Tämän artikkelin tai sen osanmääritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla.

Tämän artikkelin tai sen osanmuoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:sisältö fiilispohjaista

Verkottuminen onsysteemin yhteyksien kasvamista. Systeemi voi olla ihminen, yritys, valtio tai organisaatio yleensä. Siinä on kyse kahden tai useamman toimijan välille muodostuvista vuorovaikutussuhteista.^[1] Tällöin yhä useampi asia vaikuttaa systeemiin ja se tulee yhäkompleksisemmaksi. Verkottuminen on pitkälti myös tiedon jakamista.

Arkikielessä verkottuminen ymmärretään ihmisten välisenä vuorovaikutuksena ja keinona menestyä siinä. Syvemmässä merkityksessä on kyse rakenteellisesta, organisaatioiden välisestä yhteistoiminnasta. On esitetty, että nämä kaksi merkitystä erotettaisiin nimittämällä ihmisten välistä kontaktien rakentamista nimellä verkkoutuminen.^[1]

SosiologiManuel Castells esittää, että olemme siirtymässä kohti verkostoyhteiskuntaa, siis yhteiskuntaa, johon vaikuttavat yhä useammat asiat. Asevoimissa siirrytään 1990-luvuninformaatiosodankäynnin jälkeen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenenverkostokeskeiseen sodankäyntiin. Myös yritystoiminnassa (ulkoistaminen) ja hallinnossa (viranomaisyhteistyö) verkottuminen on kasvava trendi.

Verkottumisen taustalla ovat muun muassa

• tietotekniikan ja kansainvälisen ja pienemmänmedian kehitys. Uutta tietotekniikkaa ovat muun muassa mobiiliverkot, viestintäsatelliitit, uusi digitaalinen joukkoviestintä ja etenkininternet. Uutta tässä tekniikassa on etenkin jaettavan tiedon monipuolisuus ja globaalisuus.
• globalisaatio, jossa ihmiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja valtiot verkottuvat globaalilla tasolla
• uusien tekijöiden syntyminen yhteiskuntiin, siis yhteiskuntien monimutkaistuminen. Näitä uusia tekijöitä ovat muun muassa internet, globaali ja muu media, EU:n lainsäädäntö, muu kansainvälinen lainsäädäntö sekä ympäristönsuojelu.
• kasvavaerikoistuminen jaulkoistaminen, jolloin yrityksen aiempi kokonaistoiminta hajautuu monen yrityksen osalla
• lopuksi yleinen kompleksisuuden kasvaminen (verkottuminen). Se vaatii verkostoa kompleksisuuden hallintaan. Merkittäviä tuloksia on yhä vaikeampi saada aikaiseksi yhden organisaation voimavaroilla, osaamisella ja tiedolla.

Verkottuminen on myös siirtymistä hierarkioista (harvat yhteydet) täysin kytkettyjen verkkojen suuntaan (yhteyksien lisääntyminen). Verkottuminen on edellisen perusteella myös siirtymistä peräkkäisyydestä rinnakkaisuuteen ja yksinkertaisuudesta kompleksisuuteen.

Paitsi nykyhetkeä, verkottumisen käsitteen kautta voidaan lähestyä myös koko ihmiskunnan historiaa. Näin on tehnytkanadalainen historioitsijaWilliam McNeill vuonna 2005 suomeksi ilmestyneessä teoksessaanVerkottunut ihmiskunta (englanninkielinen alkuteos:The Human Web: A Bird's-Eye View of World History, 2003).

Tiedon jakamista tapahtuu jo valtioiden välillä ja valtioiden sisällä viranomaisyhteistyössä, yrityselämässä muun muassa ostajien, myyjien, valmistajien, huoltajien ja alihankkijoiden välillä sekä sodankäynnissäverkostokeskeisen sodankäynnin termin sisällä.

Internet on globaalia tiedon jakamista kaikkien kanssa ja merkittävin uusi tiedonjakamisen tapa. Nykyaikaista toimintaa ei voi kohta tarkastella tarkastelematta samalla internetin käyttöä. Aasian maanjäristys joulukuussa 2004 oli tästä hyvä esimerkki.

Verkottuminen vaatii:

1. uudenlaista tietoa monipuolisesti jakavaatekniikkaa
2. kasvavaakompleksisuuden hallintaa. Kun tietoa jaetaan laajemmin, uuden tiedon vastaanottajilta edellytetään uuden jaetun tiedon merkityksen ymmärtämistä, enemmän tietoa.
3. kokonaisuuden käsittelyä ja ymmärtämistä yli oman perinteisen byrokraattisen ja hierarkkisen reviirin: kuka muu voisi tarvita tietoa, jota minulla on? Kenen muun tietoa voisin tarvita? Missä kokonaisuudessa (verkossa) olen mukana?
4. valtion ja suurempien organisaatioiden osalta uutta lainsäädäntöä
5. järjestelmien yhteen sovittamista ja yhteisiästandardeja
6. aktiivisuutta esimerkiksi kansalaisten ja tiedon jakajien osalta
7. yhteistyöhalukkuutta ja -kykyä tiedon jakajien kesken. Mutta ennen kaikkea tarvitaan
8. innovatiivisuutta, uusien mahdollisuuksien näkemistä, muutoksen mahdollisuuden näkemistä.

Kaiken kaikkiaan verkottuminen on laaja ja monta ulottuvuutta käsittävä muutos, jossa uusi tietotekniikka on vain mahdollistaja.

• Paavali
• Marin Mersenne
• Gottfried Leibniz

• Skaalautumaton verkko
• verkostoituminen
• verkosto
• verkko
• verkkoteoria

• McNeill, William: Verkottunut ihmiskunta: Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino, 2006. ISBN 951-768-185-2 (The Human Web: A Bird's-Eye View of World History, 2003)

• Organisaatiot
• Systeemit

• Määritelmän korjausta kaipaavat sivut
• Muodon korjausta kaipaavat sivut