| Vilhelm I Oranialainen |
|---|
Vilhelm I Oranialainen vuonna 1580 |
| Henkilötiedot |
|---|
| Syntynyt | 24. huhtikuuta1533
Dillenburg,Nassaun herttuakunta,Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta |
| Kuollut | 10. heinäkuuta1584 (51 vuotta)
Delft,Yhdistyneet provinssit |
| Vanhemmat | Wilhelm I von Nassau-Siegen ja Juliana von Stolberg-Werningerode |
| Puoliso | Anna van Egmond (naim. 1551; k. 1558)
Anna von Sachsen (naim. 1561; ero 1571)
Charlotte de Bourbon (naim. 1575; k. 1582)
Louise de Coligny (naim. 1583) |
| Lapset | Maria von Nassau
Filip Willem, Oraniaen prinssi
Maria von Nassau
Anna von Nassau
Anna von Nassau
Moritz August Filip von Nassau
Moritz von Nassau, Oranian prinssi
Emilia von Nassau
Louise Juliana von Nassau
Elisabeth von Nassau
Catarina Belgica von Nassau
Charlotte Flandrina von Nassau
Charlotte Brabantina von Nassau
Emilia Antwerpiana von Nassau
Fredrik Hendrik, Oranian prinssi |
| Muut tiedot |
|---|
| Lempinimet | Vilhelm Vaitelias |
Nimikirjoitus |
|
| Infobox OK |
Vilhelm I Oranialainen,Vaitelias (24. huhtikuuta1533Dillenburg,Nassaun herttuakunta –10. heinäkuuta1584Delft,Yhdistyneet provinssit) oliHollandin,Zeelandin jaUtrechtin maaherra. Hän oliAlankomaiden vapaustaistelija jayhdisti maakunnat, jotka kuitenkin joutuivat uudestaanEspanjalle.[1][2]
Vilhelm syntyi saksalaiseen Nassaun ruhtinassukuun. Hänen esi-isänsä olivat hallinneet Alankomaita 400 vuoden ajan ennenBurgundin herttua-suvun valtaannousua. Vilhelmin setä Henry peri suvun tilukset Luxemburgissa,Brabantissa,Flanderissa ja Hollannissa. Veljenpoika Rene peri äidiltään RanskanOranian ruhtinaskunnan, jonka mukaan suku nimettiin tulevien vuosisatojen aikana. Rene kuoli lapsettomana vuonna 1544, ja serkku Vilhelm sai hänen perintönsä 11-vuotiaana.[3][2]
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija, Espanjan kuningasKaarle V otti nuoren Vilhelmin hoviinsa oppimaan keisarikunnan politiikkaa. Keisari luotti nuorukaiseen ja antoi hänen olla läsnä tärkeiden lähettiläiden tapaamisissa. Lisänimi "Vaitelias" saattaa tulla tältä ajalta, sillä Vilhelm ei vuotanut valtionsalaisuuksia.[4] On myös muita tarinoita nimen alkuperästä.[3]
Vilhelm piti näyttäviä juhlia ja vastaanottoja Nassaun palatsissa Brysselissä. Hänestä tuli Alankomaiden aateliston puhemies. Hän oli tyytymätön aateliston vähäiseen valtaan ja siihen miten EspanjanFilip II vainosi Alankomaiden protestantteja. Vilhelm nousi Alankomaiden aatelisen opposition kärkijoukkoon. Se halusi lisää valtaa aatelistolle ja espanjalaiset ulos Alankomaista.[3]
Alankomaiden seitsemän maakuntaa perustivatUtrechtin liiton, ja Vilhelmiä pyydettiin sen hallitsijaksi. Hän suostui kuitenkin johtamaan sitä vain sodan aikana.[3]
Vilhelm kuoli 51-vuotiaana kiihkokatolisen,France-Comtésta tulleen Balthasar Gérardin luodista heinäkuussa 1584 Delftissä.[3][2]
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
.PNG)
