 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Venäjän presidentinvaali 2024 järjestettiin 15.–17. maaliskuuta 2024.[1] Vaalit olivat ensimmäisetvuoden 2020 perustuslain uudistusten jälkeen.[2] Vaalit voitti istuva presidenttiVladimir Putin.
Eri tahot esittivät vaalien aikana esiintyneen vaalivilppiä ja opposition tukahduttamista.
Vaalit toimitettiin myös Venäjän miehittämillä alueilla, jotka Venäjä on väittänytliittäneensä osaksi itseään, Ukrainassa.[3][4]
Venäjän perustuslain mukaan presidentiksi valittavan henkilön tulee olla vähintään 35-vuotiasVenäjän kansalainen, joka on asunut maassa vähintään 10 vuotta.[5]
Istuvan presidentin Vladimir Putinin valintaa pidettiin ennen vaaleja käytännössä varmana.[6] Valtion järjestämien kyselyjen mukaan helmikuussa 2024 häntä oli valmis äänestämään 75 % vastaajista. Muiden ehdokkaiden vastaavat lukemat jäivät tuolloin 5 % tai sen alle.[1]
Jekaterina Duntsovan ehdokkuus hylättiin muotoseikkoihin vedoten.[7] Duntsova ilmoitti aluksi valittavansa päätöksestä, muttaVenäjän korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, minkä jälkeen Duntsova kertoi aikovansa perustaa uuden puolueen, joka kannattaa "rauhaa, vapautta ja demokratiaa".[8]
Boris Nadeždin hylättiin vaaliviranomaisten sanottua tämän epäonnistuneen toimittaa ehdokkuuteen tarvittavat 100 000 kannattajakorttia. Ennen vaaleja mahdollisena oppositioehdokkaana oli pidetty myösAleksei Navalnyia, joka kuitenkin kuoli vankeudessa helmikuussa 2024.[1]
Istuva presidenttiVladimir Putin onsitoutumaton, mutta osaYleisvenäläinen kansanrintama -vaaliliittoa.[1] Hän sai aikaisemmissavuoden 2018 presidentinvaaleissa 76,7 % äänistä. Putin on toiminut Venäjän presidenttinä kauemmin, kuin kukaan aikaisemmin. Hän on lyönyt tällä ennätyksellään myösNeuvostoliitonLeonid Brežnevinkommunistisen puolueen pääsihteerikauden pituuden.[9]
Nikolai Haritonov oliVenäjän federaation kommunistisen puolueen ehdokas ja osallistui myösvaaleihin vuonna 2004.Leonid Slutski oli äärikansallismieliseksi kuvaillunVenäjän liberaalidemokraattisen puolueen ehdokas.Vladislav Davankov edusti puoluettaUusi kansa ja pyrki esiintymään hillityn uudistusmielisenä ehdokkaana.[1]
Vaalien äänestys järjestettiin 15.–17. maaliskuuta 2024.[1] Äänioikeutettuja venäläisiä oli kotimaassaan noin 112,3 miljoonaa. Ulkomailla äänioikeutettuja oli noin 1,9 miljoonaa. Aikaisemmissa vaaleissa äänestämässä kävi noin 70–80 miljoonaa henkilöä.[9]
Vaaleja tarkkailemassa oli Venäjän mukaan äänestyksen alkaessa edustajia 36 eri maasta. Heidän joukossaan oli tarkkailijoita 30 valtiollisesta parlamentista ja viidestä kansainvälisestä järjestöstä, joita olivatIVY,ODKB,ASEAN,Islamilainen yhteistyöjärjestö jaPARLACEN.[10] EsimerkiksiETYJ ei osallistunut vaalien tarkkailuun.[9] Venäläinen valtiosta itsenäinen vaalitarkkailijajärjestöGolos ei saanut lähettää omia tarkkailijoitaan. Järjestö oli aikaisemmin tuomittuulkomaalaisena agenttina.[11]
| Ehdokas | Äänimäärä | Osuus | Sijoitus |
|---|---|---|---|
| Vladimir Putin | 76 277 708 | 88,48 % | 1. |
| Nikolai Haritonov | 3 768 480 | 4,37 % | 2. |
| Vladislav Davankov | 3 362 484 | 3,90 % | 3. |
| Leonid Slutski | 2 795 629 | 3,24 % | 4. |
| Yhteensä | 86 204 291 | 100,00 % |
Putin voitti vaalit selvin lukemin. Vaaliviranomaisten mukaan äänestysaktiivisuus oli 77 %, mikä teki vaalista Venäjän neuvostohistorian jälkeisten vaalien vilkkaimman.[12]
Äänestys järjestettiin 144 ulkomaassa. Ulkomailla jätettiin 383 553 ääntä, joista Putin sai 72,3 %.[13] Suomessa asuvien venäläisten äänistä Putin sai Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan 32,67 %. OvensuukyselyssäVenäjän Helsingin-suurlähetystön äänestyspaikalla 17.3 Putinia sanoi äänestävänsä vain noin 10 %.[14]
Kiinan presidenttiXi Jinping mainitsi vaalin tuloksen kuvaavan Venäjän kansan tukea Putinille.
Pohjois-Korean johtajaKim Jong-un onnitteli Putinia.
Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan edustajaJosep Borrell sanoi, että vaalit eivät olleet vapaat.
Valkoinen taloYhdysvalloissa totesi, että vaalit eivät olleet vapaat.
Saksan ulkoministeriö tiedotti, että vaalit eivät olleet vapaat eikä liittokansleriOlaf Scholz onnitellut Putinia.
Ranskan ulkoministeriö tiedotti, että se ei tunnusta vaaleja.
Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeriDavid Cameron kutsui vaaleja miehitetyssä Ukrainassa laittomaksi.
Puolan ulkoministeriö kritisoi vaalien aikaisia "äärimmäisiä" tukahduttamistoimia eikä pitänyt vaaleja demokraattisina.
Ukrainan presidenttiVolodymyr Zelenskyi kutsui Putinia diktaattoriksi ja vaaleja tekaistuksi.Lähde:[15]
Venäläisen vaalimatemaatikon Ivan Šukšinin mukaan Vladimir Putinin äänimäärään lisättiin vilpillisesti ainakin 22 miljoonaa ja ehkä jopa 30 miljoonaa ääntä. Tähän käytettiin sähköisiä menetelmiä. Samalla kun Putinin kannatusta korotettiin, Uudet ihmiset -puolueen ehdokkaan Vladislav Davankovin kannatusta alennettiin. Jos 22 miljoonaa ääntä tosiaan lisättiin tyhjästä, Putin olisi saanut todellisuudessa 54 miljoonaa ääntä 65 miljoonasta annetusta äänestä, eli joka tapauksessa yli 80 prosenttia äänistä. Vaalimatemaatikko Ivan Šukšin kuitenkin totesi: ”Tämä tulos on väärennetty murhaamalla yhdet ja sulkemalla pois toiset ehdokkaat ja kampittamalla vapaa tiedonvälitys ja muut oikeusvaltion perusteet niin, että todellinen vaalivoittaja on meiltä riistetty.”[16]
Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjän miehittämillä alueilla paikallisia peloteltiin ja uhkailtiin äänestämään vaaleissa. Venäjä kielsi väitteet.[17]
Jotkin oppositiotahot, kuten kuolleen Aleksei Navalnyin leskiJulija Navalnaja, kehottivat ihmisiä osoittamaan mieltään.[18] Mielenosoitajat järjestivät esimerkiksi Keskipäivä ilman Putinia -tapahtuman, jonka tarkoituksena oli Putinin vastustajien kokoontuvan paikalle äänestämään samaan aikaan kello 12. Tähän tai muihin mielenosoituksiin sanottiin liittyneen kymmeniä pidätyksiä.[19] Joillakin äänestysasemilla esimerkiksiMoskovassa,Voronežissa jaKaratšai-Tšerkessiassa esiintyi välikohtauksia. Jotkut äänestyspaikoilla käyneet yrittivät vandalisoida vaaliuurnia esimerkiksi polttamalla tai kaatamallla niihin maalia.[6]
Vaali järjestettiin myösmiehitetyssä Ukrainassa. Vaalit ovat alueen ensimmäiset vuonna 2022Venäjään liittymisestä järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Vaalien aikana ilmeni syytöksiä esimerkiksi äänestykseen pakottamisesta.[20] Ennen vaaleja helmikuussa tehtiin pommi-isku Putinin kampanjatoimistoonNova Kah’ovkassa ja maaliskuussa murhattiin vaalilautakunnan jäsenBerdjanskissa. Vaalien aikanaSkadovskin pikkukaupungissa miehitetyssä Ukrainassa uutisoitiin pienestä pommi-iskusta lähellä äänestyspaikkaa.[6] Ukraina teki äänestysaikanadrooni-iskuja Venäjän puolelle rajaa. Putin syytti Ukrainaa vaalien häiritsemisyrityksistä.[21]
.jpg)
_(cropped)_(higher_res).jpg)
_2_(cropped).jpg)
_(cropped).jpg)
