| Via Egnatia | |
|---|---|
| Ἐγνατία ὁδός | |
 Via Egnatian sijainti. | |
| Maa | Rooman valtakunta |
| Pituus | n. 1 120 km |
| Alkupiste | Dyrrhakhion jaApollonia |
| Reitti | Pella – Thessalonike –Filippoi |
| Päätepiste | Kypsela (alun perin) (791 km) Byzantion/Konstantinopoli (myöhemmin) (n. 1 120 km) |
| Muodostettu | n.146–120 eaa. |
| Infobox OK | |
Via Egnatia (lat.;m.kreik.Ἐγνατία ὁδός,Egnatia hodos)[1] oliroomalainen tie, joka kulki nykyisenBalkanin niemimaan poikki ja johti pisimmilläänAdrianmeren rannikonDyrrhakhionista jaApolloniastaByzantioniin, myöhempäänKonstantinopoliin.[2][3] Tie kulkiMacedonian jaThracian provinssien läpi nykyisenAlbanian,Pohjois-Makedonian, Pohjois-Kreikan sekäTurkinEuroopan puoleisen osan alueella.
Via Egnatia rakennettiin 100-luvulla eaa. Se toimi yhtenä pääreiteistä Italiasta valtakunnan itäosiin, jatkaenBrundisiumiin päättyneitäVia Appiaa jaVia Trajanaa.
Via Egnatian rakennutti senaattoriGnaeus Egnatius, joka toimipreettorinaprokonsulin oikeuksilla uudessaMacedonian provinssissa 140-luvulla eaa. vain vähän sen jälkeen, kun roomalaiset olivat kukistaneetMakedonian valtakunnan ja saaneet sen alueet valtaansa vuonna 168 eaa.[2] Nimestä päätellen hän on saattanut perustaa myös ItaliassaBrundisiumin jaBariumin välillä Via Trajanan varrella sijainneenEgnatian eli Gnatian kaupungin, tosin tällaista tietoa ei löydy antiikin kirjallisuudesta.[3]
Tien tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä. Varhaisin kuvaus siitä on ollut historioitsijaPolybioksella, jonka teoksesta suurin osa on kuitenkin kadonnut.[4][5]Strabon, joka on säilyttänyt osan teoksesta, sanoo, että Polybios oli arvioinut Adrianmeren rannikoltaThessalonikeen kulkeneen tien pituudeksi 267roomalaista mailia.[3][1] Tästä tiedetään, että ainakin kyseinen osa oli valmiina ennen Polybioksen kuolemaa vuonna 118 eaa. Se, oliko myös Thessaloniken jaHebros-joesta 10 mailia itään sijainneenKypselan välinen osuus myös valmis jo tuolloin, ei käy ilmi. Voidaan olettaa, että se olisi valmistunut jonkin verran myöhemmin.[2][3]
Nykyisin tien rakentaminen ajoitetaan noin vuosiin 146–120 eaa.[5] Via Egnatia hyödynsi monin osin aikaisempaa, viimeistään makedonialaisajalta peräisin ollutta tietä, joka kulki AdrianmereltäAigeianmerelle. Tie päättyi alun perin Kypselaan. ViimeistäänCiceron aikaan vuonna 56 eaa. mennessä tietä oli jatkettuPerinthoksen kauttaByzantioniin.[2]
Via Egnatia oli merkittävä reitti Roomasta ja muusta Italiasta valtakunnan itäosiin. Roomalaisille tie oliVia Appian ja sen oikaisunVia Trajanan jatke. Ne johtivat Brundisiumiin, josta matkalaiset ylittivät Adrianmeren Dyrrhakhioniin, jatkaen matkaa Via Egnatiaa pitkin. Tie oli merkittävä sotilastie, ja sitä käyttivät joukkoineen muun muassaMithridatesta vastaan sotinutSulla vuonna 84 eaa.,Julius Caesar jaPompeius vuonna 49/48 eaa., sekäMarcus Antonius jaOctavius vuonna 42 eaa. Ensimmäisellä vuosisadalla tietä käytti apostoliPaavali sekätoisella ettäkolmannella lähetysmatkallaan.[2]
Tärkeää tietä kunnostettiin usein, muun muassaTrajanuksen (113 jaa.),Marcus Aureliuksen jaSeptimius Severuksen aikana, jolloin sotajoukkoja siirrettiin itäänparthialaisia vastaan.[2][5] Tien merkitys ei vähentynytmyöhäisantiikinkaan aikana, vaan se pysyi tärkeänä reittinä, kun Byzantionista tehtiin uusi pääkaupunkiKonstantinopoli. Sen merkitys säilyi läpibysanttilaisen kauden. Tietä kunnostutti vielä ainakinJustinianus I 500-luvulla.[2]
Via Egnatiasta on säilynyt jäänteitä Pohjois-Makedoniassa muun muassa Magarevon ja Turnovon välillä länteenBitolasta,[6] sekä Kreikassa muun muassa nykyisenThessalonikin seudulla,[3] lähelläKaválaa[7] ja osanaFilippoin arkeologista aluetta.[2]
Kreikan nykyinen, suureksi osaksi suunnilleen samaa reittiä kulkeva moottoritieA2 eli Egnatían valtatie on nimetty Via Egnatian mukaan.
Via Egnatia sai alkunsaIllyrian rannikolta, jossa tiellä oli kaksi lähtöpistettä. Varsinainen lähtöpiste oliDyrrhakhion (lat.Dyrrhachium) eli aikaisempi Epidamnos. Toisen alkupään haaran lähtöpiste oliApollonia.[3] Italiasta tultaessa Dyrrhakhioniin tultiin yleensä laivalla Brundisiumista, kun taas Apolloniaan tultiin yleensäHydryntumista.[8]
Tien alkuperäinen osuus kulkiThessalonikeen (Thessalonica) ja sieltäKypselaan (Cypsela).[3] Strabonin mukaan sen pituus Dyrrhakhionista Kypselaan oli 535 mailia eli 4 280stadionia, kun maili laskettiin kahdeksaksi stadioniksi, toisin sanoen noin 791 kilometriä. Hän myös sanoo, että tien pituus olisi ollut sama, aloitti matkan sitten Dyrrhakhionista tai Apolloniasta.[3][1] Reitit kuvaavissaitinerariumeissa pituudet näistä kahdesta lähtöpisteestä ovat kuitenkin aina erilaiset.[3]
Tien kokonaispituus ainaByzantioniin (Byzantium) eli myöhempäänKonstantinopoliin (Constantinopolis) saakka oli arviolta noin 1 120 kilometriä.[2] Tien kiveyksen leveys oli noin kuusi metriä.[2]
Tien alkuosan haarat yhtyivätKlodianassa (Clodiana), joka sijaitsi Genusus (nyk. Tjerma tai Skumbi) -joen varrella. Sieltä joen laakso suuntasi tien luontaisesti kohti itää. Tämän jälkeen tie kulki poikkiCandavia-vuoren (Candaviae mons) ja laskeutuiLykhnidoksen kaupungille. Sen jälkeen sijainneenPylonin kohdalla tie siirtyi Illyriasta Makedonian puolelle. Sieltä tie eteniHerakleiaanLynkestiissä sekä läpiEordaian, ja edelleenEdessan jaPellan kautta Thessalonikeen.[3][1]
.jpg)
Tien asemapaikat ja niiden väliset etäisyydet Dyrrhakhionista Klodianaan:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Dyrrhakhion (Dyrrhachium) | Durrës | ||
| Klodiana (Clodiana) | 33 | 48,8 | |
Toinen haara Apolloniasta Klodianaan:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Apollonia | Pojan | ||
| Klodiana (Clodiana) | 49 | 72,5 | |
Klodianasta tie jatkui seuraavasti:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Klodiana (Clodiana) | |||
| Skampis (Scampa) | 20 | 29,6 | |
| Tres tabernae | 28 | 41,4 | |
| Lykhnidos (Lychnidus) | Ohrid | 27 | 39,9 |
| Pylon | 27 | 39,9 | |
| Skirtiana (Scirtiana) | |||
| Nikaia (Nicaea/Castra) | 7 | 10,4 | |
| Herakleia (Heraclea) | 11 | 16,3 | |
| Kellai (Cellae) | 34 | 50,3 | |
| Edessa | Édessa | 28 | 41,4 |
| Pella | Pélla | 28 | 41,4 |
| Thessalonike (Thessalonica) | Thessaloniki | 28 | 41,4 |
Yhteensä ensimmäisen osuuden pituus Dyrrhakhionista laskettuna oliItinerarium Antonini Augustin mukaan 269 mailia, mikä täsmää varsin hyvin Strabonin mainitseman 267 mailin kanssa.Tabula Peutingerianassa etäisyys on 279 mailia.[3]
Apolloniasta laskettuna osuuden pituus onItinerarium Antonini Augustissa 307 mailia eli 38 mailia enemmän kuin Dyrrhakhionista.Itinerarium Burdigalensessa (Itinerarium Hierosolymitanum) kyseisen osuuden pituus on 300 mailia.[3]
Strabonin mukaan tien ensimmäiseen osaan viitattiin ilmauksella ”in Candavium” (ἐπὶ Κανδαουΐας,epi Kandaūias)[3][1] MyösCicero puhuu matkustamisesta ”per Candaviam”, jaJulius Caesar mainitsee sen suorana tienä Makedoniaan.[3][9] Ei ole kuitenkaan selvää, kuinka pitkää osuutta kyseinen nimitys kuvasi, ja mikä olisi ollut tien ”toinen osa”. Strabonin kuvauksesta voi kuitenkin ehkä päätellä, että hän olisi tarkoittanut ensimmäisellä osalla osuutta Thessalonikeen saakka, toisin sanoen noin puolta koko Via Egnatiasta.[3]
.jpg)
Via Egnatian toinen osuus kulki Thessalonikesta Kypselaan.[3] Osuuden asemapaikat olivat:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Thessalonike (Thessalonica) | Thessaloniki | ||
| Melissurgis | 20 | 29,6 | |
| Apollonia | 17 | 25,1 | |
| Amfipolis (Amphipolis) | Amfípoli | 30 | 44,4 |
| Filippoi (Philippi) | 33 | 48,8 | |
| Neapolis | Kavála | 12 | 17,7 |
| Akontisma (Acontisma) | 9 | 13,3 | |
| Topeiros (Topirus) | 17 | 25,1 | |
| Kosintos (Cosintus) | 13 | 19,2 | |
| Porsulai (Porsulae/Maximianopolis) | 23 | 34,0 | |
| Brendike (Brendice) | 21 | 31,1 | |
| Milolitos (Milolitus) | 12 | 17,7 | |
| Timpiros (Timpirus) | 16 | 23,7 | |
| Traianopolis (Trajanopolis) | 9 | 13,3 | |
| Kypsela (Cypsela) | 29 | 42,9 | |
Yhteensä toisen osuuden pituus oli Strabonin mukaan 268 mailia eli lähes sama kuin ensimmäisen osuuden pituus.Itinerarium Antonini Augustissa pituus on jälleen hyvin lähellä tätä, 265 mailia.Itinerarium Burdigalensessa matka on vain 250 mailia.[3]
Osuuden asemapaikat olivat:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Kypsela (Cypsela) | |||
| Syraskellai (Syrascellae/Syracella) | 25 | 37,0 | |
| Apris | 21 | 31,1 | |
| Resisto | 26 | 38,5 | |
| Herakleia (Heraclea) | Marmara Ereğlisi | 26 | 38,5 |
| Kenofrurion (Cenophrurium) | 24 | 35,5 | |
| Melanthias | 28 | 41,1 | |
| Byzantion (Byzantium) | Istanbul | 19 | 28,1 |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaVia EgnatiaWikimedia Commonsissa