Vesimeloni eliarbuusi[2] (Citrullus lanatus, joskus myösC. vulgaris) onCitrullus-sukuun kuuluvaviljelyskasvi ja senhedelmä. Vesimelonin hedelmä on rakenteeltaanmarja. Alun perin vesimeloni on kotoisineteläisestä Afrikasta. Vesimelonilla on paksu vihreä kuori ja mehukas, makea, yleensä punainen sisus. Suurin osa (jopa 93–95 %) hedelmästä onvettä.
Vesimelonia kutsutaan joskus myösvenäjästä lainatulla nimelläarbuusi.
TutkimusmatkailijaDavid Livingstone kertoi vesimeloneja esiintyneen runsaastiKalaharin autiomaassa, josta hedelmän uskotaan olevan peräisin. Siellä kasvi kasvaa villinä ja on tärkeä paikallisten asukkaiden veden lähde. Villistä muodosta käytetään nimityksiäsitruunameloni jatsamma. Sen arvellaan olevan viljellyn muodon alkuperäinen muoto. Sen maku on kitkerä, ja hedelmäliha on kiinteä.Pektiinipitoisena se on käyttökelpoinensäilöntään. Siitä käytetään samaa tieteellistä nimeä kuin vesimelonista.[3] Kasvin siemeniä on kuitenkin löytynyt myös Lounais-LibyanUan Muhuggiagista arkeologiselta alueelta, minkä vuoksi sen muinainen levinneisyys on saattanut olla aiempia tietoja laajempi.
900-luvulle mennessä vesimelonia viljeltiin joKiinassa, joka on nykyään suurin vesimelonin tuottaja.Eurooppaan hedelmä tuli viimeistään 1200-luvulla. Espanjalaisten mukana vesimeloni levisiPohjois-Amerikanintiaaneille 1500-luvulla.
Nykyään vesimelonista on jalostettu useitalajikkeita, esimerkiksi siemenettömiä tai hedelmälihaltaan keltaisia.Japanissa maanviljelijät keksivät tavan kasvattaa kuutionmuotoisia vesimeloneja: hedelmät kasvatetaan lasisissa laatikoissa, jolloin ne muotoutuvat astian mukaisiksi.[4] Muoto helpottaa melonien varastointia ja kuljetusta. Kulmikkaat vesimelonit ovat kuitenkin huomattavasti tavallisia kalliimpia.
Giovanni Stanchi 1600-luvun maalauksessa vesimelonin varhainen jalostettu muoto
Boris Kustodijev,Kauppiaan vaimo, 1918. Vesimeloni oli 1800-luvun Venäjällä rikkaan yläluokan herkku.
Pohjois-Amerikassa vesimeloni on muodostunutrasistiseksi stereotypiaksi. Yhdysvalloissa tummaihoisten kuvattiin usein 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun karikatyyreissä olleen ylettömän ihastuneita vesimeloniin.[5]
Vesimelonista tuli myöspalestiinalaisten vastarinnan symboli.Israelin miehityshallinto kielsiPalestiinan lipun käytön, jolloin sen sijaan alettiin maalata kuvia vesimelonista, jossa on auki leikattuna samat värit.[6]
Vesimeloni syödään usein sellaisenaan, viipaleiksi leikattuna. Se sopii myös palasina salaatteihin tai aterian lisukkeeksi. Etelä-Venäjällä vesimelonista valmistetaanolutta. Myös vesimelonin kuori kelpaa syötäväksi. Säilöttyä vesimelonin kuorta käytetään esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä. Vesimelonista on myös hyvä tehdä erilaisia drinkkejä sekoittamalla sitä esimerkiksirommin sekaan.
Vesimelonin siemenet ovat ravinteikkaita, ja niitä syödään usein sellaisenaan tai käytetään ruoanlaitossa. Kiinassa vesimelonin siemenet ovat erittäin suosittuja, ja niitä myydään paahdettuina ja maustettuina. Siemenistä voidaan myös puristaaöljyä. Tämän vuoksi onkin jalostettu vesimelonilajikkeita, joissa hedelmälihaa on vähän mutta siemeniä runsaasti.
_Cucurbitaceae_(7174523558).jpg)
