| Vaasa | |
|---|---|
 Vaasa-suvun keskiaikainen vaakuna. | |
 Vaasa-suvun kuninkaallinen vaakuna. | |
| Alkuperä | Ruotsi |
| Varhaisin tieto | 1355 |
| Polveutuminen | Scherembeke-suku (luultavasti) |
| keskiaikainen rälssisuku | |
| Kantaisä | Nils Kettilsson |
| Merkittävät jäsenet | Kustaa Vaasa Eerik XIV Juhana III Sigismund |
| Haarautuvat suvut | Gyllenhielm Vaasapori |
| Kartano | Vasa,Skepptuna,Ruotsi |
| † Sammunut Ruotsissa | |
| Sammunut | 1689 |
| Viimeinen mies | Juhana II Kasimir, kuollut 1672 |
| Viimeinen nainen | Kristiina, kuollut 1689 |
| Infobox OK | |
Vaasa-suku (ruots.Vasa taiVase[1]) oli ruotsalainenaatelinen, sittemmin kuninkaallinen suku, joka hallitsiRuotsia vuosina1523–1654 jaPuolaa vuosina1587–1668.
Suvun jäseniä esiintyi jo 1300-luvulla ja heitä olikeskiajalla myösSuomessa.Krister Niilonpoika Vaasa (k. 1442) toimiViipurin linnanpäällikkönä vuodesta 1417 ja nimitettiin Ruotsindrotsiksi vuonna 1435. Hänen pojanpoikansaKettil Kaarlenpoika Vaasa (k. 1465) toimi vuodesta 1459Linköpingin piispana ja lyhyen aikaa ennen kuolemaansa Ruotsin valtionhoitajana. Kettil Kaarlenpoika Vaasan pojanpoikaEerik Juhananpoika Vaasa (kuningas Kustaa Vaasan isä) oli 1500-luvun alkupuolellaKastelholman linnanpäällikkönä ja sai surmansaTukholman verilöylyssä. Suku nousi kuningassuvuksiKustaa Vaasan tultua sisällissodan ja valtiopäivien suorittaman vaalin tuloksenaRuotsin kuninkaaksi.
Vaasa-suku sammui mieskannalta Puolan kuninkaaseen Juhana II Kasimiriin (k. 1672) ja naiskannalta kuningatar Kristiinaan (k. 1689). Vuonna 1809 syrjäytetyn kuningasKustaa IV Aadolfin vanhin poikaKustaa (1799–1877), joka esitti maanpaossa ollessaan vaatimuksia Ruotsin kruunuun, käytti vuodesta 1829 Vaasan prinssin arvonimeä.[1] Ruotsin nykyinen kuningasKaarle XVI Kustaa on Kustaa Vaasan jälkeläinen isoisoäitinsäBadenin prinsessa Viktorian kautta.
Lihavoidulla tekstillä merkityt olivat Ruotsin, kursivoidut Puolan kuninkaita.
