Ketterle kasvoi ja kävi koulua Heidelbergissä ja sen läheisessä Eppelheimissä. Hänen kiinnostuksensa tekniikkaan suuntautui ensin Legoihin ja sitten kemiaan ja elektroniikkaan. Hän aloitti myös yliopiston Heidelbergissä mutta siirtyi kanditutkinnon jälkeen Müncheniin. Puolijohteisiin liittyvälle väitöskirjalleen hän sai ohjaajatMax Planck -instituutista. 32-vuotiaana hän vaihtoi kylmätutkimuksen pariin ja siirtyi Yhdysvaltoihin MIT:hen.[2]
↑Autobiography (From Les Prix Nobel. The Nobel Prizes 2001, Editor Tore Frängsmyr, [Nobel Foundation], Stockholm, 2002) nobelprize.org. Viitattu 8.7.2012.
