WWF (World Wide Fund for Nature) on vuonna 1961 perustettu kansainvälinenympäristöjärjestö. WWF:n pyrkimyksenä on pysäyttääympäristön tilan huononeminen ja rakentaatulevaisuutta, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa.[2]
Aluksi WWF keskittyi suojelemaan uhanalaisia eläinlajeja kutentiikereitä jajääkarhuja, mutta 1980-luvulta lähtien se on panostanut enemmän maailmanlaajuistenympäristöongelmien ratkaisemiseen. WWF pyrkii vaikuttamaanympäristölainsäädännön kehittämiseen eri maissa ja kansainvälisten sopimusten tekemiseen, esimerkiksipäästöjen rajoittamiseen.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Tarkennus:Vain yksi viite
WWF:n tunnuksia vuosilta 1961–2000.
WWF:n historia alkaa vuodesta 1960, jolloin eläintieteilijäJulian Huxleyn artikkeli julkaistiin englantilaisessaThe Observer -lehdessä. Artikkeli käsitteli HuxleynAfrikan-matkaa ja sitä mitä hän siellä oli nähnyt ja kokenut. Eniten Huxleytä huolestuttivat nykyisenTansanian jaZimbabwen alueet, jotka aikaisemmin olivat kuhisseet elämää. Yksi artikkelin lukijoista oli englantilainen liikemiesVictor Stolan, joka kirjoittaessaan Huxleylle ehdotti varojen keräämistä Afrikanluonnonsuojeluun. MyösornitologiPeter Scottin ja lintuharrastajaGuy Mountfortin mielissä oli herännyt sama ajatus.
Vuonna 1961 Scott, Mountfort ja luonnonsuojeluneuvoston puheenjohtajaMax Nicholson kokoontuivatLontoossa ja luonnostelivat ehdotuksen niin sanotun luonnonpunaisen ristin perustamisesta. He ehdottivat, että järjestön rahat käytettäisiin maailmanlaajuisiin luonnonsuojeluhankkeisiin, ja järjestö sai nimekseenWorld Wildlife Fund (WWF). WWF perustettiin elvyttämään ja auttamaan josukupuuttoon kuolemassa olevia kasvi- ja eläinlajeja sekä parantamaan luontoa keräämällä varoja luonnonsuojeluun. Järjestön logon inspiroiLontoon eläintarhan uusi asukas,isopanda nimeltä Chi-Chi. Peter Scott suunnitteli WWF:n kuuluisan pandalogon Gerald Wattersonin luonnosten pohjalta.
Ensimmäiset WWF:n varat saatiin lahjoituksina ja ensimmäinen toimisto perustettiinSveitsinMorgesiin. Yksi ensimmäisistä WWF:n tekemistä lahjoituksista luonnon hyväksi oli tiehöylän ja ruohonleikkurin lahjoittaminenkenialaiselleMasai Maran luonnonpuistolle.[7]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
11 kuukautta Victor Stolanin perustamisehdotuksesta allekirjoitettiin Morgesin manifesto (ohjelmajulistus) ja WWF aloitti toimintansa Sveitsistä käsin. Kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana WWF:n onnistui kerätä ja lahjoittaa lähes kaksi miljoonaa dollaria suojeluprojekteihin. Suurimman osan lahjoittajista muodostivat yksityishenkilöt, jotka olivat lähteneet liikkeelle villieläinten ahdingosta kertoneiden artikkeleiden innoittamina. WWF:n onnistui herättää toiminnallaan luonnonsuojelun merkitys monen länsimaalaisen ihmisen ajatusmaailmassa. Ensimmäisiä avustuskohteita olivatKansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) jaGalápagossaarten luonnon suojelemiseksi perustettuCharles Darwin Foundation.Doñanan kansallispuiston luominenEspanjaan oli myös yksi WWF:n suurhankkeista.
Vuonna 1970 perustettiin WWF:n 1001-rahasto silloisen puheenjohtajan, Hollanninprinssi Bernhardin aloitteesta. Rahasto sai nimensä siitä, että 1001 lahjoittajaa lahjoittivat kukin 10 000 dollaria rahastoon.
1970-luvulla WWF käynnisti ensimmäisen sademetsäkampanjansa, jonka tuotto menisademetsien muuttamiseksi suojelualueiksi. Vuonna 1972 käynnistettiin Projekti Tiikeri, ja vuonna 1976 WWF aloitti mertensuojelukampanjan ”The Seas Must Live”, joka määritteli muun muassa suojelualueitavalaille,delfiineille jamerikilpikonnille. Vuosikymmenen lopussa aloitettiin ”Pelastakaa sarvikuonot”, jonka tuotto menisarvikuonojensalametsästämisen lopettamiseksi. WWF oli mukana perustamassaCITES-sopimusta, jonka tarkoituksena oli estää uhanalaisten kasvien ja eläintensalakuljettaminen ja kauppaaminen.
1980-luvun alkuun mennessä WWF:n kannattajien joukko noussut miljoonaan. WWF osallistui yhdessä ICUN:n jaYhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) kanssa laatimaan Maailman luonnonsuojelun strategiaksi kutsuttua asiakirjaa. Sen tavoitteena oli toimia ohjenuorana ja siinä luonnosteltiin keinoja, joilla saatettaisiin luoda maailma, jossa kasvien, eläinten ja ihmisten olisi hyvä elää yhdessä. 1980-luvulla käynnistyi myös toiminta, jolla köyhien maiden velkoja muunnetaan luonnonsuojeluun ohjatuiksi varoiksi. Näin on saatu rahoitettua suojeluhankkeita muun muassaFilippiineillä,Sambiassa jaBoliviassa. WWF:n huomattua että nimi ”World Wildlife Fund” ei täysin vastannut toiminnan laajuutta, nimi vaihdettiin vuonna 1986 muotoon ”World Wide Fund For Nature”. Vanhaa nimeä jäivät käyttämään vainYhdysvallat jaKanada.
Yksi 1990-luvun suurimpia tapahtumia oliYyhdistyneiden kansakuntien vuoden 1992Rion ympäristökokous, jossa WWF oli mukana taivuttelemassa maailman hallituksia allekirjoittamaan maailmanluonnon monimuotoisuutta jailmastonmuutosta käsittelevät sopimukset ja valvomaan, että sopimuksia noudatettaisiin tehokkaasti. MyösForests Stewardship Councilin (FSC) perustaminen vuonna 1993 on WWF:n aikaansaannosta. Samana vuonna WWF:n uudeksi kansainväliseksi johtajaksi tuli Claude Martin. Samana vuonna valmistui myös suojelutyön uudelleenarviointi, jossa päädyttiin keskittämään toiminta metsien, sisävesien, rannikoiden jamerten suojeluun. Vuonna 1997 WWF oli mukana laatimassaKioton sopimustakasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Vuonna 1998 WWF julkaisi ensimmäisen katsauksen ihmisen vaikutuksesta maapallon ekosysteemiin eli Living Planet -selonteon.
WWF:n mukaan lukuisia lajeja uhkaa elinympäristöjen tuhoutuminen, laiton kauppa, salametsästys sekä ympäristömyrkyt. Suomen uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksisaimaannorppa jaahma, ulkomaisia muun muassaisopanda javalaat.[8]
1970-luvulla käynnistetty projektisademetsien suojelemiseksi on tuottanut tulosta, sillä monistakeskisen Afrikan,Kaakkois-Aasian jaLatinalaisen Amerikan sademetsäalueista tehtiin suojelualueita. Myös mertensuojelukampanja sekä projekti tiikerien hyväksi ovat onnistuneet, sillä tiikerikanta on noussut kahdesta tuhannesta neljään tuhanteen. Myös CITES-sopimus on ollut ansiokas, sillä vuonna 2000 TRAFFICin ansiosta jäi miljardien dollareiden arvosta laittomasti pyydystettyjä villieläimiä ja uhanalaisia kasveja. Myös Boliviassa, Sambiassa ja Filippiineillä rahoitetut suojeluhankkeet ovat WWF:n aikaansaannoksia. Rion ympäristökokous kenties herätti maailman päättäjät ja liike-elämän johtajat tunnustamaan maailmaa uhkaavan ympäristökriisin. Kioton sopimuksenkin voimaansaattaminen on jatkunut sen perustamisesta eli vuodesta 1997 lähtien.lähde?
Lokakuussa 2008 WWF ilmoitti arviostaan, jonka mukaanilmasto lämpeneeIPCC:n vuoden 2007 ennusteita nopeammin. WWF vaatiiEuroopan unionilta ainakin 30 prosentin päästöjen vähennyksen vuosina 1990–2020. Nämä vähennykset vaadittiin EU:n sisällä. Lisäksi kehitysmaita tulisi tukea päästöjen vähentämiseen.[9][10][11]
WWF:n pääjohtajan James P. Leapen mukaan Suomi torjui ilmastonmuutosta lepsusti vuonna 2007. WWF selvityksen mukaan Suomi voi säästää ja tuottaa uusiutuvilla keinoilla 2,7-kertaisesti energiaa rakenteilla olevan ydinvoimalan kapasiteettiin verrattuna. Leape vastustaaydinvoimaa sen riskien ja onnettomuusvaaran vuoksi. Leapen mukaan ydinvoimaa ei tarvita siirtymäratkaisuna, koska on jo olemassa teknologiaa, joka parantaa energiatehokkuutta.[12]
WWF:n tavoite on fossiilisesta energiasta ja ydinenergiasta luopuminen ja tehokas uusien uusiutuvan energian muotojen edistäminen. Järjestön mielestä se on mahdollista ja välttämätöntä ympäristön kannalta kestävän, turvallisen ja rauhanomaisen turvallisuuden takaamiseksi.[13][14]
WWF on kunnioitettu järjestö, mutta jotkut kokevat sen toiminnan liian konservatiiviseksi ja lempeäksi. WWF tekee paljon yhteistyötä eri yhtiöiden, kutenStora Enson, kanssa.[15] Tämä on herättänyt epäilyjä siitä, kuinka vapaasti WWF voi toimia, vaikka yhtiöt eivät suoraan sitä painostaisikaan.[16] Esimerkiksi vuonna 2003 alkanut eri luonnonsuojeluliittojen työLapin porometsien puolesta on johtanut osittaiseen moratorioon eli metsähakkuiden kieltoon, jonka WWF on hyväksynyt ja todennut Lapin työn tulleen tehdyksi. Samaan aikaanGreenpeace jaSuomen luonnonsuojeluliitto ovat ilmaisseet toimenpiteiden tulosten jääneen liian laihoiksi.lähde?
Suomen WWF julkaisi vuonna 2012 päivitetyn version kuluttajille tarkoitetustaKalaoppaasta. Tämän seurauksena järjestö sai runsaasti arvostelua kalastajilta. WWF:n mukaan kalaoppaan suosituksilla pyritään siihen, että vaarantuneiden ja uhanalaisten kalalajien kannat vahvistuisivat siinä määrin, että kalastusta voisi tulevaisuudessa jatkaa kestävällä pohjalla. Itämeren kalastajien näkemyksen mukaan suositukset tekevät ammattimaisesta rannikkokalastuksesta taloudellisesti mahdotonta ja ohjaavat kulutusta tuontikaloihin. Kalastajat kokevat myös, että WWF haluaa säästää kalat hylkeiden ja merimetsojen ruuaksi.[17][18][19] Myös Ruotsissa kalastajat arvostelivat WWF:n suosituksia.[20]
Lokakuussa 2019 Suomen WWF käytti kuvamanipuloitua valokuvaa uutiskuvana edistääkseen kouluille ja koululaisille suunnattua päivätyökeräyskampanjaansa.[21]
