| Vanhankaupunginkoski | |
|---|---|
.jpg) Vanhankaupunginkosken pato kesällä. TaustallaViikintien holvisilta. | |
| Kunta | Helsinki |
| Koordinaatit | 60°12′58.8″N,24°58′51.6″E |
| Joki | Vantaanjoki |
| Pudotuskorkeus | 6,1[1] m |
| Keskivirtaama | 15,6[1] m³/s |
| Pato | vuodelta 1876 |
| Infobox OK | |
Vanhankaupunginkoski on kulttuurihistoriallisesti merkittäväkoskiVantaanjoen suussaHelsinginVanhankaupunginselän pohjukassa. Kosken alkuperäinen nimi on Helsinge fors eli Helsinginkoski, jonka ääreen Helsingin kaupunki perustettiin vuonna 1550. Koski sijaitseeVanhankaupungin kaupunginosassa. Koski jakautuu itä- ja länsihaaraan, joiden väliin jääKuninkaankartanonsaari. Kosken läntinen haara on padottu.
KuningasKustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjokisuuhun 12. kesäkuuta 1550 vanhanKoskelan kylän paikalle. Vantaanjoen länsi- ja itähaaran väliselle saarelle perustettiinHelsingin kuninkaankartano vuonna 1551. Jatkuvien tulvien vuoksiPietari Brahe siirsi Helsingin hallinnollisen keskustan Vironniemelle vuonna 1640.
Vanhankaupunginkoskessa on ollut vuosisatojen kuluessa erilaisia myllyjä ja patoja, joista viimeisin pato on rakennettu vuonna 1876.[2] Padon yhteydessä on vesivoimalaitos teholtaan 0,2 MW. Siinä oliHelsingin vedenpuhdistamo, joka otti raakaveden Vantaanjoesta, puhdisti sen ja pumppasiAlppilan vesitorniin kosken vedestä saadulla sähköenergialla. Vesilaitos rakensi toiminnan laajetessa useita rakennuksia, jotka jäivät kuitenkin tyhjiksi vedenkäsittelyn loppuessa siellä vuonna 1972. Niihin tiloihin on perustettuTekniikan museo. Vesihallituksen vuonna 1980 julkaisemassa Koskiselvityksessä koskeen rakennettiin vesivoimalaitos vuonna 1911.[1]
Vantaanjoessa oli aiemmin runsaslohi- jataimenkanta. Lohi vähentyi joen saastumisen myötä, mutta tilanne on parantunut huomattavasti joen veden laadun parantumisen ja vapaana säilyneen itähaaran kunnostoimien ansiosta. Vanhankaupunginkoskesta on saatu myös sinisampia, joista suurimmat olivat kesällä 1756 saadut kaksi sinisampea painoltaan 51 ja 67 kiloa.[3] 1900-luvullasinisampi on hävinnyt Itämerestä liikakalastuksen ja suurten jokien patoamisen seurauksena.
Vuoden 1946suureen alueliitokseen asti Helsingin jaHelsingin maalaiskunnan välinen raja kulki Vanhankaupunginkosken läntistä haaraa pitkin, jolloin Kuninkaankartanonsaari ja kosken itäinen haara jäivät maalaiskunnan puolelle.
Kuninkaankartanonsaaressa toimiiTekniikan museoHelsingin Veden entisissä tiloissa.[4] Vesilaitoksen rakennukset ovat osa Helsingin 1800-luvun teollista perintöä, vaikka niiden käyttötarkoitus on jo muuttunut toisenlaiseksi alkuperäisestä.
Vesi- ja viemärilaitosten rakennukset Vanhassakaupungissa ja kosken pohjoispuolellaKoskelassa sisältyvätMuseoviraston inventoimiinvaltakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[5]
Kosken länsirannalla onHelen Oy:n omistama ja ylläpitämäVanhankaupunginkosken vesivoimala, joka toimii osana Tekniikan museota voimalamuseona.[6] Voimalan valmistui vuonna 1876 ja sen tuottama sähköteho on noin 0,2 MW.[7] Vesivoimalan toiminta päättyi vuonna 1970 ja käynnistettiin uudelleen vuonna 2000.[6]
Vantaanjoen vesistöä on kunnostettu paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Vesistöä pidetään nykyisin Suomenlahden parhaana taimenjokena.[8] Jätevesipäästöt ovat hyvin paljon vähentyneet ja vaelluskaloille sopivia kutualueita on varsin paljon jo kunnostettu ympäri Vantaanjokivesistöä. Kutualueita voisi olla jopa 300 kilometrin matkalla eri joissa ja puroissa. Kunnostustöitä ovat tehneet Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) sekä SKES.[9]
Aktivistit ovat vaatineet kulttuurihistoriallisesti arvokkaan padon purkamista, vaikka sen seurauksia on pidetty ongelmallisina.[10]Jukka Relanderin lokakuussa 2014 tekemä esitys padon purkamisesta johti siihen, että eri lautakuntien selvitysten pohjaltaHelsingin kaupunginhallitus teki 11. toukokuuta 2015 päätöksen ruveta selvittämään padon purkamisen vaikutuksia ympäristöön ja Vantaanjoen tilaan.[11] Selvityksen tuloksena purkamisen kielteisiä vaikutuksia pidettiin hyötyjä suurempana ja miljöön suojelua niin tärkeänä, ettei purkamiselle katsottu olevan perusteita, vaan päädyttiin suosittelemaan alueen ja sen palvelujen kehittämistä.[12] Helmikuussa 2022 kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunki tilaisi padon purusta teknisen selvityksen.[13] Kesäkuussa 2022 kaupunginvaltuusto päätti tilata selvityksenSitowiseltä.[14]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaVanhankaupunginkoskiWikimedia Commonsissa