Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Vallankumous

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee poliittista käsitettä.Vallankumous on myös Kari Peitsamon ja Ankkulin albumi.
Bastiljin valtaus aloitti Ranskan suuren vallankumouksen 1789.

Vallankumous on poliittisena käsitteenä syvällinen mullistus, dramaattinenvallansiirto, jossayhteiskunta syrjäyttäähallituksensa jainstituutionsa. Vallankumouksiin liittyy useinmielenosoituksia,väkivaltaa ja jopa vallanpitäjien teloituksia. Vallankumouksen seurauksena entinen hallintatapa ja elämäntapa korvautuvat uusilla, ja omaisuus ja työ jaetaan uudelleen. Vallankumouksen taustalla on usein tarve päästä eroonitsevaltiaasta taikorruptoituneesta hallinnosta.[1]

Syyt

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vallankumouksen voi laukaista moni yhteiskunnallinen, poliittinen tai aatteellinen tekijä, kuten:[2]

  • aineellisten olojen heikkeneminen, kuten taloudellinen alamäki, elintason äkillinen lasku, raskas verotus, kuivuus, nälänhätä tai epidemiat
  • tunne epäoikeudenmukaisuudesta, joka syntyy sorrosta tai äärimmäisestä köyhyydestä
  • hävitty sota, joka vie hallituksen uskottavuuden
  • vieras hallinto, joka on tukahduttava tai tehoton
  • hallitsijan samastuminen epäsuosittuun ulkomaiseen liittolaiseen
  • hallituksen pyrkimys tukahduttaa mielipiteet, etenkin uskonnolliset
  • uusien ajatusten nousu.

Edellytykset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Onnistuakseen vallankumous vaatii monien tutkijoiden mukaan viiden ehdon samanaikaisen toteutumisen:[3]

  1. Suuri osa maaseudun tai kaupunkien väestöstä tulee tyytymättömäksi, ja maassa syntyy laajoja protesteja ja kapinoita valtion käskyvaltaa vastaan.
  2. Eliitin piiriin muodostuu toisinajattelijoiden ryhmiä, ja osa eliitistä kääntyy hallitusta vastaan.
  3. Syntyy kaikki suuret kansanluokat lävistäviä vahvoja motiiveja, jotka yhdistävät suurimman osan kansaa vallankumouksen taakse. Näistä motiiveista yleisimpiä ovatnationalismi, vihadiktatorista hallintoa kohtaan, taikolonialistista hallintoa vastustava kansallinen vapautusliike.[4]
  4. Vakava poliittinen kriisi halvaannuttaa valtion hallinnolliset ja pakottavat kyvyt. Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi tappio sodassa,lama,luonnonkatastrofi tai muiden maiden antaman tuen lakkaaminen. Halvaantunut valtio ei sitten kykene vastustamaan vallankumousta.
  5. Muiden maiden hallitukset eivät lähde tarpeeksi voimallisesti estämään vallankumouksen kehittymistä ja toteutumista.

Seuraukset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vaikka vallankumouksellisten tavoitteena onkin yleensä vähentää sortoa ja riistoa sekä perustaa parempi ja inhimillisempi yhteiskunta, moni historiassa toteutunut vallankumous on heti tai vähän ajan kuluttua vain korvannut yhdenlaisen sorron toisenlaisella sorrolla taidiktatuurilla. Tällaisiksi tapauksiksi historioitsijat ovat nähneet esimerkiksiEnglannin vallankumouksen 1640,Ranskan suuren vallankumouksen 1789,Ranskan vallankumouksen 1830,Saksan vallankumouksen 1848,Venäjän lokakuun vallankumouksen 1917, Kiinan vallankumouksen 1949,Kuuban vallankumouksen 1959,Iranin islamilaisen vallankumouksen 1979 jaNicaraguan vallankumouksen 1979. Tutkijoiden mukaan ilmiö johtuu paljolti siitä, että vallankumousta usein seuraa vallan kaapanneiden ryhmien välinen valtataistelu, sekä vaikeudet saada maa hallintaan, palauttaa järjestys ja rakentaa yhteiskunta uusiksi. Vallankumousjohtajiksi valikoituvat lisäksi usein kaikkein dogmaattisimmat ja fanaattisimmat henkilöt, jotka alkavat vallan saatuaan tukahduttaa oppositiota vallankumouksellisten liittoumassa.[5]

Vallankumouksilla on taipumus tuottaaanarkisteja.Alistetussa asemassa olevat ihmiset vapautuvat usein anarkismin vaiheen kautta, kunesivalta ja heidän turvallisuusjoukkonsa ovat menettäneet otteen.[6]

Kommunismista vapautumisen vallankumoukset Itä-Euroopassa 1990-luvun taitteessa johtivat muodollistendemokratioiden perustamiseen. Näiden vasta vapautuneiden entisten kommunistimaiden nuorten demokratioiden taso kuitenkin vaihteli Tšekin ja Slovakian korkeasta demokratian tasosta esimerkiksi Valko-Venäjän ja Romanian vähemmän demokraattiseen.[7]

Vallankumouksia ja vallankumousyrityksiä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
TapahtumaAikaMaa
Englannin talonpoikaiskapina1381Englannin kuningaskunta
Englannin vallankumous1642–1653Englannin kuningaskunta
Mainio vallankumous1688–1689Englannin kuningaskunta
Amerikan vallankumous1775–1783Yhdysvallat
Ranskan suuri vallankumous1789–1799Ranskan kuningaskunta /Ranskan ensimmäinen tasavalta
Haitin vallankumous1791–1804Saint-Domingue
Heinäkuun vallankumous1830Ranskan kuningaskunta (Heinäkuun monarkia)
Helmikuun vallankumous1848Ranskan kuningaskunta (Heinäkuun monarkia) /Ranskan toinen tasavalta
Euroopan hullun vuoden vallankumoukset1848Saksan liitto,Italian kuningaskunta,Itävalta-Unkari
Pariisin kommuuni1871Ranskan kolmas tasavalta
Vuoden 1905 vallankumous1905Venäjän keisarikunta
Xinhai-vallankumous1911Qing-dynastia
Helmikuun vallankumous1917Venäjän keisarikunta
Lokakuun vallankumous1917Venäjän tasavalta
Suomen työväen vallankumous1918Suomi
Saksan vallankumous1918–1919Saksan keisarikunta /Weimarin tasavalta
Unkarin neuvostotasavalta1919Unkarin demokraattinen tasavalta
Meksikon vallankumous1910–1920Meksiko
Espanjan sisällissota1936–1939Espanjan toinen tasavalta
Kiinan kommunistinen vallankumous1949Kiinan tasavalta
Unkarin kansannousu1956Unkarin kansantasavalta
Kuuban vallankumous1959Kuuba
Kulttuurivallankumous1966–1976Kiina
Neilikkavallankumous1974Portugali
Iranin vallankumous1979Iran (Pahlavin dynastia)
Nicaraguan vallankumous1979Nicaragua
Keltainen vallankumous1986Filippiinit
Samettivallankumoukset1989Unkarin kansantasavalta,Puolan kansantasavalta,Tšekkoslovakia
Romanian vallankumous1989Romanian sosialistinen tasavalta
Laulava vallankumous1987–1991Latvian SNT,Liettuan SNT,Viron SNT
Ruusuvallankumous2003Georgia
Oranssi vallankumous2004–2005Ukraina
Tulppaanivallankumous2005Kirgisia
Arabikevät:
 Tunisian vallankumous
 Egyptin vallankumous 2011
 Libyan sisällissota
2011Tunisia,Egypti,Libya
Kiovan vallankumous2014Ukraina

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vallankumouksiksi kutsuttuja suuria rauhanomaisia muutoksia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Almond, Mark: Vallankumous: 500 vuotta taistelua muutoksen puolesta. ((Revolution: 500 years of struggle for change, 1996.) Suomennos: Kaarina Turtia. 1. painos 1999) Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15990-9
  • DeFronzo, James: Revolutions and Revolutionary Movements. Westview Press, 2007. ISBN 9780813343549
  • Sanderson, Stephen K.: Revolutions: A Worldwide Introduction to Social and Political Contention. Routledge, 2016. ISBN 978-1-59451-704-4

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Almond 1999, s. 9–10.
  2. Almond 1999, s. 13–15.
  3. DeFronzo 2007, s. 10–11.
  4. DeFronzo 2007, s. 15.
  5. Sanderson 2016, s. 139–149.
  6. Colin Ward: Anarchism: A Very Short Introduction academic.oup.com. Viitattu 21.4.2024.
  7. Sanderson 2016, s. 156–158.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaVallankumous.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vallankumous&oldid=23040590
Luokat:
Piilotettu luokka:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp