Venäjän mukaan 21. syyskuuta 2022:[48] 5 937 kuollutta Mediazona ja BBC (+ yht.työ)30. tammikuuta 2026:[49][50][51] 168 142 kuollutta (vahvistetut). [g] Mediazona ja Meduza 29. elokuuta 2025: noin 219 000 kuollutta 29. elokuuta 2025 mennessä.[49] Arvion metodiikkaa on kuvattu aiemmin.[54][49][55]
Venäjän mukaan 27. helmikuuta 2024:[56] yli 444 000 kuollutta tai haavoittunutta
19 481 tankkia tai panssaroitua ajoneuvoa 28 637 muuta sotilasajoneuvoa 18 388 tykkiä tai kranaatinheitintä 1 490 raketinheitintä 586 it-ohjusjärjestelmää 648 lentokonetta 283 helikopteria 36 500 UAV:a
Ukrainan mukaan 25. helmikuuta 2024: 31 000 kuollutta (presidentti Zelenskyin mukaan sodan aikana)[58]Ukrainan mukaan 8. joulukuuta 2024: 43 000 kuollutta ja 370 000 haavoittunutta (joista noin puolet palannut palvelukseen; presidentti Zelenskyin mukaan sodan aikana)[59][60] Ukrainan mukaan 4. helmikuuta 2026: 55 000 kuollutta (presidentti Zelenskyin mukaan sodan aikana)[61][62][63] UA Losses -tietokannan mukaan, 30. tammikuuta 2026: 92 330 kaatunutta, 89 234 kateissa, 4 461 vankina (2014 lähtien, 29.1.2026 saakka)[64][49][h]
Siviiliuhrit(YK) 31. joulukuuta 2025:ainakin 14 999 kuollutta ja 40 601 loukkaantunutta[65][i][j] Huom! Pelkästään Mariupolissa arvioitiin (pormestari, EU) jo maaliskuussa 2022 kuolleen tuhansia siviilejä,[66][67] jota suuruusluokkaa YK:kin piti mahdollisena.[68] Human Rights Watch (HRW) arvioi analyysissään (8.2.2024) sodasta johtuvien siviiliuhrien määräksi Mariupolissa helmikuuhun 2023 mennessä ainakin 8 000[69][70] Tammikuussa 2025 siviileihin kohdistuneet hyökkäykset lyhyen kantaman droneilla olivat suurin siviiliuhreja aiheuttanut hyökkäystapa tai asetyyppi.[k][71][72] Pakolaisia (YK) 11. joulukuuta 2025: 5,860 milj. pakolaista maailmanlaajuisesti[73] Ukrainan sisäiset evakot (IOM/YK): lokakuu 2025: 3,694 milj. + 4,534 milj. (ulkomailta sisäiseksi evakoksi palanneet)[74]
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022, joka alkoi 24. helmikuuta, on jatkoa vuoden 2014 konfliktille, jossa Venäjämiehitti Krimin jatuki Itä-Ukrainan separatisteja. Ennen hyökkäystä Venäjä siirsi joukkoja rajoille, tunnusti separatistialueiden itsenäisyyden ja aloitti sotatoimetPutinin ilmoitettua ”sotilasoperaatiosta” Ukrainandemilitarisoimiseksi. Putin väitti Ukrainan syyllistyneen venäläisvähemmistönkansanmurhaan, mutta presidenttiZelenskyi torjui väitteet.[75]
Hyökkäyksen seurauksena Ukraina julistisotatilan ja yleisenliikekannallepanon.[76][77] Venäjän alkuperäisenä tavoitteena arvioitiin olleen Ukrainan hallituksen vaihtaminen, mutta nopean voiton epäonnistuttua sota pitkittyi. Ukraina onnistui puolustautumaan erityisesti Kiovan alueella ja menestyi informaatiosodassa.[78][79] Länsimaat vastasivat laajoillatalouspakotteilla ja alkoivat tukea Ukrainaa aseellisesti ja taloudellisesti.[80]
Sota johti mittavaan pakolaiskriisiin: keväällä 2025 lähes seitsemän miljoonaa ukrainalaista oli paennut ulkomaille ja yli kolme miljoonaa siirtynyt maan sisällä.[81][73] Ukrainan vastahyökkäysten jälkeen Venäjä menetti aloitteen, ja Putin julisti osittaisenliikekannallepanon syyskuussa 2022 sekä järjestiväärennetyt kansanäänestykset miehitetyillä alueilla, jotka se liitti laittomasti Venäjään.[82][83][84]
Ukrainan, sitä tukevan lännen ja Venäjän välit olivat kiristyneet vuoden 2021 loppua kohden. Helmikuussa 2019Nato- jaEU-jäsenyys oli kirjattu Ukrainan perustuslakiin ja Venäjä puolestaan pyrkinyt estämään Ukrainan poliittisen lähentymisen länteen.[85]
Ukrainassa oli vuonna 2004 tapahtunut niin sanottuoranssi vallankumous, joka vastusti maassa järjestelmällistäkorruptiota sekä osittain venäjämielisiäoligarkkeja ja maan johtoa. 2010-luvun alkupuolella Ukraina oli etääntynyt Venäjän hallinnosta ja siirtynyt lähemmäs Euroopan unionia ja länsimaita. Kuitenkin vuonna 2013 osittain Venäjän painostuksen seurauksena presidenttiViktor Janukovytš irtisanoutui sopimusneuvotteluista Euroopan unionin kanssa, mistä seurasivat marraskuussa 2013 alkaneet laajatEuromaidan-mielenosoitukset. Tämä lopulta johti Janukovytšin erottamiseen ja pakenemiseen Venäjälle helmikuussa 2014.[86]
Kertšinsalmen välikohtauksessa marraskuussa 2018 Venäjän erikoisjoukkojen laivat ottivat kiinni kolme ukrainalaista alusta, joista kaksi oliUkrainan laivaston sota-aluksia ja yksi hinaajavene. Ukrainalaiset alukset yrittivät kulkea Krimin niemimaan itäpuolisenKertšinsalmen läpiAsovanmerelle jaMariupolin satamakaupunkiin. Venäjän turvallisuuspalveluFSB:n mukaan ukrainalaiset laivat tunkeutuivat laittomasti Venäjän aluevesille ja kieltäytyivät pysähtymästä Venäjän varoituksista huolimatta. Samalla Venäjä väliaikaisesti tukki Kertšinsalmen suurella rahtilaivalla.[89]
Keväällä 2021 Venäjä siirsi sotilasjoukkoja ja -osastoja sekä asekalustoa Ukrainan rajan lähistölle. Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjä oli huhtikuussa 2021 lisännyt joukkojen määrää rajaseudulla noin 100 000 sotilaasta 120 000 sotilaaseen. Syyskuun 10.–16. päivinä 2021Venäjän jaValko-Venäjän asevoimat pitivät lähellä Ukrainan rajaa yhteisenZapad-21 (ven.länsi) -sotaharjoituksen, johon osallistui 200 000 sotilasta, ja johon kuului muun muassa elektronisen sodankäynnin harjoituksia, infrastruktuurikohteiden tuhoamista ohjuksilla, nopeiden mekanisoitujen joukkojen sijoituksia sekä Venäjänmaahanlaskujoukkojen harjoituksia.[90][91]
Marraskuussa 2021Military Times -lehden artikkelissa Ukrainansotilastiedustelun johtaja prikaatikenraali Kyrylo Budunov arvioi, että Venäjä suunnitteli hyökkäyksen aloittamista tammikuun lopussa 2022 tai helmikuussa 2022. Budunov arvioi, että hyökkäyksen alkuosioon kuuluisi suuria tykistökeskityksiä ja ilmaiskuja sekä panssarihyökkäyksiä.[92][93]
Marraskuussa 2021 venäläisten joukkojen määrä Ukrainan rajoilla oli kasvamassa, ja 17. joulukuuta Venäjä esitti länsimaille vaatimuksensa. Se vaati muun muassa Natoa vetämään sotilaansa pois Itä-Euroopasta. Samoin Venäjä vaatii lupausta siitä, ettei Ukrainasta koskaan tule Naton jäsentä. Venäjä halusi neuvotella listan vaatimuksistaYhdysvaltojen kanssa, mutta Yhdysvallat kieltäytyi keskusteluista ilman eurooppalaisia liittolaisiaan ja lupasi samalla Ukrainalle tukensa.[85]
10. tammikuuta 2022 Yhdysvaltain ja Venäjän diplomaatit kuitenkin tapasivatGenevessä. Samalla viikolla käytiin useita muitakin tuloksettomia neuvotteluja eri kokoonpanoilla. Venäjän ulkoministeriSergei Lavrov syytti Natoa yrityksestä provosoida Ruotsi ja toinen Venäjän naapurimaa Suomi jäsenikseen.[85]
21. helmikuuta Venäjä tunnusti yksipuolisesti Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja teki samalla niiden kanssa sopimuksen yhteisestä avunannosta.[94] Venäläisille joukoille annettiin käsky lähteä ”turvaamaan rauhaa” Itä-Ukrainassa, ja ne alkoivat seuraavien kolmen päivän aikana siirtyä Donbassiin.[95][96][85] Presidentti Zelenskyi syytti Venäjän toimia Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamiseksi.[97]
Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Venäjän hyökkäyssodan johdosta on Ukrainassa kuollut vuonna 2025 ainakin 31 prosenttia enemmän siviilejä kuin edellisvuonna, ja 70 % enemmän kuin vuonna 2023. Kaikkiaan YK:n oli varmentanut tammikuuhun 2026 mennessä ainakin 14 999 kuollutta ja 40 601 loukkaantunutta siviiliä, vaikka kaikkia hyökkäyssodan tapahtumapaikkoja ei järjestö ollut vielä päässyt tutkimaan.[65]
YK:n humanitaarisen oikeuden edustajat tuovat lisäksi esille huolensa siviileille aiheutetuista riskeistä Venäjän tihennyttyä ilmaiskujaan Ukrainan sähköverkkoa (muun muassaUkrenerho jaDTEK), vedenjakelua ja lämmitystä kohti pakkaspäivien edellä ja aikana.[98][103][104][105] Muun muassaAmnesty International on tuonut esille, että myös siviiliyhteiskunnalle välttämättömän infrastruktuurin järjestelmällinen tuhoaminen onsotarikos.[106][107][108]
Kreml vastasi iltapäivällä 25. helmikuuta Ukrainan neuvottelupyyntöön ja kertoi Venäjän olevan valmis lähettämään neuvotteluvaltuuskunnanMinskiin keskustelemaan Ukrainan neutraalista statuksesta.[109][110] Venäjä vaati kuitenkin Ukrainaa laskemaan heti aseensa ehtona neuvottelujen aloittamiselle.[111] Lauantaina välittäjiksi tarjoutuivat yhdessäAzerbaidžanin presidenttiİlham Əliyev ja Turkin presidenttiRecep Tayyip Erdoğan.[112] Lopulta maiden väliset aseleponeuvottelut saatiin alkuun Valko-Venäjän isännöiminä 28. helmikuuta.Homelin rajamaakunnassa käydyissä viiden tunnin neuvotteluissa Ukrainan valtuuskuntaa johtivat puolustusministeriOleksi Reznikov jaKansan palvelija -puolueen puheenjohtaja, kansanedustajaDavyd Arah’amija.[113] Venäjän valtuuskuntaa johti entinen kulttuuriministeriVladimir Medinski, ja siihen kuului myösduuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaLeonid Slutski.[114][115][116]
Myös 3. maaliskuuta käyty toinen neuvottelukierros Valko-VenäjänBrestin maakunnassa päättyi ilman sopimusta tulitauosta. Evakuointikäytävien järjestämisestä kuitenkin päästiin sopimukseen. Ukrainan presidentin edustaja Myh’ailo Podoljak oli Brestin neuvottelujen alla kertonut, että Ukrainan ensisijaiset tavoitteet olivat välitön tulitauko, aseleposopimus evakuointikäytävien avaaminen siviilejä varten. Aiemmin Ukraina oli vaatinut venäläisten joukkojen vetäytymistä maasta. Podoljak kertoi, että he eivät saavuttaneet haluamiaan tuloksia.[117][118] Ulkoministeri Lavrov puolestaan sanoi Venäjän pysyvän vaatimuksissaan, mitä Ukrainan demilitarisointiin tuli. Se myös halusi takeet Ukrainan liittoutumattomuudesta.[119][120]
Samaan aikaan maiden johtajat olivat vähemmän diplomaattisia. Zelenskyi vannoi kostoa Venäjälle ja Putin totesi erikoisoperaation etenevän aikataulussa ja suunnitelman mukaan.[121]
Mitä Venäjän vaatimuksiin tässä vaiheessa tuli, Sergei Lavrov oli edellisenä päivänäAl Jazeeralle antamassaan haastattelussa sanonut Venäjän haluavan separatistialueitten itsenäisyyden tunnustamista ja Ukrainan aseriisuntaa.[122]
”Venäjä ei tule sallimaan Ukrainan hankkivan ydinaseita”[123], hän myös sanoi. Edellisillä lauseillaan Lavrov viittasi ZelenskyinMünchenin turvallisuuskokouksessa pitämään puheeseen[l] ja väitettyihin bioaseohjelmiin. Lavrov sanoi Venäjän tunnustavan Zelenskyin Ukrainan lailliseksi presidentiksi.[124]
Toisen neuvottelukierroksen jälkeen Venäjän vaatimukset olivat selkeytyneet seuraavasti:
Krimin tunnustaminen osaksi Venäjää
Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen itsenäisyyden tunnustaminen
Takeet Ukrainan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, ennen kaikkea mitä tulee Naton jäsenyyteen
Käytännössä Venäjä ei ollut luopunut mistään tavoitteistaan, joita Putin oli julkisesti sodalle asettanut.[125]
Neuvottelujen kolmas kierros Valko-Venäjällä 7. maaliskuuta päättyi ilman merkittäviä tuloksia.[126] Ranskan ja Saksan johto kävivät myös tuloksettomia neuvotteluja Putinin kanssa aselevon aikaansaamiseksi.[127]
10. maaliskuuta neuvottelut siirtyivätTurkinAntalyaan. Niitä isännöi maan ulkoministeriMevlüt Çavuşoğlu, ja neuvottelijoina olivat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Ukrainan ulkoministeriDmytro Kuleba.Al Jazeeran mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Venäjä lähetti hallituksen ministeriedustajan neuvotteluihin, ja myös ensimmäinen kerta, kun Lavrov vieraili ulkomailla länsimaiden matkustusrajoitteiden alkamisen jälkeen. Çavuşoğlun mukaan tarkoituksena oli valmistella Zelenskyin ja Putinin kahdenvälistä tapaamista.[128] Tapaamista pidettiin täysin epäonnistuneena, eikä Ukraina saanut tavoittelemaansa 24 tunnin tulitaukoa ja evakuointikäytävää piiritettyyn Mariupoliin.[129] Kuleba ei katsonut Lavrovilla olleen valtuuksia mihinkään sopimuksiin ja syytti tätä vanhan narratiivin toistamisesta. Lavrov puolestaan totesi Putinin olevan valmis keskustelemaan henkilökohtaisesti ja syytti länttä Venäjän pakottamisesta sotaan Venäjän turvallisuuden vuoksi.[128]
Neuvottelut kuitenkin jatkuivat Turkin ja Israelin välittäminä videotapaamisina, ja 14.–26. maaliskuuta välisenä aikana maiden edustajat olivat yhteydessä toisiinsa useaan otteeseen.[130][131][132][133][134][117]
Zelenskyi piti Venäjän ehdotuksia jo ”realistisina”, ja BBC:n mukaan Ukraina näytti olevan valmis luopumaan Nato-jäsenyyden tavoittelusta.[132] Ranskan ulkoministeriJean-Yves Le Drian sen sijaan sanoi, että Venäjä vain ”teeskentelee neuvottelevansa” ja että tämä oli vanhastaan tuttua Venäjän aiemmista sodista.[135] Turkin presidentin Erdoğanin edustaja İbrahim Kalın kertoi osapuolten neuvottelevan kuudesta asiakohdasta: Ukrainan puolueettomuudesta, sen aseistariisunnasta ja turvatakuista, niin kutsutusta ”denatsifikaatiosta”, venäjän kielen aseman parantamisesta, separatistialueitten asemasta sekä Krimin asemasta. Presidentti Erdoğan itse oli useaan kertaan kertonut Turkin Nato-maanakin pyrkivän säilyttämään hyvät välit kaikkiin osapuoliin.[134] Esillä olivat olleet myös mahdolliset lännen sotilastukikohdat Ukrainan alueella, jotka Podoljak sivuutti jo muutenkin Ukrainan lain vastaisina. Tämän neuvottelujakson aluksi 16. maaliskuuta Yhdysvallat oli myöntänyt Ukrainalle 800 miljoonan dollarin aseapupaketin.[133]
Viimein 27. maaliskuuta tiedotettiin, että seuraavat Ukrainan ja Venäjän väliset fyysiset neuvottelut käytäisiin tiistaina 29. maaliskuutaIstanbulissa Turkissa.[117][136][137] Uusien neuvottelujen alla 28. maaliskuuta Zelenskyi antoi videohaastattelun, jossa UkrainaBBC:n mukaan ensimmäistä kertaa selvästi oli valmis myöntymään puolueettoman maan asemaan ja jatkamaan ydinaseettomana valtiona. Ehtona olisi pitävät turvatakuut ulkovalloilta.[138] Maa oli valmis myös neuvottelemaan joistakin myönnytyksistä Donbassin asemaan. Zelenskyi kuitenkin tähdensi, ettei Ukraina ollut valmis luopumaan alueellisesta eheydestään ja että aseistariisunta oli pois laskuista. Mahdollisesta puolueettomuudesta pitäisi järjestääkansanäänestys.[139]
Samaan aikaan Yhdysvaltain edustajat lieventelivät Bidenin julistusta, jossa hän oli todennut, että Venäjän hallitus piti vaihtaa.[139]
29. maaliskuuta Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat Turkissa.[140] Neuvottelijoina olivat Ukrainan presidentin neuvonantaja Myh’ailo Podoljak ja puolustusministeriOleksi Reznikov sekä Venäjän Vladimir Medinski.[140] Ukraina kertoi tavoitteekseen päästä sopimaan tulitauosta.[140] Neuvottelujen kerrottiin päättyneen noin kello 14 paikallista aikaa. Venäjä varapuolustusministeri kertoi, että Venäjä tulee vähentämään sotatoimiaKiovassa jaTšernihivissä.[117][141]
Aivan huhtikuun lopussaYK:n pääsihteeriAntónio Guterres vierailiAnkarassa, Moskovassa ja Kiovassa. Kiovan lehdistötilaisuus oli tuskin lakannut, kun Venäjä teki kaksi ohjusiskua kaupunkiin.[142]
Chatham Housen järjestämässä videokonferenssissa 6. toukokuuta Zelenskyi sanoi, että rauhan vähimmäisehtona oli Venäjän joukkojen palaaminen 24. helmikuuta alkanutta hyökkäystä edeltäneiden rajojen taakse.[143]
Suomen presidenttiSauli Niinistö yhteisessä tiedotustilaisuudessa pääministeriSanna Marinin kanssa kutsui Venäjän tekoja tahalliseksi invaasioksi. Presidentti Niinistö twiittasi, että ”Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta samalla ne hyökkäävät koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan”.[144]
Suomen presidentti Sauli Niinistö lähti 3. maaliskuutaYhdysvaltoihin puhumaan presidenttiJoe Bidenin kanssa muun muassa Ukrainan tilanteesta.[148] Heidän tapaamisensa on suunniteltu tapahtuvan illalla perjantaina.[149] Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneena aikana suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus nousi ennätystasolle.Taloustutkimuksen 9.–11. maaliskuuta pitämän kyselyn mukaan noin 62 % suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä, 16 % vastusti ja 21 % ei ollut varma kannastaan.[150]
Valtiot, jotka ovat syyttäneet hyökkäyksestä Ukrainan tai Naton provokaatiota.
Ei tiedossa
Venäjä
Ukraina
Useat länsimaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.Naton pääsihteeriJens Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa 24. helmikuuta 2022, että Nato lisää joukkojen valmiutta Itä-Euroopassa Venäjän eskaloinnin seurauksena.[117] Stoltenbergin mukaan Natolla ei ole suunnitelmia siirtää joukkoja puolustamaan Ukrainaa, joka ei ole Nato-maa.[151]Ranskan presidenttiEmmanuel Macron vaati Venäjää pysäyttämään maan omat sotatoimet Ukrainassa välittömästi.[144] Saksan liittokansleriOlaf Scholz tuomitsi Venäjän hyökkäyksen.[144] Turkin presidenttiRecep Tayyip Erdoğan piti Venäjän hyökkäystä hyväksymättömänä. Turkilla on avainasema konfliktin ulkopuolisena maana, sillä Turkki hallitseeBosporinsalmea, joka on ainoa reittiMustaltamereltäVälimereen ja valtamerille.[152]
Kiina on pitänyt melko neutraalia diplomaattista linjaa, mutta kiinalainen diplomaatti Wang Yi ilmoitti puhelussa Venäjän ulkoministeriSergei Lavroville ymmärtävänsä Venäjän turvallisuushuolia. Maan ulkoministeriön julkaiseman tiedonannon mukaan Wang kertoi Lavroville, että Kiina vaatii ”tasapainoisen, tehokkaan ja kestävän turvallisuusmekanismin” luomista Eurooppaan.[151] Kiina on kuitenkin todennut Ukrainan olevan suvereeni valtio.[153] Aasian suurista talouksista myös Japani[154] Etelä-Korea[155] ja Singapore ovat ilmaisseet tukensa Ukrainalle ja asettaneet talouspakotteita ja muita sanktioita Venäjää vastaan.[154][156][157]
Intia, jolla oli perinteiset hyvät suhteet Venäjään, vältti myös ottamasta tiukkaa kantaa, pitäytyen muun muassa äänestämästä turvallisuusneuvoston 24. päivän kokouksessa. Maan suurin englanninkielinen päivälehtiThe Times of India piti tilannetta ulkopoliittisesti hankalana. Intia joutui nojautumaan Venäjän poliittiseen ja asetekniseen tukeen kiistassaan Kiinan kanssa.[158]
Useat Venäjän liittolaisina tunnetut maat, kutenVenezuela,Myanmar jaKuuba syyttivät kriisistä Natoa ja sen laajenemista Itä-Euroopassa.[159]Kollektiivisen turvallisuusjärjestön jäsenistäKazakstan torjui Venäjän pyynnön lähettää Ukrainaan maan joukkoja.[160]Kirgisia kehotti ensin osapuolia pikaiseen sopimiseen, mutta asettui sitten Venäjän tueksi.[161][162][163] Kolmas jäsenTadžikistan ei ollut antanut virallista lausuntoa.[164]Pohjois-Korea taas on syyttänyt tapahtuneesta Yhdysvaltoja väittäen sen olevan kriisin pohjimmainen syy.[165]
Muista Venäjän naapurimaistaUzbekistan ilmoitti 26. helmikuuta pysyvänsä asiassa puolueettomana[166] ja samana päivänäAzerbaidžan tarjoutuiTurkin kanssa välittäjäksi kiistassa.
Brasilia ilmoitti pysyvänsä puolueettomana Ukrainaa koskevassa kriisissä. Brasilian presidenttiBolsonaro sanoi 27. helmikuuta lehdistötilaisuudessa Brasilian pysyvän konfliktissa neutraalina.[167]
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyksen tulokset koskien päätöslauselmaa, jossa Venäjää vaadittiin vetäytymään Ukrainasta ja peruuttamaan Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustaminen.
Puolesta
Vastaan
Tyhjää
Poissa
Ei YK:n jäsenvaltio
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui 24. helmikuuta arvioimaan Ukrainan tilannetta.[144] Kokouksessa Venäjä estiveto-oikeudellaan päätöslauselman, jossa se olisi tuomittu Ukrainaan hyökkäämisestä.[168] Turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä 11 äänesti Yhdysvaltojen jaAlbanian laatiman päätöslauselman puolesta.Arabiemiirikunnat, Intia ja Kiina pidättäytyivät äänestämästä.[169] Myöhemmin, 2. maaliskuuta,Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous äänesti ja vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Päätöslauselmaa kannatti 143 jäsenmaata, viiden äänestäessä vastaan: Venäjä, Valko-Venäjä,Syyria,Eritrea jaPohjois-Korea. 35 maata pidättäytyi äänestämästä, niiden joukossa Kiina, Intia, Armenia ja Kazakstan.[170][171]
Euroopan komission puheenjohtajaUrsula von der Leyen,Euroopan parlamentin puhemiesRoberta Metsola sekäEurooppa-neuvoston puheenjohtajaCharles Michel julkaisivat yhdessä samankaltaisen lausunnon, jossa tuettiin Ukrainaa ja paheksuttiin Venäjän hyökkäystä.[144] 25. helmikuuta EU-valtioiden johtajat sopivat uusista talouspakotteista Venäjää kohtaan. Ne kohdistuivat erityisesti pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Tarkoituksena oli lisäksi rajata diplomaattien viisumivapauksia sekä lisätä laajemmin oligarkkeja ja Venäjän hallinnon toimijoita pakotelistoille. Unioni aikoi myös kieltää öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian, sekä lentokoneiden ja esimerkiksi lentokoneiden osien viennin Venäjälle.[172] UutistoimistoReuters uutisoi 26. helmikuuta, että Euroopan unionin jäsenmaat valmistelivat kolmatta talouspakotekierrosta Venäjää vastaan. Tietojen mukaan yksikään EU-jäsenmaa ei enää vastusta Venäjän irrottamista kansainvälisestä maksujärjestelmäSWIFT:istä.[152] Myöhään lauantai-iltana 26. helmikuuta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti lehdistötilaisuudessa, ettäEuroopan unioni,Yhdysvallat,Kanada jaYhdistynyt kuningaskunta ovat päässeet sopuun uusista pakotteista, joihin kuuluu muun muassa useiden venäläisten pankkien irrottaminen SWIFT-järjestelmästä sekäVenäjän keskuspankin ulkomailla sijainneiden valuuttavarojen jäädyttämistä.[173]
Useat maat asettivat EU:n yhteisten pakotteiden ohella Venäjälle muitakin rajoitteita. Iso-Britannia[175], Baltian maat, Tšekki ja Puola kielsivät Venäjän koneilta omaan ilmatilaansa saapumisen[176]. Sittemmin koko EU on sulkenut ilmatilansa Venäjän lentokoneilta.[177]
26. huhtikuuta 2022Ramsteinin lentotukikohdassa Saksassa pidettiin Yhdysvaltojen järjestämäkansainvälinen konferenssi, jonka tarkoituksena oli keskustella Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, erityisesti Ukrainan puolustuskyvystä, sekä luvata ja koordinoida Ukrainalle jatkotukea myös sodan jälkeen.
HakkerikollektiiviAnonymous ilmoitti aloittaneensakybersodan Venäjän valtiota vastaan.[178] Anonymous ilmoitti kaataneensaRT-uutissivuston, joka on Venäjän valtion omistama uutiskanava ja joka on vuosia esittänyt Venäjän valtion propagandaa. Lisäksi ryhmä teki hyökkäyksiä muun muassa Venäjän duumaa sekä Venäjän puolustusministeriön verkkosivuja vastaan ja kaatoi ne.[179]
Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa sekä Venäjällä vastustettiin Venäjän aloittamia sotatoimia. Suomessa järjestettiin useita mielenosoituksia Venäjän sotatoimia vastaan 26. helmikuuta 2022, muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä.[180] Helsingissä mielenosoittajia oli arvioiden mukaan noin 10 000 kahdessa eri tapahtumassa.[180] SaksassaBerliinissäBrandenburgin portille kokoontui 24. helmikuuta 2022 joukko mielenosoittajia Ukrainan tueksi ja Venäjän sotaa vastaan.[181] YhdysvalloissaNew York CitynTimes Squarella pidettyyn mielenilmaukseen sotaa vastaan osallistui satoja ukrainalaisia.[182]
Sunnuntaina 13. maaliskuuta 800 sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa otettiin kiinni Venäjällä samalla, kun EuroopassaAP:n mukaan kymmenet tuhannet osoittivat mieltään. Venäläisen kansalaisjärjestön OVD-infon mukaan maassa oli otettu kiinni yli 14 800 mielenosoittajaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotatoimensa Ukrainassa.[183][184]
Haagissa heinäkuussa 2022 järjestetyssä Ukraine Accountability Conference -kokouksessa keskusteltiin sotarikostuomioistuimen perustamista Ukrainassa tehtyjensotarikosten käsittelemiseksi. Sotarikoksia Ukrainassa selvittelevät muun muassa uutistoimisto AP jaFrontline, jotka olivat 15. heinäkuuta mennessä kirjanneet 338 mahdollista sotarikosta. Ukraina itse tutkii 20 000 sotarikosta.[185] Kokouksessa oli edustettuna 40 maata eri puolilta maailmaa ja sitä isännöivätKansainvälisen sotarikostuomioistuimen ICC:n syyttäjäKarim Ahmad Khan, Alankomaiden ulkoministeriWopke Hoekstra ja Euroopan unionin oikeusasioiden komissaariDidier Reynders.[185]
ICC ei voi nostaa syytettä sotarikoksista, koska kumpikaan sodan osapuoli ei ole sen jäsen. Jäseniä on 127. Ukraina on kuitenkin hyväksynyt ICC:n tuomiovallan, ja siksi Khan on avannut tutkinnan Ukrainassa, kun kymmenet oikeuden jäsenmaat ovat sitä vaatineet. Todisteita kerää suuri tutkimusryhmä.[185] Myös Ukrainan joukkojen on raportoitu syyllistyneen mahdollisiin sotarikoksiin.[186]
Valtiot, joista toimitettu ei-tappavaa sotilaallista apua Ukrainalle.
Heti hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi, ettei puolustusliitto tule lähettämään joukkoja Ukrainaan.[187] Sen sijaan käytännössä kaikki sotilasliitto Naton jaEuroopan unionin jäsenvaltiot avustivat Ukrainaa ilmaisin asein.[80]
Itä-Suomen yliopiston sotahistorian dosenttiMarkku Salomaan mukaan ilman lännen sotilaallista apua Ukrainaa ei enää olisi.[188]
Jo 26. helmikuutaSaksa teki poikkeuksen pitkäaikaiseen ehdottomaan politiikkaansa olla myymättä aseita sotaakäyviin maihin, tai sallia valmistamiensa aseiden jälleenmyyntiä sellaisiin maihin.[189]Politicon mielestä Saksan päätös saattoi merkitä Ukrainan Euroopasta saavan aseellisen avun nopeaa kasvua, sillä iso osa maanosan asetarvikkeista oli Saksan valmistamaa, mikä antoi sille sopimuksellisen päätäntäoikeuden aseiden välitykseen kolmansille tahoille.[190][191] Seuraavana päivänä seurasiRuotsi samoin historiallisella päätöksellään.[192] Euroopan unioni päätti samoin myöntää ensimmäisen, 450 miljoonan euron arvoisen aseostositoumuksen Ukrainalle. Päätös oli erillinen jäsenmaiden itse kansallisesti päättämästä avusta. Lisäksi EU päätti antaa 50 miljoonalla eurolla humanitaaristä apua.[193] 28. helmikuuta Yhdysvallat ilmoitti 350 miljoonan dollarin lisäaseavusta. Avustuspaketti nosti Yhdysvaltain Ukrainalle puolen vuoden aikana antaman avun yli miljardiin dollariin.[194] Jo ennen 26:tta päivää aseavun toimituksista Ukrainalle olivat päättäneetPuola,Viro,Latvia,Slovakia, jaTšekki.[190]
Länsimaat olivat 11. maaliskuuta mennessä kuitenkin rajoittaneet ase- ja muun materiaaliapunsa sellaiseksi, ettei sitä voisi tulkita hyökkäykselliseksi toimeksi Venäjää vastaan.[195] Niinpä se oli käsittänyt tehokkaimmillaan lyhyen kantaman ohjuksia hyökkääjän panssarivaunuja ja ilma-aluksia vastaan. Näitä Ukrainan asevoimille toimitettiin lukuisasti.CNN:n tietojen mukaan 7. maaliskuuta mennessä Nato-maat olivat toimittaneet maalle 17 000 panssarintorjunta-asetta ja 2 000 ilmatorjuntaohjusta.[196] 7. huhtikuuta mennessä länsimaat olivat Yhdysvaltain asevoimien väitteen mukaan toimittaneet Ukrainalle 25 000 ilmatorjuntajärjestelmää ja 60 000 panssarintorjunta-asetta.[197]
27. helmikuuta ensimmäisen kerran ehdotettiin suihkuhävittäjien antamista Ukrainalle.[198] EntisilläVarsovan liiton jäsenmailla oli kalustossaan Ukrainalle tuttuja venäläisiä koneita. 8. maaliskuuta Puola oma-aloitteisesti ehdotti kokoMiG-29-kalustonsa antamista Ukrainalle korvaavia länsikoneita vastaan. Tätä ehdotusta ei Naton suurin jäsenmaa Yhdysvallat oitis hyväksynyt.[199] Myöskään Naton sisäiset neuvottelutSlovakianS-300- taiTurkinS-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmien toimittamisesta Ukrainalle eivät olleet 21. maaliskuuta mennessä edenneet mihinkään.[200][201]
Venäjän alettua vetäytyä pohjoisen Kiovan rintamalta maaliskuun lopussa ja siirtää joukkojaan Itä-Ukrainaan, länsimaat alkoivat toimittaa Ukrainalle myös raskasta aseistusta. Tšekki alkoi toimittaa jo ennen kuun vaihdetta panssarivaunuja, muita taisteluajoneuvoja, raketinheittimiä ja tykkejä.[202] Toukokuun alkuun mennessä useat maat olivat joko toimittaneet, tai toimittamassa kalustoa.[203][204] Merkittävimpiä toimituksia siihen mennessä olivat Puolan yli 200 taistelupanssarivaunua ja Yhdysvaltain 90 tykkiä 144 000 kranaatin kera.[205][206] Saksan aseapu koki vaikeuksia: ensin lahjoitettaviksi aiottuihin vanhoihin taistelupanssarivaunuihin ei enää löytynyt ampumatarvikkeita,[207] ja kun Saksa aikoi antaa 50 käytöstä poistettua ilmatorjuntapanssarivaunua, se joutui oman pitkäaikaisen politiikkansa uhriksi. Vaunuihin ammuksia valmistaneenOerlikonin kotimaaSveitsi kielsi niiden viennin sotaakäyvään Ukrainaan, mikä toistaiseksi käytännössä esti vaunujenkin toimittamisen.[208]
Lentokoneita ei länsi edelleenkään rohjennut toimittaa, paitsi maakuljetuksin ja paloina. Pentagonin mukaan toimitetuilla varaosilla Ukraina oli 20. huhtikuuta mennessä saanut 20 lentokykyistä konetta lisää.[209][210]
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden salli ohjusiskut Venäjän alueelle marraskuussa 2024. Tämän venäläinen senaattoriVladimir Džabarov tulkitsi isoksi askeleeksi kohtikolmatta maailmansotaa.[211]
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on jo pitkään vedonnut Yhdysvaltoihin saadakseen pitkän kantaman ohjuksia taisteluun Venäjää vastaan.[212] Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut syyskuun 2025 lopulla olevansa avoin poistamaan rajoitukset, jotka estävät Ukrainan iskut pitkän kantaman asejärjestelmillä Venäjän puolelle.Tomahawkien pitkä kantama mahdollistaisi Ukrainan iskut syvälle Venäjän puolelle. Ohjuksen kantama voi olla 2 500 kilometriä. Ukraina on jo iskenyt syvälle Venäjän puolelle lennokeilla, mutta Tomahawkien avulla Ukraina iskujen kantomatka ja teho kasvaisi aiemmasta.[212] Putin väitti, että Tomahawkeja ei voitaisi käyttää ilman Yhdysvaltain sotilaiden suoraa osallistumista, ja esitti että tällaisten ohjusten toimittaminen Ukrainalle käynnistäisi ”täysin uuden eskalaation vaiheen” ja "tuhoaisi Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet".[212]Yhdysvaltalainen viranomainen ja kolme muuta lähdettä arvioivat Reutersille, että Trumpin hallinnon halu lähettää Ukrainalle pitkän kantaman Tomahawk-ohjuksia ei välttämättä ole toteuttamiskelpoinen, koska nykyiset varastot on jo varattu Yhdysvaltain laivaston ja muiden tarpeisiin.[212]
MielenosoitusJekaterinburgissa 24. helmikuuta 2022. Kylteissä lukee ”Ei sotaa” (ven.нет войне.)
UutistoimistoAgence France-Pressen mukaanMoskovan Puškinin aukiolle kerääntyi 26. helmikuuta 2022 tuhansia sodanvastaisia mielenosoittajia.[181] Lisäksi AFP raportoi, ettäPietarissa mielenosoittajia oli noin tuhat. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Venäjällä oli 25. helmikuuta mennessä pidätetty noin 1 800 mielenosoittajaa.[181] Sittemmin maassa on pidätetty tuhansia ihmisiä lisää kymmenissä eri kaupungeissa.[213][214]
28. helmikuuta mennessä ainakin kolme Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustamisen puolesta äänestänyttäVenäjän duuman jäsentä oli tuominnut sodan. Kaikki kolme edustavatVenäjän kommunistista puoluetta, jonka johto tukee Putinin politiikkaa.[215][216]
Moskovassa toimivan riippumattoman äänestystoimiston ”Levada keskuksen” mukaanTime-lehden raportoimana 24. elokuuta 2022, Venäjän kansasta yli kolme neljäsosaa kannatti ”erityistä sotilasoperaatiota”.[218] Tähän ja muihin asiaa koskeviin kyselyihin todetusti pitäisi suhtautua varoen, sillä osa, joskin vähemmistö, toi ilmi kokevansa ”epämukavuutta” sanoa vastaan.[219]
Sodan alkamisen jälkeen on tuotu aktivistien toimesta kasvavissa määrin esiin idea Venäjän eri vähemmisötasavaltojen itsenäistymisestä. He ovat myös sodanvastaisessa viestinnässään käyttäneet omaa äidinkieltään venäjän sijasta, joka tulkitusti ”voi vahvistaa ryhmäsolidaarisuutta ja luoda uutta yhteenkuuluvuuden tunnetta”.[220]
"Vapaa Burjatia säätiön" kautta on pyritty auttamaanburjaateja välttämään kutsunta rintamalle.[220]
Kun Venäjä ei edennyt sodassa tavoitteidensa mukaan, alkoi esiintyä arvioita siitä, että maa hajoaa.[225] Esimerkiksisuomensukuisetersäläiset pitivät syksyllä 2022 VirossaOtepäässä kansalliskongressin, johon otti osaa myös virolaisia, suomalaisia ja unkarilaisia. Kongressissa laadittiin suunnitelma siltä varalta, että Venäjän federaatio hajoaa. Tapahtumassa puhuivat muun muassa Otepään kaupunginjohtaja,Riigikogun suomalais-ugrilaisten asioiden tukiryhmän esimies ja Viron ulkoministeriön varakansliapäällikkö.[226] Ukrainan armeijassa sotii myös jonkin verran suomalais-ugrilaisia kansoja edustavia henkilöitä, esimerkiksi ersänkielisiämordvalaisia, jotka pyrkivät hajottamaan Venäjän.[227]
Tämä Venäjän vapaiden kansojen foorumi eroaa Venäjän perinteisestä liberaalista oppositiosta siten, että heille tärkeintä on Venäjän nykyisen imperialistisen federaation pilkkominen joko uusiin tasavaltojen liittoihin tai täysin irrallisiin valtioihin. Paikalla oli muun muassaDonin kasakoille tasavaltaa ajavia; jakarjalaisille,vepsäläisille japomoreille Karjalan itsenäisyyttä tavoittelevia. Paikalla ollut Karjalasta lähtöisin oleva Dmitri Kuznetsov kertoi, että hän oli yksi niistä aktivisteista, joiden toimistaKarjalan Liitto varoitti muutama kuukausi aikaisemmin epäillessään Suomen joutuneen informaatiovaikuttamisen kohteeksi: ”Varoittamalla meistä Karjalan Liitto toimii juuri niin kuten Venäjän turvallisuuspalvelut haluavat. Me emme tavoittele Suur-Suomea emmekä halua vahingoittaa Suomea. Haluamme vain itsenäisen Karjalan tasavallan, jonka alkuperäiset kansat pelastetaan kansanmurhalta ennen kuin se on liian myöhäistä.” Inkerin edustaja puolestaan totesi eurooppalaisille päättäjille: ”Inkeri on luonnollinen osa Eurooppaa, joten antakaa meidän tulla kotiin”.[228]
Paikalla ollut Puolan entinen ulkoministeri ja nykyinen meppiAnna Fotyga muistutti, että ei ole olemassa mitään venäläistä kaasua, öljyä, alumiinia, hiiltä, uraania, timantteja, viljaa, metsää tai kultaa. Kaikki nämä luonnonvarat ovattataarien,baškiirien,siperialaisten, karjalaisten,oiraattien,tšerkessien,burjaattien,jakuuttien,uralilaisten kansojen,kubanilaisten tainogai-kansan omaisuutta. Puolestaan paikalla olleen yhdysvaltalaisen tutkijan Janusz Bugajskin mukaan lännen pitää myös uskaltaa puhua avoimesti Venäjän hajoamisesta ja varautua siihen silläkin uhalla, että Putinin propaganda syyttää valheellisesti Ukrainan sodan syyksi nimenomaan lännen väitettyä yritystä hajottaa Venäjää. Lännen pitäisi Bugajskin mukaan nyt viestittää Moskovan vallasta irti haluaville alueille, että ne eivät ole koko maailman hylkäämiä ja eristämiä, vaikka se seikka päteekin Venäjän keskusvaltaan.[228]
Venäjällä sotilaita rekrytoidaan sotaan hyvin epäsuhtaisesti erialueilta. Venäjällä suurimman taakan Ukrainan hyökkäyssodasta kantavat alueet, jotka eivät ole venäjänkielisiä, vaan muun muassasuomalais-ugrilaisten kansojen asuttamia. EsimerkiksiMarin tasavallasta on kuollut monta kertaa enemmän sotilaita suhteessa nuoren miesväestön määrään kuin vastaavankokoisella venäjänkielisellä alueella. Kyse on julkilausumattomasta politiikasta, jonka mukaan sodassa kannattaa tapattaa ennen kaikkeavähemmistökansoja. Näin Venäjän keskusvallan alueiden venäjänkieliset asukkaat pidetään tyytyväisinä ja pyritään ehkäisemään keskusvallan romahtamista. Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat taas asuvat pääosin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa. TutkijaJanne Saarikivi arvioi toukokuussa 2023, että nämä ihmiset eivät välttämättä ole kovinkaan koulutettuja ja lukeneimpia, eikä heillä ole aina kaikkein parhaat keinot saada tietoa siitä, miten Venäjä oikeasti toimii. Toisaalta kuolleiden ja haavoittuneiden suuren määrän myötä tilanteen todellisuus levinnee aikanaan pikkukyliinkin.[227]
Venäjän hallintotapa on sellainen, että eri alueita kohdellaan täysin eri tavoin. Jonkun alueen sisällä voi olla melko paljon sisäistä autonomiaa ja vahvoja eliittejä, jotka pystyvät järjestämään asioita sangen hyvinkin jonkin vähemmistökansan kannalta. Suomalais-ugrilaiset alueet eivät kuitenkaan kuulu näihin alueisiin Venäjällä. Esimerkiksi yhdessäkään suomalais-ugrilaisessa tasavallassa ei ole koskaan saatu lakia siitä, että kouluissa käytettäisiinnäitä kieliä opetuskielenä. Vastaavat lait ovat sen sijaan olleet koko ajan voimassa esimerkiksi Tatarstanissa ja Jakutiassa eli Sahan tasavallassa. Alueen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä tavalla se on erilainen kuin joku venäjänkielinen alue, riippuu paikallisista voimavaroista, voimatasapainosta ja henkilösuhteista. Venäjän paristakymmenestä autonomisesta tasavallasta suomalais-ugrilaiset alueet ovat kuuluneet aina heikoimpiin.[227]
Osa suomalaisista sotilasasiantuntijoista arvosteli Ukrainan viivyttelyäliikekannallepanossa, joka virallisesti pantiin toimeen vasta ensimmäisen hyökkäyspäivän iltana.[229][230] Samaten pidettiin ilmeisenä siitä, ettei hyökkääjän etenemistä Donbassin ulkopuolella ollut etukäteen valmistauduttu hidastamaan kaikin käytettävissä olevin estein, eli sulutuksin.[229][231] Pääkaupunki Kiovan saartamisyritystä pidettiin heti alussa todennäköisenä.[232] Tulevaisuuden sotataidon apulaissotilasprofessoriAntti ParonenMaanpuolustuskorkeakoulusta arvioi Venäjän jopa päättäneen hyökkäyshetken nimenomaan Ukrainan puolustusvalmistelujen vaiheen perusteella.[233] Toisaalta toiset suomalaiset asiantuntijat pitivät joitakin päiviä ennen hyökkäyksen alkamista Venäjän hyökkäystä epätodennäköisenä ja Venäjälle kannattamattomana.[234]
MaanpuolustuskorkeakoulunVenäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnanttiSimo Pesu kommentoi asiaa 25. helmikuuta kertomalla, ettei hyvää kuvaa puolustajan ennakkovalmisteluista ollut saatavilla. Ukrainan hallitus saattoi katsoa tärkeämmäksi pitää omat kansalaiset rauhallisina. Sotilaallisia yksityiskohtia piti Suomessa päätellä paljolti sosiaalisen ja yleisen median raporteista.[235]
Venäjä iski Ukrainan asevoimien logistisiin kohteisiin ja johtamispaikkoihin ilmasta. Se myös aloitti maahyökkäyksen kuudesta eri suunnasta. Luhanskin ja Donetskin alueen hyökkäys käytännössä sitoi siellä olevatUkrainan asevoimien joukot paikoilleen niin, etteivät ne pääsisi helpolla irtautumaan, jaSuomen pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evpPekka Toveri piti Ukrainan kannalta hyvin tärkeänä välttää Luhanskin ja Donetskin rintamalla olevien joukkojen jäämistä saarroksiin.[229] Pohjoisesta Venäjä hyökkäsiDneprin molemmilla puolilla kohti pääkaupunkia, mikä vahvisti arvelua siitä, että Venäjän tavoitteena olisi saartaa Kiova.[235] Venäjälle se oli selkeästi painopistesuunta jaMTV3:n 26. helmikuuta haastatteleman Maanpuolustuskorkeakoulu MPKK:n tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa uskoi Venäjän voivan yrittää häiritä pääkaupungin puolustusta ajamalla sen siviiliasukkaat massoittain pakoon. Ukrainan hallitus oli kehottanut kansalaisiaan pysymään paikoillaan.[230]
Venäjän asevoimien ei katsottu ensimmäisen kymmenen päivän aikana joko pystyneen tai halunneen käyttää vahvuuksiaan, eli voimakasta tulenkäyttöä ja nopeaa liikettä, vaikka sotilaallisia riskejä se oli ottanut suuriakin muun muassamaahanlaskuoperaatioiden muodossa. Pihlajamaa arvioi Venäjän voineen hyvinkin toivoa nopeampaa ratkaisua sotaan. Hän piti sodan pitkittymistä Venäjälle epäedullisena jo sotilaallistenkin syiden takia. Venäjän katsottiin aliarvioineen Ukrainan asevoimia.[230][236]Venäjän ilmavoimia oli käytetty säästeliäästi. Yhdysvaltain arvioiden mukaan sodan alusta maaliskuun alkuun hyökkäyksessä oli käytetty 75:ta eri ilma-alusta. Myöskään täydelliseenilmaherruuteen ei pyritty, vaanUkrainan ilmavoimien koneet lensivät vielä ja maan ilmatorjunta pystyi rajatusti toimimaan.[237] Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsströmin mukaan Kiovan valtaaminen saattoi olla Venäjälle arvovaltakysymys, ja hän näki suurimpien taistelujen pääkaupungin hallinnasta olevan vasta edessä.[236]
Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisesta venäläiset olivat valloittaneet noin 200 kilometriä Kiovasta koilliseen olevanKonotopin kaupungin ja sen kautta kulkevan, huollolle tärkeän rautatien. Muuten pääkaupungin suuntaan ei ollut vähään aikaan tapahtunut merkittävää etenemistä. Ukrainalaisten tekemät tulvitukset olivat osaltaan hidastaneet venäläisten etenemistä jo ennestään ruuhkaisia tieyhteyksiä pitkin. Venäjä oli iskenyt Ukrainan televisiomastoihin ja internetyhteyksiin, saaden aikaan internetin käyttökatkoksia eri puolilla maata.[238]
Venäjän huoltovaikeuksista oli merkkeinä kauppojen ryöstelyä vallatuilla alueilla ja etenkin Kiovaan pohjoisen suunnista pyrkivien joukkojen hidas eteneminen.[238] Venäjä ei ollut saanut polttoainetta, elintarvikkeita ja ampumatarvikkeita toimitettua Kiovan rintamalle, ja ongelma koski venäläisiä joukkoja myös Ukrainassa yleisesti. Yhtenä syynä kenraalimajuri Toveri piti Venäjän asevoimille tyypillistä vahvaa riippuvuutta rautatieyhteyksistä; se ei ollut kyennyt valtaamaan tarpeeksi Harkovan kaltaisia rautateiden solmukohtia. Venäjän huollon epäonnistumisen symboliksi mediassa tuli pohjoisesta lähestyneen, kymmenien kilometrien mittaisen ajoneuvokolonnan pitkällinen jumiutuminen paikalleen.[239]
Venäjän entinen ulkoministeriAndrei Kozyrev syyttiTwitterissä asevoimien huonosta suorituksesta sen johtoon levinnyttäkorruptiota. Hänen mukaansa edeltävien 20 vuoden aikana oli kavallettu miljoonittain sotakalustohankintoihin tarkoitettua rahaa. Tämä oli salattu presidentti Putinilta, jolla oli siten ollut väärä käsitys asevoimien suorituskyvystä.[240]
7. maaliskuuta Venäjä oli kyennyt valtaamaan koko Krimin itäpuolisen osan rannikkoa, lukuun ottamattapiiritettyä Mariupolin satamakaupunkia. Dneprin yliOdessaan päin sen sijaanH’ersonin 3. maaliskuuta valtauksen jälkeen he olivat saaneet vain H’ersonin kohdalta joen yli kulkevan rautatiesillan korjattua. Eikä myöskäänMykolajivin kaupungin suunnalla puolustusta ollut saatu murrettua. Lupaavimpina hyökkääjän mahdollisuuksiaSuomen Sotilas piti itäisellä rintamalla Harkovan suunnassa ja Donbassissa.[238]
Venäjän suurhyökkäyksen Itä-Ukrainan Donbassin rintamalla alettua 18. huhtikuuta haastateltuJarmo Lindberg totesi ukrainalaisten joukkojen kokeneimman ja parhaan osan olleen helmikuusta lähtien sijoitettuna Donbassiin. Venäläiset olivat Lindbergin tietojen mukaan keskittäneet melko lyhyelle rintamalle joukkoja 76pataljoonan taisteluosaston verran, eli noin 70 000 miestä. Venäjän lopetettua yrityksensä saartaa Kiova Lindberg piti puolustajan mahdollisuuksia hyvinä. Käytettävissä olivat pohjoisen rintamalta vapautuneet joukot, länsimaista virtasi koko ajan lisää aseita ja ukrainalaisten taistelumoraali oli hyvä. Entinen ilmavoimien kenraali Lindberg ei pitänyt selvänä tuliko Itä-Ukrainan avoin maasto suosimaan venäläisiä, joilla hänen mielestään oli panssariylivoima, kuten perinteisesti oli ajateltu. Yksittäisen taistelijan käyttämät panssarintorjuntaohjukset, kutenJavelin jaNLAW, sekä lennokit olivat hänen mielestään osoittautuneet Ukrainan sodassa niin tehokkaiksi. Hän arveli Venäjän ottaneen opikseen virheistään ja odotti sen asevoimien parantavan aselajien yhteistoimintaa ja hajauttavan joukkojaan pois tieurilta. Jonkinlaisena etuna Venäjälle olivat sen lyhyemmät huoltoyhteydet. Lindberg arveli Venäjän tavoitteena voivan olla vallata ja pitää Luhanskin ja Donetskin maakuntien pohjoiset ja luoteiset alueet, jotka eivät vielä olleet separatistien hallussa. Tämä vastaisi hänen mukaansaduuman julistusta, jossa maakunnat julistettiin itsenäisiksi kokonaisuudessaan.[241]
Majuri Mauri MäkinenMaavoimien esikunnasta analysoi huhtikuussa 2022Sotilasaikakauslehdessä venäläisen panssarivoiman suoritusta hyökkäyssodan alussa. Epäonnistunut huolto oli aiheuttanut venäläisten panssarijoukoille suuria vaikeuksia. Mäkinen katsoi myös joukkojen koulutuksen ja motivaation olleen selvästi heikkoa, aselajien yhteistoiminnan epäonnistuneen ja panssarijoukkojen olleen aselajin luonteen vastaisesti passiivisia. Ukrainalaisia hän arvosteli etenemisurien suluttamisen laiminlyömisestä Donbassin ulkopuolella.[231]
Venäjä oli tuonut Ukrainan-operaatioon moderneimmat mallinsa taistelu- rynnäkkö- ja miehistönkuljetuspanssarivaunuistaan. Ukrainassa vaunujen omasuojajärjestelmät ja jälkiasenteiset metallikehikot eivät olleet näyttäneet antavan suurta suojaa ukrainalaisten aseita vastaan. Mäkinen ei pitänyt Ukrainan sodan sen astisten kokemusten valossa lennokkeja tai ”vaanivia ammuksia”[m] vallankumouksellisena uutuuksena, vaan jatkona 2001 alkaneelle taktiselle kehitykselle. Niin ikään hän suhtautui kriittisesti mielipiteisiin, joiden mukaan kevyet panssarintorjunta-aseet olisivat taistelukentällä tehneet panssarivaunut vanhanaikaisiksi.[231]
Muuten alkupäivinä Venäjä oli käyttänyt hyvin koulutettuja ilmarynnäkköjoukkojaan Kiovan nopeassa valtausyrityksessä, mutta sen jälkeen jo totuttuun tyyliin myös maataistelujen kärkijoukkoina.[231]
Venäjä ja Ukraina kävivätkybersotaa jo ennen helmikuun 2022 hyökkäystä. Joulukuussa 2015 hakkerit iskivät ukrainalaiseen energiayhtiöön ja katkaisivat sähkönjakelun 80 000 asiakkaalta, ja vuonna 2016 tehty hyökkäys katkaisi 20 % Kiovan sähköntarpeesta. Kesäkuussa 2017NotPetya-haittaohjelma saastutti Ukrainassa käytetyn kirjanpito-ohjelmiston, jonka kautta se levisi nopeasti paitsi Ukrainaan myös ulkomaille. Ehkä jopa 10 miljardin dollarin vahingot tekivät siitä yhden kaikkien aikojen kalleimmistatietokoneviruksista.[242][243] Tammi-helmikuussa 2022 alkoivatpalvelunestohyökkäykset Ukrainan hallinnon, asevoimien ja pankkien verkkosivuja vastaan. Tavoitteena saattoi olla saada Ukrainan hallinto näyttäytymään kyvyttömältä kansalaisten silmissä. Venäjän aloittaessa maa- ja ilmahyökkäyksen 24. helmikuuta 2022 samalla hyökättiin myös Ukrainan tietoverkkoihin. Tietoja tuhoava haittaohjelma pyrki tuhoamaan tietoja ja Ukrainan satelliittilaajakaistaan kohdistunut hyökkäys pyrki rampauttamaan asevoimien johtamisjärjestelmän. Hieman myöhemmin satelliittipaikannusjärjestelmien laajalla häirinnällä, joka kattoi koko Venäjän läntisen raja-alueen, pyrittiin häiritsemään Ukrainan ilmavoimia ja lännen lentotiedustelua.[242]
Sodan jatkuessa molemmat osapuolet tekivät kyberiskuja, joilla ne pyrkivä aiheuttamaan häiriötä vastapuolelle. Kyberhyökkäykset kohdistuivat myös siviiliyhteiskuntaan, eivätkä rajoittuneet pelkästään sotilaallisiin kohteisiin.
Neljännen taistelupäivän 27. helmikuuta iltana kenraalimajuri Pekka Toveri katsoi Venäjän joutuneen selvästi häviölleinformaatiosodassa. Kybersodassa ukrainalaiset olivat kyenneet suojaamaan järjestelmiään menestyksellisesti japropagandassakin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka levittivät heidän sanomaansa.[244][245] Näytti siltä, ettei Venäjä ollut käyttänyt kyberhäirinnän osaamistaan ajoissa.[244][245] Toveri esitti vaihtoehtoisina syinä toisaalta Nato-maiden tietotaidollisen ja teknisen avun ja vuosia jatkuneidenkyberhyökkäysten vahvistaman Ukrainan puolustuksen ja toisaalta mahdollisuuden, ettei Venäjä ollut halunnut käyttää kaikkia keinojaan, toivoen hallitsevansa viestintää ja käyttävänsä median kautta tapahtuvaa psykologista vaikuttamista tehokkaana aseena.[244][245]
Toverin mukaan Venäjä oli jo menettänyt mahdollisuutensa helppoon ja nopeaan voittoon, joka myös nopeasti unohtuisi maailmalta. Sen piti Toverin mielestä jatkaa tiedotushiljaisuutta omista, raskaista tappioista ja yrittää pitää yllä mielikuvaa, ettei Ukrainassa käyty sotaa eikä varsinkaan hyökkäyssotaa. Ukrainalaisten väittämien Venäjän asevoimien tappioiden Toveri ei uskonut olevan suuresti liioiteltuja.[245]
17. maaliskuuta haastateltu,verkossa tapahtuvaa informaatiovaikuttamista tutkiva tohtori Pekka KallioniemiTampereen yliopistosta piti Ukrainan tiedottamista laadukkaana ja tehokkaasti leviävänä. Se pyrki ja onnistui antamaan kuvan Ukrainasta tehokkaasti puolustautuvana mutta heikompana osapuolena. Sen sijaan Venäjän propaganda jäi lännessä selvästi häviölle. Se oli Kallioniemen mukaan verkossa keskittynyt vaikuttamaan länsimaiden kansalaisiin; pyrkien herättämään mielipide-eroja, ”sotkemaan” ja keskittyen vastapuolen omiin asioihin.[78] Propaganda-aiheen elinkaari alkoisosiaalisen median anonyymeiltä palstoilta, joilla aiheita kokeillaan, jotta saataisiin selville, mitkä aiheet kiinnittävät ihmisten huomion − aluksianonyymeillä alustoilla, joilla viestiä yritetään vahvistaa ”tykkääjätrollien” avulla. Onnistuessaan aiheet leviävät ei-anonyymeille alustoille, kutenFacebookiin jaYouTubeen, joilta on jo mahdollista kiinnittää myöstoimittajien huomiota.[78]
Venäjän viestintää valvova viranomainenRoskomnadzor (RKN) pyrki siihen, että hyökkäys Ukrainaan esitettäisiin Venäjällä pelkästään Itä-Ukrainaa koskevana rajoitettuna sotilasoperaationa. Roskomnadzor esimerkiksi määritti, millä sanoilla hyökkäystä sai kutsua ja mitä siitä sai kertoa. Kiellettyä sanoja ovat sota ja hyökkäys. Vääriä sanoja käyttäneet tahot olivat saaneet varoituskirjeen, ja niiden internetsivustot saattoivat joutua estolistalle, joka torjui pääsyn joko yksittäisille sivuille tai koko sivustolle.[246][247]
Maaliskuun 1. päivänävenäjänkielinen Wikipedia sai estouhkauksen siitä, että se ilmoitti sodassa tulleiden uhrien määrän ja kertoi Venäjään kohdistuvastataloussaarrosta.[248][249] RKN syytti Wikipediaa kehotuksista nostaa rahat pois venäläisten pankkien tileiltä.[250]
1. maaliskuuta venäjänkieliselle Wikipedialle ja Wikimedia Venäjälle tuli molemmille ilmoitus, että ru.wikipedia.org voisi joutua estetyksi, jos se ei noudata Venäjän Roskomnadzorin ohjeita sotaan liittyvästä viestinnästä. Vastineessaan 3. maaliskuuta VenäjänWikimedia katsoi, ettei RKN:n syytösten aiheellisuutta voinut Wikipedian sisällön jatkuvasti korjautuvasta luonteesta johtuen arvioida ja että pääsyn rajoittaminen Wikipediaan toimisi vastoin viranomaisen päämäärää taistella paikkansapitämätöntä tietoa vastaan.[251][252][253] Ukrainan sotaan liittyvän muokkaamisensa takia venäjänkielisen Wikipedian pitkäaikainen käyttäjä pidätettiin Valko-Venäjällä 11. maaliskuuta ja hänen henkilötietonsa mukaan lukien sosiaalisen median tunnukset ja osoite julkistettiin.[254]
2. maaliskuuta Euroopan unioni kielsi Venäjän valtiollistenRussia Today -kanavan jaSputnik-uutistoimiston sekä niiden tytäryhtiöiden toiminnan EU:n alueella.[255] Edellisenä päivänä yhdysvaltalainenGoogle oli sulkenut edellisiin kytköksissä olevat Youtube-kanavat eurooppalaisilta seuraajilta. Yksittäiset maat olivat jo aikaisemmin kieltäneet venäläisviestimiä. Saksan viranomaiset olivat jo joulukuussa saaneet eurooppalaisen tietoliikennesatelliittiorganisaatioEutelsatin lopettamaan saksankielisen RT DE -kanavan välityksen. Kokonaan Saksa blokkasi RT:n saksankielisen uutiskanavan 2. helmikuuta, mihin Venäjä vastasi estämälläDeutsche Wellen toiminnan Venäjällä.[256][257]
10. maaliskuuta 2022 lähtienMeta salli yleisemmästä vihapuhetta rajoittavasta linjasta poiketen Facebookissa ja Instagramissa viestit, joissa yksipuolisesti kehotettiin väkivaltaan venäläisiä sotilaita vastaan. Valtiot, joiden alueella tämä oli sallittua, olivat entisiäNeuvostoliiton alusmaita ja nykyisenVenäjän naapurimaita, kuten Azerbaidžan jaGeorgia.[258]
Länsimaisissa arvioissa korostetaan usein Venäjän politiikan epäjohdonmukaisia ja vihamielisiä piirteitä sotaan johtaneina syinä.Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professoriJohn Mearsheimer uskoi, että Venäjällä Naton toimintaa ja laajenemista ei mielletty pelkästään puolustukselliseksi. Hän ei katsonut Venäjällä olleen imperialistisia motiiveja hyökkäyksessään, vaan esimerkiksi Krimin valtaus oli impulsiivinen reaktio Ukrainan venäläismielisen presidentin syrjäyttämistä vastaan.[259]
Venäjän vuosien 1990–1996 ulkoministeri ja sittemmin Yhdysvaltoihin muuttanutAndrei Kozyrev piti hyökkäystä Putinin henkilökohtaisena päätöksenä ja arveli 7. maaliskuuta kirjoittamassaan Twitter-kirjoituksessa tämän hyökkäyspäätöksen perustuneen kolmeen virhekäsitykseen: Putin oli aliarvioinut Ukrainan valtioidentiteetin, lännen halukkuuden vastatoimiin ja hänellä oli ollut väärä tieto Venäjän asevoimien nykytilasta. Kozyrevin mielestä Putin ei koskaan ollut pitänyt Ukrainaa oikeasti todellisena itsenäisenä valtiona vaan ansaitsevan korkeintaansatelliittivaltion aseman.Vuoden 2014 vallankumous kuitenkin lopetti kaikki toiveet maan pitämisestä tulevaisuudessa itsenäisenä ja Venäjälle myötämielisenä, mikä sai Putinin päättämään voimankäytöstä. Asevoimien kehittämiseen 20 vuoden aikana annetuista varoista olisi mennyt suuri osa alemman hallinnon korruptioon ja asevoimien todellinen suorituskyky salattu presidentiltä.Kreml piti Naton epäonnistunutta vetäytymistäAfganistanista 2021 sekä Euroopan unionin laimeaa vastausta2014 Krimin valtaukseen merkkinä heikkoudesta ja arvioi Yhdysvaltain presidentinJoe Bidenin seniiliksi ja kyvyttömäksi. Hänen mielestään länsimaitten ei pitänyt pelätä ydinsotaa ja sen takia välttää voimakkaitakin vastatoimia.[260]
Yhdysvaltalaisen toimittajan Michael Hirshin mukaan Putin oneurasianisti, ”jonka jatkuva vetoaminenKiovan Venäjälle ulottuvasta historiasta on paras selitys hänen näkemykseensä, minkä mukaan Ukrainan on oltava osa Venäjän vaikutuspiiriä”.[261]
Yhdistyneet kansakunnat varautui maaliskuun 5. päivänä 2022 neljän miljoonan ihmisen pakoon Ukrainasta.[262] Tämä arvio on sittemmin osoittautunut riittämättömäksi.[73] Suuri osa pakolaisista siirtyi aluksi läntiseen naapurimaahanPuolaan.[263] Myös Ukrainan muut naapurit kuten esim.Venäjä[264] ,Unkari,Slovakia,Moldova jaRomania, vastaanottivat suuren määrän pakolaisia.[265]
Suomesta turvapaikkaa haki 5. maaliskuuta 2022 mennessä 627 ukrainalaista.Maahanmuuttoviraston arvioi Suomeen tulevan mahdollisesti useita tuhansia pakolaisia Ukrainasta.[266] Maaliskuun 2025 lopussa Suomessa kirjattiin olevan yhteensä 70 995 Ukrainasta paennutta, ja sodan aikana turvapaikan, tilapäisen suojan tai muun vastaavan aseman hakijoita kirjattiin olleen 80 020 (31. maaliskuuta 2025).[73]
Koronapandemian aikana muistutettiin, että tartuntataudit, kutenCOVID-19,polio jatuberkuloosi, voivat levitä pakolaisten mukana.[267]
Ihmisten ohella apua on kerätty ja kerätään eläinsuojeluun, erityisesti kymmenille tuhansille kotieläimille, jotka olivat sodan aikana jääneet eroon omistajistaan tai muusta syystä ilman hoitoa.[268][269][270][271]
↑Lähteet viittaavat toisinaan kuolemien sijasta vihollisen henkilötappioihin tai uhreihin. Lähteet eivät ei aina yksiselitteisesti kerro, eikä sotatilanteessa ole välttämättä selvää, kuinka moni uhreista on kuollut ja kuinka moni loukkaantunut.
↑Ukrainan asevoimien raportoimissa uhriluvuissa, joita tietotoimistot ja viestimet ovat sittemmin ovat toistaneet, on paljastunut joitain yhteenlaskuvirheitä. Esimerkiksi 27.-28.2.2025 aamuraporteista selviää yhteenlaskuvirhe, 28.2.2025 lukemaan on selittämättömästi ilmestynyt 1 650 ylimääräistä venäläisuhria.[25][26] Näitä ei seuraavinakaan päivinä ole oikaistu, vaan raportointia on jatkettu ikäänkuin mitään laskuvirhettä ei olisi (esim.[27]). Katso myös kalustotappiot.
↑abUkrainan asevoimien raportoimat luvut ovat korkeintaan suuntaa antavia. Ukrainan asevoimien viestimistä materiaalitappioista, joita tietotoimistot yms. sittemmin ovat toistaneet, on paljastunut esimerkiksi 12.-13.10.2022, 29.-30.11.2024, 27.-28.2.2025, 2.-3.10.2025, 30.-31.12.2025 monia yhteenlaskuvirheiltä näyttäviä epäjohdonmukaisuuksia.[32][33][25][26][34][35] Näitä ei seuraavinakaan päivinä ole oikaistu tai selitetty, vaan raportointia on jatkettu häpeilemättömästi kasvattaen ikäänkuin mitään virheitä ei olisi tehty (esim.[27] ja[36]). Aiheesta myös keskustelusivulla
↑abLuvuissa ei ole mukana esimerkiksi Venäjän laukaisemia ballistisia ohjuksia, joista osan Ukrainan asevoimat on pystynyt pudottamaan (esim.[37][38][39]). Ukrainan asevoimien raportoimissa lukuihin ei myöskään sisälly muiden ukrainalaistahojen, erityisesti Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) iskuissa tuhottua venäläisaseistusta, vaikka tämä määrä on uutisoinnin mukaan huomattava, esim.[40][41]
↑Ukrainan asevoimien raportoimissa risteilyohjusten pudotusten lukumäärässä ailahtelua 13.3.2024 seutuvilla, ks. keskustelusivu
↑abTaktiset UAV:t ovat vain pieni osa päivittäin pudotetuista UAV-laitteista Ukrainan ja Venäjän välisessä, sodan kuluessa yltyneessä droonisodassa. Esimerkiksi 2.3.2024 Ukrainan asevoimat kertoi tuhonneensa +35 taktista UAV:a edellispäivänä[42], mutta toisessa saman päivän uutisessaan tuhonneensa pelkästään yhdellä operatioalueella 258 erityyppistä UAV-laitetta. Tuolla operaatioalueella kirjattiin 130 Venäjän räjähdedroonin laukaisua.[43] Vastaavasti esim. 1.5.2024 Ukrainan asevoimien aamuraportti kertoi 7 taktisen UAV:n pudottamisesta,[44] mutta saman päivän toisessa uutisessa kerrottiin 540 UAV:n vihollistappiosta päivän aikana pelkästään Ukrainan itäisellä rintamalla edellispäivänä.[45] Ja esim. Ukrainan Perustuslain päivän 28.6.2024 aikana Venäjän raportoitiin tehneen muiden hyökkäysten ohella yli 1 200 'kamikazedroonihyökkäystä'.[46] Räjähdedroonien käyttömäärä on sittemmin kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi syyskuun 2025 aikana Ukraina raportoi, että sen asemiin ja (lähinnä rintaman läheisiin) asutuksiin hyökättiin päivittäin luokkaa 5 000–6 000 räjähdedroonilla (vaihteluväli 4 672-6 432 kpl/vrk). Esimerkiksi 28.9.2025 aamuraportissa klo 08 kerrottiin Venäjän hyökänneen muun muassa 6 262 'kamikaze-droonilla' Ukrainan asemia ja asutuksia kohtaan[47].
↑ Mediazona raportoi, että heidän yhteistyössä Meduzan tekemän alustavan tilastollisen analyysinsä mukaan pelkästään vuonna 2024 olisi kuollut yli 100 000 Venäjän asevoimissa palvellutta, ja 1-6/2025 vähintään 52 000.[49] Tämän päälle olisivat vuosina 2022-2023 kaatuneet venäläisjoukkojen sotilaat. Lisäksi Ukrainan miehitysalueiden joukoista 21 000–23 500 oli kuollut (arvio 21.2.2025); näistäDNR oli jo 16.12.2022 vahvistanut 4 133 kuollutta[52]. BBC:n arvion (mm. 5.5.2025 ja 23.1.2026) mukaan tiedossa olleiden uhrien arvioidaan kattavan 45–65 % sodan todellisesta uhrimäärästä, jolloin Venäjän joukoista 254 800–368 100 olisi kuollut 23. tammikuuta 2026 mennessä,[50] miehitysalueiden varhaiset sotilastappiot tulisivat tämän päälle. Hyökkäyssodan hyökkäävän eliVenäjän osapuolenkaatuneiden kokonaismäärän arvioidaan sitenolevan 275 800 — 391 600[50][51] Esimerkiksi Mediazona toi esille 17.12.2025 Venäjän puolustusministeri Andrei Belousovin kertoneen, että kadonneiksi todetuista vasta 48 prosenttia olisi saatu kirjattua. Koska oikeusistuimiin oli tuotu noin 90 000 tapausta, olisi kaikkien kadonneiden venäläissotilaiden yhteismäärä jo yli 180 000.[53][49]
↑Mediazonan arvion mukaan UA Losses -sivusto lienee kattavampi Ukrainan tappioiden osalta verrattuna siihen, mitä Venäjän tappioista tiedetään läpinäkyvästi. Siten ukrainalaisisten tappioluku lienee täydellisempi kuin Mediazonan itsensä keräämien venäläistappioiden lukumäärä. Osasyyksi Mediazona arvoi, että useat Ukrainan tappioita koskevat lähtöaineistot ovat julkisia ja avoimia. Silti UA Losses -sivuston aineistoa pidetään yhä epätäydellisenä. ja etenkin kadonneiden lkm:ään syytä suhtautua varauksella. Sivusto itse kertoo, että esimerkiksi Ukrainan suurista kaupungeista ja Taka-Karpatian alueelta tulevien sotilaiden tappiolukuja arvioidaan alimitoitetuiksi. Eräänä syynä tähän voi olla, että UA Losses -sivusto käyttää aineistonaan ainoastaan verkon kautta varmennettuja kuolintietoja.[55][64] Lisäksi, Mediazonan venäläisiä koskevan aineiston tavoin, tarkasteluvälin loppuviikkojen kuolinuhrit uupuvat tilastosta.
↑Koko sotatoimialue, eli Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet mukaanluettuina. YK:n OHCHR uskoo, että todelliset uhriluvut ovat huomattavasti korkeampia, koska joiltain intensiivisten vihamielisyyksien paikkakunnilta saatavat tiedot ovat viivästyneet ja useiden raporttien kohdalla YK tarvitsee yhteistyötä. Tämä tiedontarve koskee esimerkiksiMariupolia (Donetskin alue), sekäPopasnaa,Lysytšanskia jaSjevjerodonetskia (Luhanskin alue), joita koskien on esitetty väitteitä lukuisista siviiliuhreista.
↑Helmikuussa 2025 YK:n ihmisoikeuksia Ukrainassa seuraava yksikkö raportoi, että jo lähes 30 prosenttia siviliuhreista aiheutuu lyhyen kantaman drooneista, joita etenkin Venäjä käyttää hyökkäyksissään siviiliväestöä kohtaan. Esimerkiksi FPV-drooneja käytetään kansainvälisten humanitaaristen lakien vastaisesti. Näissä on kamera ja dronen ohjaaja voi tunnistaa onko mahdollinen kohde sotilas vai siviili ennen iskun suuntaamista kohteeseen. Silti esimerkiksi 6 tammikuuta drone kohdistettiin julkisen liikenteen bussiin Hersonissa; iskussa kuoli kaksi ihmistä ja kahdeksan haavoittui. Siviileihin kohdistuneet dronehyökkäykset ovat lisääntyneet erityisesti edeltävän 6 kuukauden aikana. Tammikuussa 2025 lyhyen matkan droonihyökkäysten vuoksi haavoittui tai kuoli enemmän siviilejä kuin minkään muun asetyypin johdosta. 95 prosenttia uhreista oli Ukrainan hallitsemilla alueilla, ja viisi prosenttia Venäjän hallitsemilla alueilla.
↑19. helmikuuta Münchenin turvallisuuskokouksessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli pitänyt puheen, jossa hän esitti epäilyksensä siitä, onkoBudapestin sopimus enää voimassa. Tämä tulkittiin Venäjän virallisessa tiedotuksessa Ukrainan aikeeksi luopua ydinaseettomuudestaan. Lännessä taas Zelenskyin puhe tulkittiin pelkästään pettymykseksi sopimuksessa luvattuihin molemminpuolisiin turvatakuisiin, joiden Ukraina näki pettäneen.
↑Englanniksi:loitering munition: Tykistön käyttämiä ammuksia, tai itsemurhalennokkeja, jotka voivat pysytellä ilmassa odottamassa, kunnes sopiva maali ilmaantuu alapuolelle.
↑Iryna Balachuk: Russia loses 970 soldiers and 13 artillery systems over past day (Huom! Ukrainan asevoimien aamuraportissa 3.10. näyttäsi olevan useita yhteenlasku- ja/tai viestintävirheitä. Useissa aseluokissa lukema laskee tai nousee selittämättömästi 2.10.2025 aamuraporttiin verrattuna) 3.10.2025 07:18. Ukrainska pravda, pravda.com.ua. Arkistoitu 4.10.2025. Viitattu 4.10.2025. (englanniksi)
↑abcОт мала до велика: что известно о потерях России в Украине к январю 2026 года (Datan faktantarkastusta tekevän Käyttäjä:Pajun mukaan uutisen viikkokohtaisen pylväsdiagrammin tappioluvuista ainakin osa on 2,5 kk vanhentunutta, sillä esimerkiksi diagrammin korkeimmat tappiopäivät ovat Mediazonan 7.11.2025 julkaiseman datan mukaisia, eivät esimerkiksi sisällä Mediazonan 16.1.2026 dataa) 23.1.2026. BBC News Russia yhteistyössä Mediazonan ja vapaaehtoisten kanssa; Venäjän asevoimien varmennettuja tappioita 24.2.2022-23.1.2026. Arkistoitu 23.1.2026. Viitattu 24.1.2026. (venäjäksi)
↑abOlga Ivšina: How Russia took record losses in Ukraine in 2024 5.5.2025. BBC News Russian ja Mediazona yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa; Venäjän asevoimien varmennettuja tappioita 24.2.2022-1.5.2025. Viitattu 6.6.2025. (englanniksi)
↑abUA Losses - Regions (Ukrainan asevoimien kuolonuhrit, kadonneet ja vangitut 2014-29.1.2026. Uhreista 6 188 on peräisin vuosilta 2014-2021.) ualosses.org. 30.1.2026. Arkistoitu 30.1.2026. Viitattu 8.2.2026. (englanniksi)
↑abcdUkraine Situation Flash Update nr. 84 (Refugees from Ukraine recorded globally 5,859,890 as of 11.-15.12.2025) 22.12.2025. UNHCR/ United Nations. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
↑abcdMäkinen, Mauri: Panssarivaunu ei ole voittamaton. Sotilasaikakauslehti, 2022, nro 2, s. 38–43. Upseeriliitto.Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.4.2022.
.jpg)
