Virallinen kieli on hallinnon määrittelemäkieli, jota käytetäänlainsäädännössä ja virallisissa dokumenteissa sekä opetetaan kouluissa[1][2].
Valtion taiosavaltion tai muun alueen laki määrittelee kielen viralliseksi kieleksi. Joissakin maissa saattaa olla vahvade facto virallinen kieli, jolla lait annetaan ja yhteisiä asioita hoidetaan, mutta nämä eivät olede jure virallisia ellei niitä erikseen ole sellaiseksi määritelty.
Kieltä, joka on virallisena kielenä vähintään yhdessä valtiossa, voidaan kutsuavaltiokieleksi.
Valtion virallinen kommunikaatio käydään, hallintoelinten toiminta tapahtuu, ja julkaistut päätökset, mm. lainsäädäntö julkaistaan virallisella kielellä tai kielillä. Virallisen kielen asema voi tarkoittaa myös sitä että viralliseksi säädetyillä kielillä on mahdollista asioida viranomaisen kanssa, esimerkiksi oikeudenkäynnissä. Toisaalta voidaan määrätä että esim. kouluopetus tapahtuu vain valtion virallisella kielellä, jolloin se voi toimia assimilaation välineenä.
Noin puolellamaailman maista on virallinen kieli, yksi tai useampia. Yhden virallisen kielen valtioita ovat mm.Albania,Liettua,Ranska (vaikkakin kansallisia kieliä on useampia) jaSaksa. Virallisesti kaksikielisiä valtioita ovatSuomen lisäksi esimerkiksiKanada jaIrlanti. Joissakin valtioissa on useampia kansallisia kieliä, esimerkiksiSveitsissä neljä jaEtelä-Afrikassa yksitoista. Useita virallisia kieliä on lisäksi sellaisilla mailla kuinAfganistan,Belgia,Bosnia ja Hertsegovina,Paraguay jaValko-Venäjä.
Joissakin maissa, kutenEspanja,Irak jaItalia on yksi virallinen kieli, mutta joillakin tärkeillä alueilla sen rinnalla on muita virallisia kieliä. Joissakin valtioissa, muun muassaYhdysvalloissa, ei ole virallista kieltä, mutta joissakin osavaltioissa on. Joissakin valtioissa virallista kieltä ei ole olemassa millään tasolla, tällainen maa on esimerkiksiAustralia, ja tähän ryhmään kuului vuoteen 2009 asti myösRuotsi.
Kolonialismin ja/taineokolonialismin seurauksena joissakinAfrikan jaOseanian valtioissa sekäFilippiineillä viralliset kielet (useinenglanti tairanska) eivät ole yleisimmin tai aina edes yleisesti puhuttuja. Toisaaltanationalismin seurauksenaIrlannissaiiri on virallinen kieli vaikka sitä puhuu vain hyvin pieni osa väestöstä suurimman osan puhuessa toissijaista virallista kieltä eli englantia. Joissakin valtioissa kieli, jota erilaisissa tilanteissa käytetään, on merkittävä poliittinen kiistakapula.
Suomessaperustuslain 17 § mukaan Suomenkansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Suomessa ei siis enää laissa käytetä termiä "virallinen kieli", mutta oikeusministeriön mukaan termi ”kansalliskieli” on siihen rinnastettavissa.[3]Vanhassa hallitusmuodossa oli määräys virallisista kielistä. Ruotsin- ja suomenkielisten perustuslaillista oikeutta saada palveluita säädellään kielilaissa.[4] Perustuslaki takaa saamelaisille, romaneille ja muille ryhmille oikeuden ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viittomakielisien ja vammaisuuden vuoksi käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan myös lailla. Tarkemmin saamelaisten oikeudesta saada viranomaispalveluita omalla äidinkielellään säädetään saamen kielilaissa.[5]
- Afrikan unioni -arabia,englanti,portugali jaranska
- Amerikan valtioiden järjestö -englanti,espanja,portugali jaranska
- Euroopan unioni -bulgaria,englanti,espanja,hollanti,iiri,italia,kreikka,latvia,liettua,malta,portugali,puola,ranska,romania,ruotsi,saksa,slovakki,sloveeni,suomi,tanska,tšekki,unkari javiro
- Islamilainen konferenssi -arabia,englanti jaranska
- Kaakkois-Aasian valtioiden yhteistyöjärjestö -englanti
- Organisation Internationale de la Francophonie -ranska
- Latinalainen unioni -espanja,italia,katalaani,portugali,ranska jaromania
- Maailman postiliitto -ranska
- Nato -englanti jaranska
- Parlamenttienvälinen liitto -englanti jaranska (Konferenssitsimultaanitulkataan myösarabiaksi jaespanjaksi.)
- Portugalinkielisten maiden yhteisö -portugali
- Yhdistyneet kansakunnat -arabia,englanti,espanja,kiina,ranska javenäjä
