Viestijoukot taiviestiaselaji on yksiSuomen maavoimienaselajeista.[1] Suomessa viestiaselajin historia ulottuu rautakaudelle. Tällöin viesti kulki vainovalkein, eli korkeille kohdille pystytetyin merkkitulin. Viestiaselaji täytti Suomessa 105 vuotta vuonna 2023. Viestitoiminta liittyy joukkojen erilaisen tiedonsiirron hoitamiseen (lähetti, puhe, data, video). Viestitoiminta voi tapahtua radioteitse tai kiinteiden viestintäverkkojen välityksellä.
Suhteellisen edun mukaan viestitoimintaan kuuluu:
Viestitoimintaan liittyy yhä enemmän esikuntajoukot eli joukot, jotka palvelevat esikuntia yleisemmin kuin pelkästään viestitoiminnan alalla.
Sotilasviestitoiminta nykyaikaisessa muodossaan perustuiSuomen suuriruhtinaskunnan aikana venäläisiin kiinteistöihinVenäjän–Japanin sodan jälkeen rakennettuihin sähkötysradioasemiin.lähde?
Suomen puolustusvoimien viestiaselajiperinne perustuujääkäriliikkeen merkinantoon, sähkötykseen ja tiedonantoon, puhumiseen. Venäläistä perää oleva sanaviesti javiestijoukot muodostui vasta myöhemmin, itsenäisyyden aikaa. Ranskalaisen mallin mukaan viestiaselaji ja pioneeriaselaji toimivat yhdessä talvisotaa edeltävään aikaan saakka, jolloin viestijoukot eriytettiin teknillisistä aselajeista, pioneerijoukoista, omaksi aselajikseen viestijoukkojen kehityksen takaamiseksi.lähde?
Huhtikuussa 1918 perustettiinradiokomennuskunta, jonka tehtävänä oli ottaa haltuun, tutkia ja kunnostaa venäläisten Helsingin jaViaporin, myöhemmänSuomenlinnan, alueella jättämiä sotilasradioasemia. Keskusasemaksi muodostui Santahaminassa ollut VenäjänItämeren laivaston 10 000 watin Telefunken-radioasema, jolla oli pidetty yhteyksiä koko Itämeren alueella. Sillä saatiin yhteys Itävaltaan saakka.[2]
Kesällä 1918 perustettiin sotalaitoksen radiolennätinosasto, mikä sai sotatoimialueilta kootun kenttäradiokaluston, siihen liitettiin myös Helsingissä olleet radiojoukot, kuten radiokoulu ja kenttäradio-osasto. Radiolennätinosaston esikunta sijaitsi Helsingissä Merimiehenkatu 13:ssa jakevyt kenttäradio-osasto Santahaminassa.[3] Kevyessä kenttäradioasemassa oli kaksi kuuden hevosen valjakkoa ja raskaassa kenttäradioasemassa kolme kuuden hevosen valjakkoa. Yksi valjakoista oli radiomastohevosvaunun, toinen apparaatin ja kolmas voimakoneen.[4]
Kipinälennätinkoulusta muodostettuRaskas kenttäradio-osasto aloitti Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella ja siirtyi syksyllä 1918 Santahaminan radioaseman yhteyteen. Elokuussa oli käynnistynyt varusmiesopetus, mitä pidettiin erikoislaatuisena ja salaisena.[3]
Kipinälennätinlaitokseen liitettiin kiinteät kipinälennätinasemat koko Suomesta samoin kuin sota- ja kauppa-alusten ja jäänsärkijöiden kiinteät radioasemat.[4]
JääkärikapteeniArthur Stenholm, myöhemmin Arthur Saarmaa, kokosisuojeluskuntien rintamalla käytetyt radiot ja venäläisiltä saadun sotasaaliinHelsingin yliopiston fysiikan laitokselle, millä alkoi kesäkuun 1918 alussasotalaitoksen kipinälennätinkoulu. Ensimmäiset oppilaat siirrettiin Helsinkiin Mikkelissä toimineesta Funkkeri- eli Radistikoulusta.[3]
Yhtymän viestijärjestelmä (YVI) muodostuu yleensä erilaisten viestiverkkojen yhdistelmästä, jolla varmistetaan viestien perillemeno erilaisissa toimintaympäristöissä.
Yhtymän viestijärjestelmä 2 (Arkistoitu – Internet Archive) (YVI2) on hyvin muokkautuvainen joten se saadaan kiinnitettyä miltei mihin tahansa Puolustusvoimien suurempaan ajoneuvoon.
Niin ViAs:ssa kuin ViPa:ssa on sähkömagneettisen häirinnän suojaus, joka on välttämätön sodanajan kalustossa.
Yhtymän viestijärjestelmän lisäksi palveluskäytössä on myös jalkaväkiprikaatien käyttämä m80-järjestelmä, joka perustuu analogisiin radiolinkkeihin ja kenttäkaapelien laajamittaiseen käyttöön.
Alueellisten viestijoukkojen (ALVI-joukkojen) tehtävänä on yhdistää yhtymän viestijärjestelmä (YVI) kiinteään televerkkoon. YVI2:n tapaan myös ALVI-kalustoa voidaan asentaa muun muassa konttiin maastokuorma-auton lavalle.
Taistelevien joukkojen käyttöön suunnitellusta yhtymän viestijärjestelmästä poiketen alueellisten viestijoukkojen kalusto perustuu kaupalliseen teknologiaan, eikä erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuihin laitteisiin.
Viestiaselaji toteuttaa yhtymätason viestitoiminnan, mutta erityisestimeri- jailmavoimilla,ilmatorjunnalla,kenttätykistöllä sekärannikkotykistöllä on laajaa viestitoimintaa. Kenttätykistö hoitaa myös suurimman osan jalkaväen viestitarpeista jalkaväkijoukkoihin kuuluvien tykistön ja kranaatinheittimistön viestimuodostelmien avulla. Ilmatorjunnalla sekä kenttätykistöllä on orgaanisesti yhtymän viestijärjestelmän osia, jotka mahdollistavat niiden joustavan liittymisen viestijärjestelmään.
Nykyään viestiaselaji on yksi teknisimmistä Puolustusvoimien aselajeista.lähde? Pääkoulutuspaikkana toimiiRiihimäen varuskunta ja siellä toimivaViestirykmentti.
YVI-koulutusta annetaan varusmiehille lähinnävalmiusprikaateissa sekäPanssariprikaatissa.
ALVI-järjestelmän varusmieskoulutus keskittyy pääasiassa Viestirykmenttiin, mutta sitä annetaan myösKarjalan Prikaatissa sekäKainuun Prikaatissa jaJääkäriprikaatissa. Viestikoulutusta antavat myösilmavoimat,merivoimat sekä kaikki ilmatorjunnan jakenttätykistön joukkoyksiköt.