Rhône on monin paikoin padottu kanavaksi. Kuva Sierren ja Sion väliltä Keski-Valais'sta.Matterhorn on Sveitsin kuuluisin vuori.Gletschistä nousee solatie sekä Furkapassille että Grimselpassille.
Rhône-joki (saks.Rhone, paikallisesti Wallisissasaks.Rotten tai Rottu) hallitsee Valais'n kantonia, sillä koko kantoni – lukuun ottamatta pieniä alueitaSimploninsolassa jaGemmipass-solassa – sijaitsee Rhônen ja sen sivujokien laaksoissa. Rhône saa alkunsa Valais'n koillisnurkasta,Rhônen jäätiköltä, ja virtaa halki kantonin Genevenjärveen. Asutus on suurelta osin keskittynyt Rhônen laakson pohjalle, joka on suhteellisen tasainen ja sijaitsee noin 0,5 km meren pinnan yläpuolella: (Genevenjärvi 372 m –Brig 680 m).[5]
Valais’n luonnonjärvet ovat pieniä ja niitä on vähän: suurin järvi, Genevenjärven jälkeen, onDaubensee (0,6 km²). Vesivoimavarastoiksi rakennetut patojärvet ovat isompia: suurin onLac des Dix (4,0 km²).[6]
Yhteydet kantonin ulkopuolelle ovat olleet pitkään hankalia. Parhaat kulkumahdollisuudet ovat olleet länteen suhteellisen matalien solien ja luonnollisesti Genevenjärven kautta[7]:
Alpit vaikuttavat Valais'n säähän merkittävästi, sillä korkeat vuoret ohjaavat ilmavirtauksia. Valais'ssa onkin usein muusta Sveitsistä poikkeava sää. Erityisesti Alpit vaikuttavat sademääriin: Rhônen laaksossa sataa vuosittain noin puolet siitä, mitä Pohjois-Sveitsin alangoilla ja jopa vain neljäsosa siitä, mitä Valais'n vuorilla sataa. Rhônen laaksossa, Sionissa, sekä Vispan laaksossa, Zermattissa, vuotuinen sademäärä on noin 600 mm. Isossa Sankt Bernhardin solassa sademäärä on noin 2 300 mm.
Paikkakuntakohtainen lämpötila riippuu selvästi korkeudesta. Lumiraja on talvikuukausina joulu-helmikuussa tyypillisesti 1 200-1 500 metrissä, alempana lumisateet ovat satunnaisempia. Zermattissa (1 638 mpy.) talvi kestää yleensä useita kuukausia, Sionissa (482 mpy.) lunta on satunnaisesti ja Isossa Sankt Bernhardin solassa (2 472 mpy.) talvi kestää jopa 7 kuukautta. Heinäkuun keskilämpötila Sionissa on noin +19 °C, Zermattissa +12 °C ja Isossa Sankt Bernhardin solassa +5 °C. Korkeuden vaikutus kesäajan keskilämpötilaan on näin ollen noin 0,6–0,7 °C 100 metriä kohti.Föhntuuli on vuoristosäähän liittyvä erikoisuus. Se tuo erityisesti syksyisin ja keväisin Valais'hin etelästä Alppien yli erittäin lämmintä ilmaa.[8][9]
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli:de:Kanton Wallis
Roomalainen amfiteatteri Martignyssä.
Roomalaiset valloittivat Valais'n alueen vuonna 25 eaa. ja liittivät alueenReetian provinssiin. 400-luvullaburgundit ottivat Ala-Valais'n hallintaansa. Ylä-Wallis siirtyialemannien vaikutuspiiriin. Vuonna 999 Valais'n kreivikunta siirtyiSionin ruhtinaspiispalle. 1500-luvun loppupuolella Ylä-Valais'n talonpoikaisjoukot valloittivat Ala-Valais'n ja hallitsivat aluetta vuoteen 1798. 1500-luvulta alkaen maallinen hallintovalta ja kirkollinen valta ovat olleet Valais'ssa erillään.
Valais on yksi Sveitsin valaliiton 26 kantonista. Kantonin ylin päättävä hallintoelin on parlamentti,Suuri neuvosto, (ransk.Grand Conseil,saks.Grosser Rat), johon valitaan neljän vuoden välein 130 edustajaa ja varahenkilö kullekin. Suuren neuvoston toimintaa johtaa kolmihenkinen puheenjohtajisto (ransk.Présidence,saks.Präsidium). Vuoden 2013 vaaleissa valituksi tuli edustajia 10 ryhmästä, joista kaikki, Vihreitä lukuun ottamatta, toimivat omalla kielialueellaan. Vaalien äänestysprosentti oli 67.[10]
Union démocratique du centre du Valais romand (UDCVR)
15
0
8
7
Christlichsoziale Volkspartei Oberwallis (CSPO)
12
12
0
0
Parti socialiste du Valais romand (PSVR)
10
0
6
4
Schweizerische Volkspartei Oberwallis (SVPO)
6
6
0
0
Sozialdemokratische Partei Oberwallis (SPO)
4
4
0
0
Parti chrétien-social du Valais romand (PCS)
3
0
2
1
Les Verts - Die Grüne
2
0
2
0
Entremont Autrement (SVPO)
1
0
0
1
Yhteensä
130
38
50
42
Kantonin toimeenpaneva elin on 5-henkinen hallitus (ransk.Conseil d'Etat,saks. Staatsrat).[10]
Kantonin ylin tuomioistuin on Sionissa sijaitseva kantoninoikeus (ransk.Tribunal cantonal,saks.Kantonsgericht). Alueellisia alioikeuksia (ransk.Tribunaux de district,saks.Bezirksgerichte) on 9 kpl. Ne on määritelty hallintoalueittain.[10]
Valais koostuu 126 kunnasta (tilanne 1.1.2017 alkaen)[1]. Ne muodostavat 14 hallintoaluetta (ransk.district,saks.Bezirk). Toisinaan, esimerkiksi tilastoissa, hallintoalueita lasketaan olevan 13, kuten tilanne oli vuonna 1987 toteutettuun Raronin hallintoaluejakoon asti.[11][12]
Valais on virallisesti kaksikielinen kantoni. Kantonin enemmistökieli on ranska, jota puhuu 68 % kantonin vakituista asukkaista (tilanne vuonna 2017). Saksankielisiä on 25 %, italiankielisiä 4 % ja englanninkielisiä 4 %.[2] Kielialueet ovat selkeät: Ylä-Wallisin alueella (Brig, Goms, Leuk, Raron, Visp) saksankielisten osuus oli vuonna 2000 yli 90 % ja vastaavasti Keski- ja Ala-Valais'n alueella ranskankielisten osuus on keskimäärin noin 90 %. Noin 80 % väestöstä on katolisia.[13][14]
Matkailu on Valais'n tärkein elinkeino. Hotelli- ja ravintolatoiminta työllisti vuonna 2013 suoraan yli 10 % työssäkäyvistä kantonilaisista ja lähes kolme kertaa niin paljon kuin maatalous[15]. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan Valais'n bruttokansantuotteesta 25 % (3,0 miljardia CHF) syntyy matkailussa tai siihen liittyvissä toiminnoissa. Matkailu työllistää suoraan tai välillisesti 27 % eli noin 30 000 kantonilaista. Kantonin hotelleissa, lomahuoneistoissa ja -asunnoissa sekä retkeilymajoissa ja leirintäalueilla on vuosittain yhteensä noin 17 miljoonaa yöpymistä.[16] Näistä on lomahuoneistoissa 7,7 miljoonaa ja leirintäalueilla 0,8 miljoonaa. Hotelliyöpymisiä oli vuonna 2008 4,6 miljoonaa eli runsas neljännes kaikista matkailuyöpymisistä. Hotelliöistä runsas puolet (2,6 miljoonaa) on ulkomaisia.[10] Ulkomaisia matkailijoita tulee eniten Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Merkittävimpiä matkailu- ja urheilukeskuksia ovat[10][17]:
Crans-Montana eli Montana, Lens ja Icogne (0,2 miljoonaa hotelliyöpymistä vuonna 2014 / 0,7 miljoonaa laskettelijapäivää kaudella 2007-08)
Valais'ssa on 94 kplvesivoimalaitoksia, joiden maksimigeneraattoriteho on vähintään 300 kW. Lisäksi Valais'n lähikantoneissa sekä Ranskan puolella on 3 voimalaitosta, joiden tuotanto perustuu osittain Valais'n vesiin. Valais'laisen vesivoiman yhteenlaskettu maksimiteho on 4 642 MW ja vuosittain tuotettu energiamäärä keskimäärin 9 594 GWh. Neljä voimaloista onpumppuvoimalaitoksia, joiden generaattoriteho on yhteensä 177 MW ja pumpputeho yhteensä 75 MW. Lisäksi kantonin alueella on 13 "puhdasta" pumppauslaitosta (ilman generaattoria), joilla siirretään vettä ylempiin vesialtaisiin. Näiden laitosten yhteenlaskettu maksimimoottoriteho on 285 MW.[18]
Valais'n vanhin käytössä oleva vesivoimalaitos on rautatieyhtiö-SBB:n omistama Massabodenin 7 MW voimala vuodelta 1899[19]. Suurin on Bieudronin 1 260 MW laitos, joka valmistui vuonna 1999. Bieudron on osaGrande Dixence -padon vesijärjestelmää. Sen putouskorkeus on noin 1,9 kilometriä ja rakennevirtaama 75 m³/s.[18]
Valais'n vesivoiman tuotanto on noin neljännes koko maan vesisähkön tuotannosta (36 TWh v. 2007[20]) ja kuudennes koko maan sähkön kulutuksesta (64 TWh v. 2007[21]).
Metalli- ja kemianteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä. Valais'n teollisuus perustuu paljolti 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuun vesivoimaan. Sähkön siirtäminen kauas oli tuonaikaisella siirtotekniikalla hankalaa, jopa mahdotonta. Näin ollen energia oli käytettävä hyväksi lähellä tuotantopaikkaa.
Alumiinin tuotanto alkoi vuonna 1908 Aluminium Industrie Aktien Gesellschaftin (AIAG) tehtaillaChippisissä. Alumiinisulatto oli myösMartignyssä. Parhaimmillaan vuosisadan alussa Valais tuotti parikymmentä prosenttia maailman alumiinista. Valais'n viimeinen alumiinisulatto Stegissä suljettiin vuotta 2006. Valais'ssa on edelleen alumiinin jalostuslaitoksia.
Kemianteollisuuden synty muistuttaa alumiiniteollisuuden syntyä:Lonza-yhtiö rakensi Gampelin vesivoimalaitoksen yhteyteenkarbiditehtaan, josta alkoi valais'laisen kemianteollisuuden historia. Kemianteollisuus työllistää kantonissa noin 4 000 henkilöä (tilanne vuonna 2000). Lonzan osuus tästä on yli puolet.[22][23][24][25]
Viinitarhat ja viljelypenkereet hallitsevat Rhônen pohjoisrinteen maisemaa monin paikoin.
Maatalous työllistää noin 4 prosenttia valais’laisista (tilanne vuonna 2013).[26] Tärkeimmät eläinlajit ovat naudat ja lampaat. Maastonmuotojen ja vuoristoisen maapohjan takia viljanviljely ja metsätalous on vähäistä. Viininviljely tärkein yksittäinen maatalouden alue: Valais'ssa tuotetaan viinejä vajaat 40 % koko maan vuosittaisesta noin 100 miljoonan litran tuotannosta. Valkoviinirypäleistä viljellyin lajike on ikivanhaChasselas, jota Valais’ssa kutsutaanFendantiksi. Punaviineistä viljellyin onPinot Noir.[27]
Ylä-Valais’ssaBrigin länsipuolellaNatersin kunnan Mundin kylässä viljelläänmaustesahramia, jonka luoteista kuivataan maustetta, Mundin sahramia (saks.Munder Safran AOP)[28].
Rautatiet ovat Valais'n matkailun perusta. Kuva Riffelalpin asemalta, Zermatt-Gornergrat-radalta.Glacier Express Gomsin laaksossa matkalla itään.Köysirata Klein Matterhornille.
Maantiet ja rautatieyhteydet muodostavat kantonin liikenneverkon rungon. Maayhteyksiä on täydennetty kymmenillä köysiradoilla kyliin ja matkailukeskuksiin. Lentoyhteydet ovat vaatimattomat. Lähin iso, kansainvälinenlentoasema onGenevessä.
Sionissa on Valais’n ainoa matkustajalentoasema, joka oli vuoteen 2017 asti myös yksi Sveitsin ilmavoimien tukikohdasta[29]. Vaatimattomampi lentokenttä onRaronissa ja Münsterissä. Helikopterikenttiä on neljä. Lisäksi vuoristossa on toistakymmentälentopaikkaa.[30]
Sionin lentoasemalle tuli tai sieltä lähti vuonna 2010 yhteensä 72 reittilentoa ja 20 tilauslentoa, joilla oli yhteensä 3 912 matkustajaa[31].
Rautatieyhteyksien rakentaminen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa mullisti kulkumahdollisuudet Valais’ssa.[32] Rhônen laaksossa kulkeva rataLausannesta sekä Genevenjärven rannalta Bouveretista Brigiin otettiin käyttöön vaiheittain vuosina 1859-78.[33] Italiaan kulkevanSimplonin tunnelin ensimmäinen osa otettiin käyttöön vuonna 1906.[34]Lötschbergin tunneli pohjoiseen, Berniin, avattiin 1913 jaFurkan tunneli itään, Uriin jaGraubündeniin, avattiin vuonna 1926.[35] Valais oli 1900-luvun alkupuoliskolla tärkeä kansainvälisen liikenteen kauttakulkureitti, ja muun muassaIdän pikajuna kulki Simplonin tunnelin kautta.
Rautateillä on edelleen suuri merkitys sekä Valais’n sisäisessä liikenteessä että yhteyksissä muualle. Rautatieyhteyksiä on myös kehitetty viime vuosikymmeninä:Furkan pohjatunnelin käyttöönotto vuonna 1982[36] ja erityisestiLötschbergin pohjatunnelin käyttöönotto vuonna 2007[37] nopeuttivat junayhteyksiä Valais’hin merkittävästi. Matkailijoista noin neljännes saapuu kantoniin rautateitse, hotelliasukkaista jopa yli 40 %.[38]
Simplon–Lötschberg-yhteys on tärkeä tavarankuljetusreitti Italian ja Saksan välillä. Valais'sta on suorat kansainväliset junayhteydet mm.Milanoon,Pariisiin,Amsterdamiin jaHampuriin. Maan sisäisiä suoria yhteyksiä on eri puolille Sveitsiä, mm. Geneveen, Berniin,Baseliin,Zürichiin jaSankt Moritziin. Rautatieliikenteen solmuasemia Valais'ssa ovat Brig, Visp, Martigny ja Monthey.[40]
Maantieyhteydet kantonin ulkopuolelle – lännen suuntaa lukuun ottamatta – ovat hankalat, sillä solatiet ovat hitaita ja ne on useasti suljettava talven aikana. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan tunnelien avulla:Ison Sankt Bernhardin solan ali on rakennettu maantietunneli (Sankt Bernhardin tunneli). Lisäksi rautatietunnelien kautta on säännöllinen autojunaliikenne etelään (Brigistä Italiaan), itään (Oberwaldista Uriin) ja pohjoiseen (Goppensteinista Bernin kantoniin). Maantieyhteydet ovat nopeutuneet, kun Rhônen laakson pohjalla kulkevaaeurooppatietä E62 (valtatie N9) on muutettu moottoritieksi (Autobahn A9). Rakennustyöt ovat kesken.[41]
Valais'ssa on yhteensä 600 köysirataa, joiden kuljetuskapasiteetti on 465 000 matkustajaa tunnissa[10]. Suuri osa köysiradoista on laskettelukeskuksissa, mutta merkittävä määrä tarkoitettu tavarankuljetukseen tai on osa julkisen liikenteen järjestelmää[40]. Maailman pisin kiskoköysirata (funikulaari) kulkee SierrestäMontanaan[39].
Viinien lisäksi Valais tunnetaan lehmänmaidosta tehdyistäraclette-juustoista ja -ruuista[42]. Valais’laiset lihajalosteet, maustettu kuivaliha (ransk.Jambon cru du Valais,saks.Walliser Rohschinken)[43], vähärasvainen kuivaliha (ransk.Viande séchée du Valais,saks.Walliser Trockenfleisch)[44] ja kuivattu pekoni (ransk.Lard sec du Valais,saks.Walliser Trockenspeck)[45] ovat nimisuojattuja tuotteita.
JalkapallojoukkueFC Sion pelaa maan korkeimmalla tasollaAxpo Super League:ssa.Montheyssä pelaa koripallon ylimmän sarjan (Ligue Nationale de Basket) joukkue BBC Monthey[50].
Golfia pelataan useissa Valais'n matkailukohteissa. Crans-Montanan maine huippu-urheilukohteena perustuu paljolti golfiin, jota on pelattuCrans-sur-Sierressä 1930-luvulta alkaen. Omega European Masters -turnaus (Sveitsin avoimet) on yksi Euroopan arvostetuimmista ammattilaisgolfin turnauksista.[51]
Curlingin vuoden 2010 maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Champéryssä ja Montheyssä.[52]
Bender, Raphaël et. al.: Le Valais en chiffres. Das Wallis in Zahlen 2015. Sion: Office cantonal de statistique et de péréquation, Kantonales Amt für Statistik und Finanzausgleich, 2016. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 5.5.2017. (saksaksi),(ranskaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse. (Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels) Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9(saksaksi),(ranskaksi)
↑Lüdi, Georges & Werlene, Iwar: ”5.3 Der zweisprachige Kanton Wallis”, Eidgenössische Volkszählung 2000, Sprachenlandschaft in der Schweiz. s. 95-97. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS), huhtikuu 2005. ISBN 3-303-16075-9Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 29.8.2010. (saksaksi)
↑Rütter, Heinz & al.: ”1 Zusammenfassung”, Der Tourismus im Wallis. Wertschöpfungsstudie. s. 18. Sitten: Staat Wallis, kesäkuu 2001. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 8.10.2010. (saksaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑abEnergie Schweiz - Themen - Wasserkraft (pdf) Statistik der Wasserkraftanlagen der Schweiz, Stand 1.1.2011, Tabelle 10 / Bestehende Zentralen, aufgeteilt nach Kantonen ja Tabelle 13 / VS: Bestehende Zentralen mit Hoheitsanteil des Kantons Wallis. 25.2.2011. Ittigen: Eidgenössisches Departement für Umwelt, Verkehr, Energie und Kommunikation UVEK - Bundesamt für Energie BFE - Sektion Wasserkraft. Viitattu 3.4.2011. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi)
↑Munder Safran (Tuotteen tietoja Sveitsin nimisuojayhdistyksen verkkosivuilla) Schweizerische Vereinigung der AOP-IGP. Viitattu 3.11.2018. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi),(englanniksi)
↑Rütter, Heinz & al.: ”4.2 Allgemeine Resultate der Gästebefragung im Sommer 1999 und im Winter 1999/2000”, Der Tourismus im Wallis. Wertschöpfungsstudie. s. 51-64. Sitten: Staat Wallis, kesäkuu 2001. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 8.10.2010. (saksaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Walliser Raclette (Racletten tietoja Sveitsin nimisuojayhdistyksen verkkosivuilla) Schweizerische Vereinigung der AOP-IGP. Viitattu 3.11.2018. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi),(englanniksi)
↑Walliser Rohschinken (Tuotteen tietoja Sveitsin nimisuojayhdistyksen verkkosivuilla) Schweizerische Vereinigung der AOP-IGP. Viitattu 3.11.2018. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi),(englanniksi)
↑Walliser Trockenfleisch (Tuotteen tietoja Sveitsin nimisuojayhdistyksen verkkosivuilla) Schweizerische Vereinigung der AOP-IGP. Viitattu 3.11.2018. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi),(englanniksi)
↑Walliser Trockenspeck (Tuotteen tietoja Sveitsin nimisuojayhdistyksen verkkosivuilla) Schweizerische Vereinigung der AOP-IGP. Viitattu 3.11.2018. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi),(englanniksi)
↑Apricotine (Tuotteen tietoja Sveitsin nimisuojayhdistyksen verkkosivuilla) Schweizerische Vereinigung der AOP-IGP. Viitattu 3.11.2018. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi),(englanniksi)
↑Eau-de-vie de poire du Valais AOP (Tuotteen tietoja Sveitsin nimisuojayhdistyksen verkkosivuilla) Schweizerische Vereinigung der AOP-IGP. Viitattu 3.11.2018. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi),(englanniksi)
