakin matkustajajunat eivät kulje.[16] Osavaltion halki kulkee kuitenkin kaksi perinteikästä rautatietä.Union Pacific kulkee eteläosan poikki, ja 1890-luvulla rakennettuBurlington Railway sen pohjoisosassa. Nykyisin rautateiden tärkeintä rahtia on kivihiili.[17]
Vuonna 2020 Wyomingissa oli asukkaita 576 851.[1] Vuonna 2004 osavaltion keski-ikä oli 38,4 vuotta. Asukastiheydeltään Wyoming on Yhdysvaltojen toiseksi harvimmin asutettu osavaltio Alaskan jälkeen. Asukkaita on vain kaksi neliökilometriä kohden. Osavaltion suurimmat kaupungit ovat Cheyenne,Casper,Gillette jaLaramie. Niistä kaikissa asuu kuitenkin alle 100 000 asukasta.[7][18]
Vuoden 2002 tietojen mukaan suuri valtaosa Wyomingin väestöstä oli taustaltaan valkoisia. He muodostivat noin 95 prosenttia osavaltion väestöstä. Valkoiset ovat pääosin taustaltaansaksalaisia, englantilaisia jairlantilaisia. Eurooppalaisten lisäksi osavaltiossa asuuintiaaneja, aasialaisia ja mustia. Vuoden 2000 tietojen mukaan Wyomingissa asui 11 113 intiaania. Suurin heimo onarapahot. Aasialaisia oli saman vuoden tietojen mukaan 2 771 ja mustia 3 722.[7]
Perinteinenvillin lännen elämä on tärkeä osa Wyomingin kulttuuriperintöä. Siellä järjestetään vuosittain useitarodeoita ja maalaismarkkinoita. Maailman suurin rodeotapahtuma on Cheyennessä rajaseutupäivien yhteydessä. Niitä on järjestetty vuodesta 1897.[8]
