Vaali taivaalit onäänestys, jossa äänestäjät valitsevat ehdokkaiden joukosta yhden tai useampia henkilöitä toimimaanvallankäyttäjinä merkittävissä luottamustehtävissä.
Jokaisessavaalipiirissä järjestetään oma vaali, josta pääsee läpi vaalitavasta riippuen yksi tai useampi ehdokas. Ennen vaaleja on ehdokasasettelu, jossapuolueet,valitsijayhdistykset tai vastaavat laativat omat ehdokaslistansa. Ehdokkaiden täytyy ollavaalikelpoisia. Ehdokkaat käyvät useinvaalikampanjan, jonka he rahoittavatvaalirahoituksella. Kampanjaa johtaa joskusvaalipäällikkö. Jotkin organisaatiot kuten televisiokanavat saattavat laittaa vaaliehdokkaatvaalikaranteeniin, jotta nämä eivät saisi ylimääräistä julkisuutta juuri ennen vaaleja.
Äänestäjillä tulee ollaäänioikeus. Joissain vaaleissa voi ollaäänestysvelvollisuus. Äänestäjät voivat käytetystä vaalitavasta riippuenäänestää yhtä tai useampaa yksittäistä ehdokasta tai koko vaalilistaa. Äänestystapana voi olla esimerkiksilippuäänestys,sähköinen äänestys tai käsiäänestys. Äänestystavasta riippuu paljon se, onko vaalissavaalisalaisuutta. Äänestys tapahtuu viimeistään vaalipäivänä, jota monissa vaaleissa edeltääennakkoäänestys.
Vaaleissa voi ollavaalitarkkailijoita, jotka valvovat, suoritettiinko vaalit lainmukaisesti ja ilmanvaalivilppiä. Vaalitulosta pyritään ennustamaan ennen vaaleja järjestettävillämielipidetiedusteluilla ja vaalipäivänä tehtävilläovensuukyselyillä. Nykyisin useilla tiedotusvälineillä on verkkosivuillaan omatvaalikoneet, joiden avulla äänestäjät voivat vertailla omia kantojaan puolueiden ja ehdokkaiden kantoihin.
Kun äänestysaika on loppunut, vaalihuoneistot suljetaan ja ääntenlaskijat alkavat laskea ääniä. Vaalituloksen kehittymistä voidaan kokoontua seuraamaan eri puolueidenvaalivalvojaisissa. Äänten tarkistuslaskennan jälkeen julistetaan vaalitulos.
Vaalitapa on menetelmä, jonka avulla muutetaan vaaleissa annetut äänet edustuspaikoiksi. Vaalitapaan kuuluu vaalilistojen rakentuminen, äänten antamisen tapa, ääntenlaskumenetelmä ja voittajien määrittely.[1] Käytetyllä vaalitavalla on suuri merkitys ehdokasasetteluun, vaalikampanjointiin, vaalin tulokseen, äänestysaktiivisuuteen, vaalien jälkeisiin poliittisiin voimasuhteisiin ja poliittiseen vakauteen, maan puoluerakenteeseen sekä hallintoelinten edustavuuteen paikallisesti, etnisesti sekä naisten kannalta.[2]
Kaksi länsimaisissa demokratioissa yleisintä äänestystapaa ovat yhden voittajanenemmistövaalitapa, joka on yleinen etenkin Yhdysvalloissa, sekä monen voittajansuhteellinen vaalitapa, joka on yleinen etenkin Euroopassa. Enemmistövaalitavassa valitaan vain eniten ääniä saanut ehdokas, ja suhteellisessa vaalitavassa paikat jaetaan suhteessa puolueiden saamiin äänimääriin.[3]
.svg)
