Wari (esp.Huari) oli muinainen intiaanikulttuuriPerussa noin vuosina 500–1200, juuri enneninkojen valtakuntaa. Warin kulttuuri on monin paikoin tuntematonta, koska siitä ei ole säilynytperimätietoa vaan lähinnäradiohiiliajoitettuja rakennelmia. Warin pääkaupunki Wari oli nykyisenAyacuchon jokilaaksossa[1]. Sieltä on löydetty muureja,pyramideja sekä aukioita. Warin keskusta rakennettiin shakkiruutumaisella kaavalla vuoden 700 tienoilla. Kaupungissa oli mahdollisesti jopa 40 000 asukasta. Wari oli luultavasti kuninkaiden johtama sotaisa ja yhtenäinen suurvalta. Löydökset viittaavat myös intiaaneille tyypilliseen uskonnolliseenkulttiin.
Wari alkoi laajeta voimakkaasti vuoden 600 tienoilla, ja sen valta ulottui lopulta Perun pohjoisosiinViracochapampaan asti. Monet Warin kaupungeista olivat melko lyhytikäisiä, mikä viittaa Warin vetäytyneen laajoilta alueilta varsin nopeasti. Warin kulttuuria luonnehtivat maaseuduille rakennetutterassiviljelmät ja tieverkosto, jotka muistuttavat inkavaltakunnan vastaavia. Koska Wari ulottui myöhemmälle inkojen ydinalueelle, pidetään mahdollisena, että inkat olisivat saaneet ajatuksen suuren valtionsa perustamiseen luhistuneesta Warista.
Wari kuuluu Perun historiassa niin kutsuttuunkeskihorisonttiin, jolloin kaksi valtakuntaa,Bolivian ja Etelä-PerunTiwanaku ja Keski-Perun Wari ulottuivat laajalle alueelleAndeilla. Warin keskusalue oli nykyisessä Keski-Perussa Ayacuchon jaQuinuan kaupunkien lähistöllä Ayacuchon laaksossa.
Wari oli melko lyhytikäinen kulttuurivaikuttaja[2]. Siinä oli lukuisia inkavaltakunnan piirteitä, kutensuurvaltapolitiikka, terassiviljelmät, tieverkosto, työverotus ja hallintokeskukset. Waria luonnehti myös inkavaltakunnan kaltainenmilitarismi[3], joka näkyi kaupunkeja ympäröivissä suojamuureissa. Warin nousu saattoi perustua juuri terassiviljelmiin ajanjaksona, jolloin Andeilla oli kuivaa[4].
Warin asukkaiden epäillään taiteen perusteella puhuneenaimarakieliä, mutta asiasta ei ole varmuutta, sillä Andien kansat käyttivät usein apunaan valloitettujen kansojen käsityöläisiä. Warin muurit rakennettiin pienehköistä, karkeista kivistä[5] savilaastillamuuraten, mikä erottuu selvästi inkojen rakentamista muureista, joissa on kookkaita kiviä saumattomasti toisiinsa liittyneinä. Warille oli tavanomaista pohjakaavaltaan D-kirjaimen muotoinentemppeli.
Warin kulttuuri kehittyiAyacuchon laaksossa vähitellen. Kyseisessä laaksossa on ollut asutusta ainakin vuodesta 7000 eaa.[6], esimerkkeinä muun muassaHuarpan kulttuuri noin 200 eaa.–550 jaa. jaConchapatan keskuksen synty Ayacuchon laaksoon Huamangan altaaseen[7]. Hieman ennen vuotta 550 moni keskus Ayacuchon laaksossa vaikuttaa tulleen hylätyksi nopeaan tahtiin, minkä on tulkittu liittyneen valloitussotiin ja kaupunkien tyhjentämiseen väestöstä.[8] Quebrada de Ocros -vaiheen alussa noin vuosina 550–700 Wari ei ollut vielä suuri keskus, kun Conchapata pyrki ylivaltaan Ayacuchon laaksossa[9]. 500-luvun lopulla Warin kulttuuriin ilmestyiTiwanakun piirteitä.
Warin ja samaan aikaan esiintyneenTiwanakun kulttuurien suhteesta on kiistelty. Warin kuvanveistotaide oli Tiwanakun vastaavaa yksinkertaisempaa, ja tästä on päätelty, että Warin kulttuuri olisi ollut Tiwanakun kulttuuria heikompi[10]. Warin on väitetty vallanneen Tiwanakun jo melko varhain – noin vuosina 550–700 – ja vieneen sieltä työvoimaa rakennustöihin, koska silloin Wariin ilmestyi Tiwanakun arkkitehtuurin piirteitä. Wari vaikuttaa omaksuneen monia kulttuuripiirteitä Tiwanakusta, muun muassa niin sanotun sauvajumalan[11]. Warin ja Tiwanakun rakennustaiteet muistuttivat toisiaan, mutta Warinkeramiikka oli yleensä erilaista, vaikka osa siitäkin muistuttaa Tiwanakun tyyliä[12].
Wari laajeni melko varhainPachacamaciin, missä sen alkuperäinen kulttuuri vaikuttaa säilyneen melko muuttumattomana. Pachacamacissa oli pyhäoraakkeli, jota kunnioitettiin koko Perun Andien alueella. Warin vaikutus tuntui myös muualla rannikolla. Perulaisten arkeologien mukaanLimasta löydetyt 1160 vuoden ikäisetmuumiot ovat peräisin Warista[13].
Moraduchayuq-jaksolla[14] vuosina 700–900 Wari laajeni Pohjois-Perun vuorille. Sinne rakennettiinViracochapampan keskus noin 700 kilometriä pohjoisluoteeseenAyacuchon laaksosta Warin kaupungin mukaisella tyylillä. 300 kilometriä kaakkoonCuzcon seuduille ilmestyiPikillaqtan Wari-keskus. Sekä Viracochapampa että Pikillaqta rakennettiin erittäin säännöllisenruutukaavan mukaisesti[15], mikä kertoo tarkoin ohjatusta keskitetystä ja taitavasta rakentamisesta. Viracochapampa hylättiin jo rakennusvaiheessa[16]. Rannikolla Wari levisi nimenomaan Perun eteläiselle ja pohjoiselle rannikolle. Lopulta Wari valtasiMochenkin alueen Pohjois-Perun rannikolla. Siellä mochet hylkäsivät aiemman pääkaupunkinsa Sipánin, ja sen tilalle tulivat Pampa Grande ja Galindo[17].
Arviot Warin suurvaltakauden kestosta vaihtelevat 100 vuodesta aina 300 vuoteen, mikä on huomattavasti pidempi aika kuin inkojen suurvaltavaiheella.[16] Warissa juotiin hapanta chicha-nimistäolutta virallisissa juhlissa, millä on arveltu olleen merkitystä valtion pitkäikäisyyden säilyttäjänä.[18]
Wari alkoi taantua noin vuonna 800. Itse Wari näyttää romahtaneen melko äkkiä mahdollisesti vuosien 950–1100 välillä.[19] Warin rakennusperinne ja muut kulttuuripiirteet hylättiin laajoilla alueilla, mikä viittaa yhtenäisen valtion romahtamiseen – mahdollisestiluonnononnettomuuden ja/tai vieraan valloittajan vuoksi. Myöskeskiajan lämpökauden päättymiseen liittynyttäilmastonmuutosta, joka aiheutti kuivuutta ja viilenemistä, on arveltu. Aivan Warin loppuvaiheessa oli käynnissä uusi kaupunginrakennusvaihe, johon liittyi uudenlainen puolisuunnikasrakentaminen suorakulmioiden sijaan[20].
Noin vuoden 1000 tienoilla Warin kaupungin hallinto romahti. Löydöksistä päätellen Warissa asui keskenään kilpailleita ja taistelleita ihmisryhmiä. Kaupungin väkiluku oli romahtanut[21], ja aiempia temppeli- ja hallinnon alueita käytettiinkaatopaikkoina[20]. Ihmiset asuivat lähellä kaupungin reunaa, eivätkä luultavasti pelänneet ulkoa tulevaa hyökkäystä.
Tämän jälkeen eteläinen suuri Wari-keskus Pikillaqta jatkoi vielä 100–200 vuotta. Warin taidekin säilyi siellä pidempään kuin pääkaupungissa. Ayacuchon laaksoon ilmestyi kokonaan uudenlainen kulttuuri[20]. Kyseisen kulttuurin ylläpitäjien osallisuutta Warin tuhoutumisessa ei tiedetä. Luurangoissa säilyneessä perimässä ei näy merkittävää muutosta Warin luhistumisen ajalta, joten näin ollen suuria väestönmuutoksia ei olisi tapahtunut.[22]
Warin luhistuttua Ayacuchon laaksossa vallitsi Huamanga-jakso vuosina 1050–1200 jachankojen kulttuuri vuodesta 1200 noin vuoteen 1440 ennen inkavalloitusta.[23] Vilcabambasta tehtyjen hautalöytöjen mukaan warit asuttivat aluetta ennen inkoja, ja saattoivat näin ollen antaa sysäyksen intavaltakunnan synnylle.[24]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaWariWikimedia Commonsissa