 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
 | Tämän artikkelin tai sen osanmuoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. |
Public key infrastructure (PKI) (julkisen avaimen järjestelmä,julkisen avaimen infrastruktuuri, kuvaavamminjulkisten avainten hallintajärjestelmä) on järjestely, joka vastaajulkisen avaimen salausjärjestelmien yhteen perushaasteeseen: miten luottaa vapaasti levitetyn julkisen avaimen aitouteen. Julkisen avaimen menetelmiä voi kyllä käyttää ilmankin PKI-järjestelyä. PKI on terminä peräisinX.509-standardista (RFC 5280). PKI-järjestelmissä luotettava taho ("varmentaja") allekirjoittaa digitaalisesti julkisen avaimen tunnistetietoineen, jolloin allekirjoitettua avainta lisätietoineen ("varmenne", "sertifikaatti") voidaan jakaa, ja sen vastaanottajat voivat teoriassa varmistua allekirjoituksen teknisen oikeellisuuden ja allekirjoittavan tahon luotettavuuden perusteella, että vastaanotetun avaimen tunnistetiedot ovat oikeat.
PKI ideana on peräisin ajalta ennen Internetiä, mutta kovasta yrityksestä huolimatta PKI-markkinat ovat hyvin pienet. Suurin osa luottamuksellisesta viestinnästä, mukaan lukien kaupankäynti verkoissa, tapahtuu joko ilman PKI:tä tai sitä hyvin pinnallisesti soveltaen, lähinnä vain SSL-palvelinvarmenteen muodossa. PKI-järjestelmiin on kuitenkin investoitu huomattavia summia. Useimmat PKI-hankkeet ovat kuitenkin olleet melko vaatimattomia menestyksiä. Syiksi on mainittu mm. julkisen avaimen teknologian käsitteellinen vaikeus,X.509-standardin puutteet ja epämääräisyys ja siten yhteensopivuusongelmat sekä teknologian, liike-elämän, juridiikan ja politiikan sekoittuminen hankalasti varmenteiden luottamussuhteissa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto arvostelee Suomen valtion varmennehankkeita:[2]
»"...Tarkastuksen piiriin kuuluneiden tunnistuspalveluiden kehittämis- ja käyttökustannukset olivat vuosina 1999–2007 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa...Kuitenkaan tarpeita tunnistuspalveluiden käytölle sähköisessä asioinnissa ei ole selvitetty riittävästi..."»
Vastaava tarkastusvirasto GAO sanoo Yhdysvalloissa:[3]
»"...The federal government has spent about $1 billion on 89 public key infrastructure programs among 20 major agencies in recent years, but the results of those programs are mixed..."»
Uudessa-Seelannissa:[4]
»"...Based upon overseas and New Zealand experiences, it is obvious that a PKI implementation project must be approached with caution. Implementers should ensure their risk analysis truly shows PKI is the most appropriate security mechanism and wherever possible consider alternative methods..."»