Viina on yleisnimitys väkevillealkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattutislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.[1]
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:
Viinan eli paloviinan valmistus viljasta Suomen maatiloilla yleistyi 1700-luvulla. Se oli oluen valmistuksen rinnalla tärkeä sivuelinkeino. Paloviina oli jalostettu viljatuote, joka oli helppo myydä ja kuljettaa. Lisäksi sen säilyvyys oli parempi kuin viljan. Vuonna 1713 viinan valmistukselle säädettiin vero,polttoaksiisi.[3]
Paloviinaksi kutsuttiin alkuaan kaikkia viljasta tai perunasta valmistettuja tislattujaetyylialkoholipitoisia nesteitä väkevyydestä riippumatta. Kunkotitarvepoltto kiellettiin ja paloviinaa alettiin valmistaa tehtaissa 1800-luvun puolivälin jälkeen, alettiin juontiväkevyyteen laimennettua paloviinaa kutsua viinaksi ja väkevää etyylialkoholia eli spriitä nimittää väkiviinaksi. Paloviina-nimitystä käytettiin viinan rinnakkaisnimityksenä vielä 1900-luvun puolellakin.[4]
Paloviinaa käyttivät 1770-luvulla runsaasti sekä miehet että naiset juhlajuomana, nautintoaineena sekä lääkkeenä kylmää ja tauteja vastaan. Viinan katsottiin kuuluvan palvelusväen palkkaetuihin. Viinanpoltossa syntynyttä rankkia käytettiin karjanrehuna. Pahojen katovuosien seurauksena vuonna 1772 hyväksyttiin laki, joka kielsi viinan valmistuksen ja myynnin. Viinapannut sinetöitiin ja niiden omistajista laadittiin luettelot.[3]
KuningasKustaa III määräsi vuonna 1775 valtakuntaan perustettavaksi erityisiä kruununpolttimoita, joilla oli yksinoikeus paloviinan valmistukseen. Järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1776 alusta. Kruununpolttimot sijoitettiin yleensä linnoihin ja kartanoihin. Suomeen kruununpolttimoita perustettiin aluksi seitsemän ja vuoden 1785 jälkeen neljä lisää. Uudistus oli kuitenkin pettymys, koska sen kustannukset olivat melkoiset, juoppous lisääntyi eikäsalapolttoakaan saatu kuriin. Kotitarvepoltto sallittiin jälleen vuonna 1787. Kotitarvepolton lisäksi myös kaupallisten viinapolttimoiden perustaminen tuli mahdolliseksi. Tehdasmaisten polttimoiden suuret tuotantomäärät lisäsivät viinan holtitonta kulutusta, mihin alettiin kiinnittää voimistuvaa huomiota. Maaseudulla toimineet suurpolttimot joutuivat lopettamaan toimintansa vuonna 1859. Vuonna 1865 myös kotitarvepoltto jälleen kiellettiin.[3][5]
Alkon hinnastossa viinoiksi lasketaanvodkat, maustamattomat viinat,akvaviitit,anisviinat,geneverit,ginit,hedelmäviinat,grapat,tequilat jacalvadosit ja maustetut viinat.
EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia,[6] ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassaviski,brandy ja tummarommi.lähde?
Euroopan unionin direktiivin mukaan yli 37,5 prosenttia alkoholia sisältävä maustamaton viina, joka on valmistettu perunasta, viljasta tai muusta maatalouden raaka-aineesta on vodkaa ja sen etiketissä pitää mainita, että se on vodkaa.[7]
Nimityksellä viina onSuomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa ja muita vähintään 30 prosenttia alkoholia sisältäviä maustamattomia juomia. Suomessa tunnetuimpia viinoja onKoskenkorva[8].
