| Walter Kohn | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. maaliskuuta1923 Wien,Itävalta |
| Kuollut | 19. huhtikuuta2016 (93 vuotta) Santa Barbara,Kalifornia,Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Toronton yliopisto Harvardin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Julian Schwinger |
| Instituutti | Carnegie Mellon -yliopisto University of California San Diego University of California Santa Barbara |
| Tutkimusalue | Teoreettinen fysiikka |
| Tunnetut työt | tiheysfunktionaaliteoria |
| Palkinnot |  Nobelin kemianpalkinto |
 Nimikirjoitus | |
| Infobox OK | |
Walter Kohn (9. maaliskuuta1923Wien,Itävalta –19. huhtikuuta2016Santa Barbara,Kalifornia,Yhdysvallat[1]) oli itävaltalaissyntyinen kanadalais-yhdysvaltalainenfyysikko, joka jakoi vuoden 1998Nobelin kemianpalkinnonJohn Poplen kanssa. Hän sai palkinnontiheysfunktionaaliteorian kehittämisestä.[2]
Walter Kohn syntyi keskiluokkalaiseen juutalaisperheeseenWienissä vuonna 1923. Hänen vanhempansa olivat Salomon Kohn ja Gittel Rappaport. Salomon Kohnilla oli oma yritys, joka myi taiteellisia postikortteja.[3]
Kohnin yritys takavarikoitiin 1938, kun Itävalta liitettiin Saksaan niin sanotussaAnschlussissa. Walter Kohn joutui jättämään julkisen koulun ja aloitti juutalaisessa koulussa. Kun juutalaisten vainot kiihtyivät, Walterin vanhemmat lähettivät hänetKindertransport-pelastuskuljetuksen avulla Englantiin. Walterin vanhemmat kuolivat myöhemmin toisen maailmansodan aikanaAuschwitzissa.[3]
Walter Kohn jatkoi Englannissa koulutustaan, mutta vuonna 1940Winston Churchill julisti kaikki miespuoliset, joilla oli Saksan passi, vihollisiksi ja lähetti Kohninkin Kanadaan internointileirille.[3]
Scotland Yard vapautti tammikuussa 1942 Kohnin vakoojaepäilyistä, ja tämän jälkeen hän pääsi opiskelemaanToronton yliopistoon. Saksan kansalaisena häntä ei kuitenkaan päästetty kemian rakennuksiin, joten hän suuntautui matematiikkaan ja fysiikkaan.[4] Hän valmistui Torontosta maisteriksi ja teki väitöskirjansaHarvardin yliopistossa.[3]
Kohn jatkoi 1948 väitöskirjansa valmistumisensa jälkeen Harvardissa opettajana ja tutkijana. Hän toimiJulian Schwingerin avustajana muun muassakvanttisähködynamiikan tutkimuksissa.[4]
Harvardista Kohn siirtyi vuonna 1950 opettajaksiCarnegie Mellon -yliopistoon. Sieltä hän oli virkavapaalla 1951–1952, jolloin hän opetti TanskassaNiels Bohr -instituutissa. Kohn palasi Carnegieen 1952 ja aloitti yhteistyönNorman Rostokerin kanssa. Kohn ja Rostoker kehittivät yksihiukkastiheyden laskentatavan, joka tunnetaanKorringan–Kohnin–Rostokerin menetelmänä.[4]
Kohn sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1957. Kanadan kansalaisuuden hän oli saanut jo aiemmin.[4]
Kohnista tuli vuonna 1960University of California San Diegon professori. Siellä hän aloitti kehittäätiheysfunktionaaliteoriaa. Syksyin 1963 Kohn vietti sapattivapaallaPariisissaÉcole normale supérieuressa. Siellä hän tutustui yhdysvaltalaiseenPierre Hohenbergiin, jonka kanssa hän kehitti teoriaan liittyvätHohenbergin–Kohnin teoreemat. San Diegossa Kohn kehitti väitöskirjan jälkeistä tutkimusta tehneenLu Jeu Shamin kanssaKohnin–Shamin yhtälöt.[4]
Kohn jatkoi vuodesta 1979 uraansaUniversity of California Santa Barbarassa, jossa hänestä tuli ensimmäinenteoreettisen fysiikan instituutin johtaja, jona hän toimi vuoteen 1984.[4] Eläkkeelle Kohn jäi vuonna 1991.[3]
Kohn oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Lois Adams. Heidän liittonsa päättyi avioeroon. Kohnin toinen vaimo oli valokuvaajaRoman Vishniacin tytär Mara.[3]
Walter Kohn kuoli vuonna 2016 leuassa olleeseen syöpään.[3]
Kohn jakoi vuonna 1998Nobelin kemianpalkinnon matemaatikkoJohn Poplen kanssa.[3] Hän sai palkinnon tiheysfunktionaaliteorian kehittämisestä. Se todisti, että ei ollut tarpeellista laskea jokaisenelektronin liikettä vaan riitti, että tiedettiin elektronien keskimääräinen tiheys. Menetelmä antoi uusia mahdollisuuksia kemiallisten rakenteiden ja reaktioiden laskemiseen.[5]
Kohn ei itse ollut opiskellut kemiaa lukion jälkeen, mutta hänen teoriansa loi pohjaa monillelaskennallisen kemian menetelmille.[3]
Vuonna 1957Yhdysvaltain kansalaisuuden saanut Kohn loi laajan uran myösPohjois-Amerikan ulkopuolella. Hän kuuluiteoreettisen fysiikan merkkinimiin ja toimikin Kalifornian–Santa Barbaran yliopiston Kavli Institute for Theoretical Physicsin perustajajohtajana.
Kohn voitti Nobelinsa lisäksi Oliver E. Buckley Condensed Matter Prizen 1961. Hän oliNational Medal of Science- sekä Harvard Centennial Medal -palkittu ja International Academy of Quantum Molecular Sciencesin jäsen.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
