| Vienne Vinhana | |
|---|---|
 Vienne CubodrissaValdiviennen kunnassa | |
| Alkulähde | Mont Audouze,Millevaches 45°39′42″N,2°05′03″E |
| Laskupaikka | Candes-Saint-Martin,Loire 47°12′48″N,0°04′29″E |
| Maat | Ranska |
| Pituus | 363,3[1] km |
| Alkulähteen korkeus | 859 m |
| Virtaama | 210 m³/s |
| Valuma-alue | 21161 km² |
.png) Vienne kartalla | |
| Infobox OK | |
Vienne (oksitaanin Limousinin murteellaVinhana) onLoiren sivujoki läntisessäRanskassa. Se kulkee pääasiassa joen mukaan nimensä saaneidenHaute-Viennen jaViennen departementtien, lyhyitä osuuksia myösCorrèzen,Charenten jaIndre-et-Loiren departementtien alueella, jota paitsi myösCreusen departementin raja kulkee noin 2 kilometrin osuuden Vienne-jokea pitkin. Vienne on 363,3 kilometrin pituinen. Se onAllier'n jaCherin ohella yksi Loiren huomattavimmista sivujoista ja virtaamaltaan niistä suurin.
Vienne alkaaMillevachesin ylängöltä ja kulkeeTourainen tasangon kautta. Se kulkee hyvin monenlaisten maisema-alueiden kautta kuten monet muutkinRanskan keskiylängön länsiosista alkavat joet, joista tosin useimmat laskevatGaronneen (esimerkiksiLot jaTarn) tai sen estuaariin,Girondeen (kutenDordogne).
Oksitaanin kielellä Viennan nimi onVinhana, josta nimestäFrédéric Mistral (1830–1914) käytti kirjoitusasuaVignano.[2]
Viennen rannoilla ovat käyneet monet Ranskan kuninkaat, joClovis.[3] Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat olleet 500-luvullaVingenna (Gregorius Toursilaisen teoksessaHistoire des Francs, I, 43) jaVingenna (Venance Fortunat'n teoksessaCarmina) sekä myöhemminVincenna,Vienna vuonna 800,Vicenna vuonna 901,Vinzenna vuonna 904,Vizenna noin vuonna 980,Rivière de Vyenne jaflueve de Vienne vuonna 1309 jaFluve de Vigenne vuonna 1410.[4]. Eräässä Pariisin parlamentin päätöksessä vuodelta 1339 joki mainitaan nimelläVinguenne.[5]. Päätöksessä mainitaan myös joen varrella sijainnut Limogesin piispojen satama, joka sijaintia ei kuitenkaan tunneta.
Ernest Nègren mukaan nimi Vienne on alkujaan muodostettuesikelttiläisestä sanavartalosta*vig- sekä gallialaisesta tai mahdollisesti niin ikään esikelttiläisestä suffiksista-enna. Samoista aineksista on hänen mukaansa muodostettu myösVingeanne-joen nimi. Sanavartalo*vig- esiintyisi myös jokien nimissäVière jaVoire, jotka molemmat on keskiajalla kirjoitettuVigera.[6]
Myöhemmin Marcel Villoutreix esitti, että myösTaurionin sivujoenVigen nimi, joka vuonna 811 kirjoitettiinVigiae, johtuisi samasta sanavartalosta*vig-.[7]L'hypothèse d'un radical*vig- est reprise par Marcel Villoutreix pour la Vienne ainsi que pour un affluent duTaurion, laVige (Haute-Vienne),Vigiae en 811[8].
MyösSeine-Maritimen departementissa onVienne-niminen joki. Sen nimi lienee samaa alkuperää kuin Loiren sivujoenkin, ja myös se on keskiajalla kirjoitettuVigenna.[9].
Vienne alkaaCorrèzen departementistaMillevachesin ylängöltä 860-895 metrin korkeudelta merenpinnasta läheltä Audouze-vuorta. Joki saa siellä alkunsa neljän tai viiden pienen puron yhtymisestäSaint-Setiersin, Millevachesin jaPeyrelevaden kuntien raja-alueella.
Vienne on 363,3 kilometrin pituinen[1] ja laskeeLoireenCandes-Saint-Martinissa.
Suurimmat Viennen varrella olevat kaupungit ovatSaint-Léonard-de-Noblat,Limoges,Saint-Junien,Confolens,L'Isle-Jourdain,Lussac-les-Châteaux,Valdivienne,Chauvigny,Châtellerault jaChinon. Muita yli 5000 asukkaan kaupunkeja jokivarressa ovatLe Palais-sur-Vienne,Panazol,Isle jaAixe-sur-Vienne.
Vienne kulkee kolmen seudullisen luonnonpuiston kautta:Parc naturel régional de Millevaches en Limousin,Parc naturel régional Périgord Limousin jaParc naturel régional Loire-Anjou-Touraine.
Viennen varrellaCivauxissa,Viennen departementissa onydinvoimala.
Viennellä on suuri joukko sivujokia ja sivujokien sivujokia. Suurimmat niistä ovatTaurion eli Thaurion,Creuse ja sen sivujokiGartempe sekäClain
Vasemmalta puolelta Vienneen laskevat:
Oikealta puolelta Vienneen laskevat:
Vienne alkaa Lacaux'n kukkulan juurelta kolmesta lähteestä[10], joiden korkeus merenpinnasta on 860 ja 885 metrin välillä. Aivan lähellä on Audouze-vuoren huippu 956 metrin korkeudellaMillevachesin jaSaint-Setiersin kunnissa.
Joki virtaa aluksi pohjoiseen, ja pian siihen liittyy oikealta puolelta sen ensimmäinen sivujoki, Ruisseau de Vieille Maison ("Vanhan talon puro"). Sen jälkeen se kaartuu länteen ja kulkee eteläpuolitsePeyrelevaden ohi, kulkee pienen lammen kautta, minkä jälkeen siihen liittyy toinen sivujoki, "Ruisseau aux ponts". Vienne kulkee edelleen länteen, ja siihen liittyy sen ensimmäinen vasemmanpuoleinen sivujoki, "Ruisseau de Chambouox", minkä jälkeen se laskee Servièresin järveen. Sinne saapuessaan joen virtaama on 3,5 m3/s. Tällä järvellä on sen luonnollisen laskujoen, Viennen lisäksi toinenkin lasku-uoma, kastelukanava Dogole du Diable, joka johtaa Chammet'n järveen. Servièresin järvestä lähtiessään Viennen virtaama onkin vain 1,8 m3/s, kun taas kanavan virtaama on 2,3 m3/s. Pian järven jälkeen Vienneen laskee Tarnac, ja joki virtaa edelleen länteen saaden oikealta puolelta suuremman sivujoen, Chandoullen, joka alkaa Chammet'n järvestä. Dogole du Diablen lisäksi mainittuun järveen laskee myös useita puroja.
Vienne jatkuu edelleen länteen ja muodostaaHaute-Viennen jaCreusen departementtien välisen rajan. Vienne onkin seudun ainoa joki, joka kulkeeLimousinin alueen kaikkien kolmen departementin kautta, joskin Creusessa siitä on vain 2 kilometrin pituinen osuus.
Vienneen laskee vielä joukko pieniä sivujokia ennen kuin se saapuuEymoutiersiin, jonka kohdalla sen virtaama on 6,85 m3/s. Eymutiersin jaSaint-Priest-Taurionin välillä siihen laskee kaksi merkittävästi suurempaa sivujokea:Combade jaMaulde. Nekin ovat vielä pieniä verrattunaTaurioniin, joka laskee Vienneen Saint-Priest-Taurionissa. Taurionin liittymiskohdan jälkeen Viennen virtaama onkin jo 42,6 kuutiometriä sekunnissa. Joki kulkeeLe Palais-sur-Viennen jaPanazolin välitse jaLimogesin halki, minkä jälkeen se poistuu departementin ylänköalueelta.
Limogesissa Viennen poikki johtaakahlaamo. Kaupunki sijaitsee suurimmaksi osaksi joen oikealla puolella, ja sen alueella siihen laskevatPalaisin puro jaAuzette jaValoine.L'Aiguillessa hieman Limogesista alavirtaan Vienneen laskeeBriance sekä edempänä muun muassaAurence jaAixette. Gabien sillan alla joen virtaama on 61 kuutiometriä sekunnissa.
Joki mutkitteleeAixe-sur-Viennen jaSaint-Junienin välillä, missä sen lähettyvillä sen kanssa yhdensuuntaisena kulkee myös Limogesin-Angoulêmen rautatie. Saint-Junieniin saakka jokilaakso on vielä syvä ja jyrkkärinteinen, mutta sen jälkeen se levenee, ja maasto on jo selvästi alavampaa kuinRanskan keskiylängöllä.
EnnenÉgagnacia Vienneen liittyy vielä useita sivujokia kutenGlane Saint-Junienissä,GorreSaillat-sur-Viennessä jaGrèneChabanais'ssa.Exideuilin jälkeen se kääntyy jyrkästi pohjoiseen ja kulkee tähän suuntaanCenon-sur-Vienneen sakka, jossa siihen laskeeClain. Joen tällä osuudella sen varrella sijaitsevatConfolens,Availles-Limouzine,L'Isle-Jourdain,Lussac-les-Châteaux,Valdivienne jaChauvigny. Muutamia kilometrejä Clainin suulta alavirtaan joen varrella sijaitseeChâtellerault. Viennen vettä käytetäänCivaux'n ydinvoimalanlauhdutukseen.
Lussacin kohdalla Viennen keskivirtaama on 81,7 kuutiometriä sekunnissa. Cenonin ja Ingrandesin välillä Vienneen laskee vielä useita sivujokia kutenGoire,Issoire,Blourde,Dive jaOzon. Ozon ja varsinkin Clain tuovat jokeen runsaasti lisää vettä, ja Ingranden kohdalla sen virtaama on jo 121 kuutiometriä sekunnissa.
Ingrandesista Vienne jatkaa edelleen pohjoiseen. Tällä osuudella siihen laskee sen kaikkein suurin sivujoki,Creuse, jonka keskivirtaama on 85 m3/s.Nouâtresa, joka sijaitsee Viennen varrella hieman Creusen suulta alavirtaan, joen keskivirtaamaa ylittää jo arvon 200 m3. Siellä olevaan mittauspisteeseen kertyvät vedet 19 853 neliökilometrin laajuiselta valuma-aluleelta.[11]
Joen virtaama vaihtelee merkittävästi vuodenaikojen mukaan ja ovat suurimmillaan talvella, varsinkin tammi- ja helmikuussa, ja pienimmillään kesällä ja alkusyksyllä. Kuivina kausina virtaama pienenee keskimäärin joka viides vuosi 25 kuutiometriin sekunnissa.
Viennessä esiintyy toisinaan myös suuria tulvia. Keskimäärin joka viides vuosi sen virtaama ylittää 1700, joka kymmenes vuosi 2000 ja joka 20. vuosi 2300 kuutiometriä sekunnissa.[11] Suurin mitattu virtaama on ollut 1. tammikuuta 1962: 2480 m3/s.[11]
Viennen valuma-alueen keskimäärinen vuotuinensademäärä on 309 millimetriä[11], mikä vastaa keskimäärin 9,2 litraa vettä neliökilometriä kohti sekunnissa.[11] Tämä vastaa suunnilleen koko Ranskan keskiarvoa, mutta on selvästi suurempi kuin Loireen pohjoispuolelta laskevien jokien kutenSarthen tai varsinkaanLoirin valuma-alueella.
Vienne on Loiren suurin sivujoki, merkittävästi runsasvetisempi kuinAllier taiMaine.
| Viennen keskivirtaamaNouâtressa eri kuukausina[11] | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kuukausi | m3/s | |||
| Tammikuu | 353,0 | |||
| Helmikuu | 355,0 | |||
| Maaliskuu | 287,0 | |||
| Huhtikuu | 254,0 | |||
| Toukokuu | 206,0 | |||
| Kesäkuu | 126,0 | |||
| Heinäkuu | 77,20 | |||
| Elokuu | 60,70 | |||
| Syyskuu | 69,80 | |||
| Lokakuu | 101,0 | |||
| Marraskuu | 164,0 | |||
| Joulukuu | 282,0 | |||
.JPG)
.JPG)
Viennen varrella, 40 kilometriä Limogesista länteen sijaitseeCassinomagus (nykyinenChassenon), joka gallialais-roomalaisena aikana olilemovikkien tärkeimpiä keskuksia. Chassenonin kylpylät kuuluivat Gallian suurimpiin ja ovat niistä parhaiten säilyneet. Niihin liittyvä Montélun temppeli oli myös yksi Gallian suurimmista.
30. marraskuuta 879 kuningasKaarloman II voittiHastingin johtaman pienenviikinkilaivaston.
