Pohjoista ja Eteläistä jäämerta ei aina lueta erillisiksi valtameriksi, vaan Pohjoista jäämerta pidetään Atlantin jatkeena, kun taas Eteläisen jäämeren katsotaan olevan vain eteläisin osa Atlanttia, Tyyntämerta ja Intian valtamerta.
Toisinaan jaetaan lisäksi vielä sekä Atlantti että Tyynimeri eteläiseen ja pohjoiseen osaan, jolloin valtameriä olisi kaikkiaan seitsemän. Sen mukaisesti puhutaan toisinaan "seitsemästä merestä", varsinkin viitattaessamerimiesten kokeneisuuteen.[2]
Tyynimeri eli Iso valtameri on maailman suurin merialue, joka sijaitseeAasian jaAmerikan mantereiden välissä. Se peittää yhden kolmasosan maapallon pinta-alasta. Maapallon syvin kohta, 10 920 metriä syväMariaanien hauta, sijaitsee Tyynessämeressä. Pohjois–eteläsuunnassa valtameren leveys on noin 15 500 kilometriä ja itä–länsisuunnassa noin 19 800 kilometriä. Tyynessämeressä on noin 25 000 saarta.
Tyynenmeren veden lämpötila vaihtelee napa-alueiden läheisten osien noin nollasta asteesta päiväntasaajan 25–30 celsiusasteeseen. Muutoksia meren normaalin lämpötilaan aiheuttaa 3–5 vuoden välein syntyväEl Niño -sääilmiö.
Atlantin valtameri on maapallon toiseksi suurin valtameri. Atlantin valtameri sijaitsee Euroopan, Amerikan ja Afrikan välissä. Se kattaa noin viidesosan Maan pinta-alasta. Nimi tuleeKreikan mytologiasta ja tarkoittaa ”Atlaksen merta”. Meren syvin kohta onPuerto Ricon haudan 8 376 metriä[3].
Eteläinen jäämeri onEtelämannerta ympäröivä valtameri. Sen erottaa muista valtameristäLänsituulten virta. Meren pinta-ala on 20 327 000 km² ja rantaviivaa on 17 968 km. Meren syvin kohta on 7 235 metriä.
Kaikki valtameret ovat yhteydessä toisiinsa.Pohjoisella pallonpuoliskolla ja vieläpäiväntasaajan seudulla mantereet kuitenkin erottavat ne selvästi toisistaan. Sen sijaan etelässä,Etelä-Amerikan,Afrikan jaAustralian eteläkärkien eteläpuolella, valtameret liittyvät toisiinsa ilman selvää rajaa, sillä Etelä-Amerikan eteläkärjen jaEtelämantereen välissä on noin tuhat kilometriä leveä vesiväylä,Drakensalmi, ja Afrikan ja Australian etelärannikoilta on Etelämantereelle vielä pidempi matka. Tavallisesti tällä alueella pidetään valtamerten rajoina näiden mannerten tai niiden läheisyydessä olevien saarten eteläisimpien kärkien eliKap Hornin,Hyväntoivonniemen jaTasmanian eteläkärjenpituuspiirejä. Eteläisen jäämeren erottaa muista valtameristäLänsituulten virta, ja rajana pidetään yleensä 60. eteläistäleveyspiiriä.
Valtamerissä on halkaisijaltaan jopa satojen kilometrien kokoisia pyörteitä, joissa vesimassa voi pysyä samana vuodenkin. Pyörteen lämpötila ja suolapitoisuus eroavat siksi muusta valtamerestä.[4]