Waka (jap.和歌) onjapanilaisenrunouden muoto. Erityisesti termi viittaa 500–1300-lukujen hovirunouteen erotuksena myöhemmistä runomuodoista, kutenrenga,haikai jahaiku.[1] Waka on myös Japanille kotoperäistä runoutta erotuksena maassa kirjoitetusta kiinalaisesta runoudesta (kanshi) ja perustuu viiden ja seitsemäntavun vuorotteluun. Muinoin wakarunous käsitti useita erilaisia runomuotoja, kutenchōka,tanka,sedōka jabussokusekika, muttaHeian-kauden jälkeen tanka nousi vallitsevaksi muodoksi, eikä muita muotoja juuri enää käytetä.[2]
Waka tarkoittaa kirjaimellisesti ’japanilaista runoa’. Se voidaan kirjoittaa myös eri kirjoitusmerkein (倭歌, katsoWa). Wakarunous syntyi ryhmässä lauletuista runoista (kayō), mutta myöhemmin siitä tuli yksittäisten henkilöiden kirjoittamaa, omia tunteita ja ajatuksia ilmaisevaa runoutta.Man’yōshūssa sanan 和歌 kirjoitusmerkki 和 viittasi vielä kuorossa ääneen lukemiseen (jap.唱和,shōwa), mutta myöhemmin sanan molemmat kirjoitustavat alkoivat merkitä japanilaista runoa. Niinpä wakaan voidaan viitata myös sanoillayamato-uta (大和歌, ’Yamato-runo’) taikokka (国歌, ’kotimainen runo’).[2]
Terminwaka alle kuuluu useita erilaisia tyylejä. Tärkeimmät kaksi ovattanka (短歌, ’lyhyt runo’) jachōka (長歌, ’pitkä runo’), ja muita:bussokusekika,sedōka jakatauta. Kolme viimeistä muotoa alkoivat kuitenkin kadota jo Heian-kauden alussa jachōka hieman myöhemmin, joten sanawaka alkoi merkitä pelkästään sen alalajia tankaa. Itse termillätanka on lyhyempi historia: runoilijaMasaoka Shiki loi sen halutessaan modernisoida wakaa. Aiemmin tankan tyyppisiin runoihin oli viitattu yksinkertaisesti nimelläwaka taiuta (’laulu’, ’runo’).Haiku on myös Shikin keksimä termi, joka on peräisin vanhemmasta hokku-muodosta. Waka-runon historiaa on käsitelty laajemmin myöstanka-artikkelissa.
Perinteisesti waka-runolla ei ollut minkäänlaisia loppusointuja (ja niitä pidettiinkin vikoina).
Chōka koostuu 5–7 tavun fraaseista, jotka toistetaan ainakin kaksi kertaa. Runo loppuu 5-7-7-tavulla. Lyhyin dokumentoitu chōka onYamanoue no Okuran kirjoittamaNara-kaudella:
瓜食めば子ども思ほゆ栗食めばまして思はゆ何処より来りしものそ眼交にもとな懸りて安眠し寝さぬ
Runo koostuu kaavasta 5-7 5-7 5-7 5-7-7:
| 瓜食めば | Uri hameba | Kun syön meloneja |
| 子ども思ほゆ | Kodomo Omooyu | Lapseni tulevat mieleen |
| 栗食めば | Kuri hameba | Kun syön kastanjoita |
| まして思はゆ | Mashite Omowayu | Kaipaus on vielä pahempi. |
| 何処より | Izuko yori | Mistä ne tulevat, |
| 来りしものそ | Kitarishi monozo | Välkkyvät silmieni edessä. |
| 眼交に | Manakai ni | Tekevät avuttomaksi |
| もとな懸りて | Motona kakarite | Lakkaamatta yö yön jälkeen. |
| 安眠し寝さぬ | Yasui shi nesanu | Eivät anna nukkua rauhassa? |
Tanka koostuu viidestä yksiköstä (joita usein pidetään erillisinä riveinä käännettäessä) ja seuraavasta kaavasta:
Tanka on paljon vanhempi runomuoto kuin haiku. Aikoinaan tämänmuotoisia runoja kutsuttiin nimellähanka ("käänteinen runo"), sillä 5-7-5-7-7-muoto tuli chōka-runon lopetuksesta (envoi). Ylempää chōkaa seuraa lopetus, 銀も金も玉も何せむに勝れる宝子にしかめやも, joka on myös Okuran kirjoittama.
| 銀も | Shirogane mo | Hopea, |
| 金も玉も | kogane mo tama mo | tai kulta tai jalokivet, |
| 何せんに | nanisen ni | mitä niistä; |
| まされる宝 | masareru takara | onko suurempaa aarretta |
| 子にしかめやも | ko ni shikame ya mo | kuin lapsi? |
Wakasta on olemassa muitakin muotoja. Alun perin wakan tavumäärä ei ollut rajattu ja se saattoi vaihdella standardista 5:stä ja 7:stä myös 3, 4, 6 tai yli 7:ään.lähde? Muita muotoja olivat myös:
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaWakaWikimedia Commonsissa