Wäinö Gustaf Palmqvist (16. tammikuuta1882Kalajoki –14. kesäkuuta1964Helsinki) olisuomalainenarkkitehti. Hänet tunnetaan etenkin liike- ja teollisuusrakennusten suunnittelijana.
Palmqvistin vanhemmat olivat henkikirjuri Gustaf Palmqvist ja Selma Ingman. Hän avioitui 10. helmikuuta 1910 Elsa Maria Ruuthin kanssa (avioero 17. joulukuuta 1925) ja toisen kerran 19. heinäkuuta 1926 Vivi Candelinin (o.s. Lindholm) kanssa.
Palmqvist kävi seitsemän luokkaa lyseotaOulun suomalaisessa lyseossa. Vuonna 1898 hän muuttiOulustaJyväskylään ja kirjoitti ylioppilaaksiJyväskylän lyseosta vuonna 1900. Hän valmistui arkkitehdiksiPolyteknillisestä opistosta vuonna 1905.
Jo opiskeluaikanaan, vuonna 1903, hän aloitti työskentelynGustaf Nyströmin arkkitehtitoimistossa, jossa hän lopetti vuonna 1907. Palmqvist työskenteli 1910-luvulla myösBirger Brunilan,Armas Lindgrenin jaLars Sonckin kanssa. Vuodesta 1910 vuoteen 1919 hän piti arkkitehtitoimistoaEinar Sjöströmin kanssa. Yhteistyön päätyttyä hän perusti oman toimiston.
Palmqvist kuuluu suunnittelijana1920-luvun klassisimin edustajiin. Vuosien 1910 ja 1919 välisenä aikana hänen toimistonsa sai useita palkintoja ja suunnitteli muun muassa Helsinkiin Pohjalaisten osakuntienOstrobotnia-talon 1912Etu-Töölöön hyödyntäen suunnittelussa myöhäisjugendia mm. punagraniittisia koristeita ja pilastereita. Lisäksi hän suunnitteli Lackmannin liiketalon jaTampereenKalevankankaan hautausmaalle siunauskappelin.
Hänen myöhempiä töitään onKalajoen kirkko, jonka betoniset sisärakenteet on tehty entisten tiiliseinien varaan vuosina1930 ja1931. Palmqvist suunnitteli myösJämsänkosken kirkon,Padasjoen kirkon,Mäntän kirkon sekä Myllykosken kirkon.
Tunnetuin hän oli kuitenkin suurten tehdas- ja teollisuuslaitosten suunnittelijana, kutenMäntän paperi- ja sellutehdas,Kankaan paperitehdas ja sen tehtaan muuntoasema,Kuhankosken vesivoimalaitos,Kaukaan tehtaat, sekä sen hallinto- ja asuinrakennukset sekä voimalaitokset, samoin kuinYhtyneet Paperitehtaat -yhtiön teollisuuslaitoksetMyllykoskella,Jämsänkoskella jaSimpeleellä. Hän suunnitteli myös Outokumpu Oy:nvanhan kaivoksen ja Mökkivaaran tuotantolaitokset,Vaasan Höyrymyllyn tehtaatVaasassa jaOulussa, Suomen Kumitehtaan tuotantolaitoksenNokialla sekäWaldhofin tehdaslaitoksenKäkisalmessa. Palmqvist on suunnitellut myös HelsinginAlppiharjussa osoitteessa Aleksis Kiven katu 52–54 sijaitsevanBögelundin kartonkitehtaan rakennuksen, joka valmistui vuonna 1920. Rakennus on edelleen jäljellä asuintaloksi muutettuna ja laajennettuna Pasilan konepajan porttia vastapäätä.
Palmqvistin suunnittelemaa sairaala-arkkitehtuuria edustavatDuodecim-seuran sairaala Helsingissä sekä myöhäisjugendilaista tyylisuuntaa edustavaSalpausselän parantola, joka rakennettiin vuosina 1923-1928Nastolaan Salpausselän harjulleniveltuberkuloosia sairastavien lasten parantolaksi. Nykyään rakennus tunnetaan nimellä Aurinkolinna, ja sen saneeraamisen asunnoiksi on määrä valmistua vuonna 2016.[1]
Edellä mainittujen lisäksi hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat muun muassaHufvudstadsbladetin talo ja Tilgmanin kirjapaino. Myös kulttuurikeskukseksi muunnettuKaapelitehdas Helsingin Ruoholahdessa on Palmqvistin käsialaa.
Palmqvist suunnitteli myös taiteilija-ateljeetalot taiteilijaystävilleenTyko Salliselle (nimeltään Krapula) jaJalmari Ruokokoskelle (Humala)Hyvinkäälle.[2]
Palmqvist osallistui innokkaasti taideyhdistysten toimintaan, ja hän oli Arkkitehtiklubin sihteeri ja puheenjohtaja, Arkkitehtiliiton hallituksen jäsen, Taiteilijaseuran sihteeri ja johtokunnan jäsen, Taideseuran johtokunnan jäsen sekä Taideakatemian jäsen ja sihteeri.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaW. G. PalmqvistWikimedia Commonsissa