
Vilho Heikki (V. H.) Kivioja (21. tammikuuta1896Kalajoki –2. marraskuuta1977Helsinki) oli suomalainenMaalaisliiton kansanedustajana 1930-luvulla ja sotavuosina toiminut Kalajoenkappalainen jakirkkoherra.
Kiviojan vanhemmat olivat talollinen Heikki Kivioja ja Susanna Sofia Himanka. Hän pääsi ylioppilaaksi 1915 ja suoritti teologian erotutkinnon 1918 sekä vihittiin papiksi samana vuonna. Kivioja suoritti vieläpastoraalitutkinnon 1920. Hän kävi myösAmmattienedistämislaitoksen moottori-, traktori- ja karkaisukurssit 1926 ja sotien jälkeen Kivioja valmistui filosofian kandidaatiksi 1945, auskultoi uskonnonopettajan pätevyyttä vartenHelsingin normaalilyseossa ja tuli filosofian maisteriksi 1947. Vilho Kivioja oli naimisissa vuodesta 1918 Alice Johanna Bergrothin kanssa.
Kivioja toimi ylimääräisenä pappinaRovaniemellä 1918–1920,Hyrynsalmella 1920–1922,Oulun lääninPyhäjärvellä jaHaapajärvellä 1922 sekäKuivaniemellä 1923. Hän oli Kalajoen kappalaisena 1923–1940 ja kirkkoherrana 1940–1968 sekä Kalajoen rovastikunnanlääninrovastina 1962–1968. Kivioja toimi myösKalajoen yhteiskoulun rehtorina sekä uskonnon japikakirjoituksen opettajana 1948–1953 ja hän opetti lisäksi Kalajoenkansalaisopistossa. Kivioja sairovastin arvonimen 1946.
Kivioja oli kansanedustajana 1929–1945 edustaenOulun läänin eteläistä vaalipiiriä 1929–1939 jaOulun läänin vaalipiiriä 1939–1945. Kansanedustajakaudellaan Kivioja vaikuttiAlavieska–Rautio-maantien ja Siipojoen perkauksen toteuttamiseen mutta hän ei onnistunut samaan yrityksistään huolimatta rautatietä Kalajoelle. Kivioja kuului myös 1920-luvulla Kalajoen kunnanvaltuustoon. Kalajoen suojeluskuntaan Kivioja kuului vuodesta 1917.
Kivioja jätti 18. marraskuuta 1932 eduskunnan kansliaan aloitteen, jossa vaadittiin kuvanveistäjäVäinö Aaltosen tekemien veistosten poistamista eduskunnan täysistintosalin seinäkomeroista. Kirjelmän oli allekirjoittanut 17 kansanedustajaa, joista 7 kuului maalaisliittoon ja 10 kokoomukseen.[1][2]
Kivioja oliZions Missionstidningin päätoimittajana 1932–1957 sekä kirjoitti yli 40 vuoden ajan sanomalehtiLiittoon sunnuntaikirjoitukset nimimerkilläVHK. Hän oli myös pikakirjoittajana, harrastiesperantoa ja sukututkimusta sekä toimisanakirjasäätiön kerääjänä.
Yksi Vilho Kiviojan 11 lapsesta oli lääkintöneuvos ja kirurgian ylilääkäriOlli Kivioja[3]. Kiviojan lapsenlapsi on kansanedustajaAnna-Maja Henriksson (rkp.).[4]