Väinö Niilo Vähäkallio (vuoteen 1905Vilander;16. kesäkuuta1886Helsinki –20. maaliskuuta1959 Helsinki) oli suomalainenarkkitehti jaKytäjän kartanon (Hyvinkää) omistaja.
Väinö Vähäkallion vanhemmat olivat Hietalahden puusepäntehtaan työnjohtaja Nikolai (Niilo) Wilander (1854–1928) ja Anna Josefina Blom (1862–1929). Hänen veljiään olivatTeknillisen korkeakoulun professoriToivo Vähäkallio jaAkateemisen Karjala-Seuran perustajiin kuulunutReino Vähäkallio.[1][2]
Vähäkallio valmistui Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta ylioppilaaksi1905. Arkkitehdiksi hän valmistuiTeknillisestä korkeakoulusta1909.
Väinö Vähäkallio oli vuodesta 1914 naimisissa piirustuksenopettaja Astrid Sahlbergin kanssa. Heillä oli kolme lasta: Eva (myöh.Aspiala, 1915–1944), Kai (1916–1940, kaatuitalvisodassa[3]) ja Aarne (1919–1931). Kain puoliso oliKatri Vähäkallio (myöh.Lehto) ja poikaKai Kustaa Vähäkallio, joka sai kartanon omistukseensa isoisänsä kuoltua. Astrid ja Väinö Vähäkallion avioliitto päättyi eroon vuonna 1947.
Väinö Vähäkallion veljentytär on arkkitehtiHeidi Vähäkallio-Hirvelä (s. 1914), joka toimi puolustusministeriön arkkitehtina vuosina 1941–1978. Vähäkallion sisar Anni oli naimisissa taidemaalariKaapo Wirtasen kanssa.
Arkkitehti Vähäkallion ura lähti liikkeelle huonekalujen ja sisustuksen suunnittelusta. Hän työskenteli omassa arkkitehtitoimistossaan 1911–1941 ja toimi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) arkkitehtina 1928–1934 sekärakennushallituksen ensimmäisenä pääjohtajana 1936–1943. Vuosina 1926–1928 Vähäkallio oli valtion rakennushallinnon komiteajäsen.
Elannolle hän suunnitteli myymälöihin tyylisuunnaltaanklassistista sisustusta sekä asuin- ja tehdasrakennuksia. Juuri perustetulle Osuusliike Elannolle Vähäkallio suunnitteli Hämeentien Elannon korttelia vuonna 1917. Siihen rakennettiin useita Vähäkallion suunnittelemia rakennuksia, kuten moderni Elannon leipomo (1924). Vuonna 1928 rakennettiin Elannon pääkonttori, joka edustaaTukholman kaupungintalon tyylistä klassismia. 1920-luvulla Helsinkiin rakennettiin monia muitakin rakennuksia Vähäkallion suunnitelmien mukaan, esimerkiksiYrjönkadun uimahalli (1928), joka on Suomen ensimmäinen uimahalli. Vähäkallion suunnittelemia pilvenpiirtäjiä nykyisen Akateemisen kirjakaupan tontille rakennettavaksi ei toteutettu.
Vuonna 1928 Vähäkallio toteutti pitkäaikaisen haaveensa ostamallaHyvinkäälläKytäjän kylässä sijaitsevanKytäjän kartanon. Hän muutti päärakennuksen ulkoasua, hoiti tilan hyvään kuntoon ja suunnitteli kartanon alueelle monia tilan rakennuksia sekäkyläkirkon. Vähäkallion aikaan Kytäjän kartano oli Suomen suurin tila ja sillä oli hyvin laajat maa-alueet. Hyvinkään keskustaan syntyi Vähäkallion kynästäfunktionalistisia rakennuksia. AivanHyvinkään aseman vieressä sijaitseva funkkisristeys on tärkeä osa Hyvinkään kaupunkikuvaa. Sen laidalla ovat muun muassa punatiilinenSäästöpankin talo (1934) sekä valkeaksi rapattu Hyvinkään musiikkiopisto (1936), joka alun perin rakennettiinKOP:n pankkitaloksi. Kartanon mailta erotettuSuomen arkkitehtiliittoa varten tehty Vähä-Kiljavan loma-alue sijaitsee myös Hyvinkään seudulla.
Vähäkallion suunnittelemia funkkistyylisiä pankkirakennuksia rakennettiin eri puolille Suomea. Useat näistä edustivat klassismia.Osuustukkukaupan pääkonttori (1933) on muodoiltaan raskas ja vaikutelmaltaan mahtavan arvokas. Se on Vähäkalliolle yleiseen, joskin funkkisarkkitehtuurille epätyypilliseen tapaan rakennettu tummasta punatiilestä.Tehdasrakennuksiakin Vähäkallio sai piirrettäväkseen.Enso-GutzeitilleKotkaan jaEnsoon suunnitellut tehdas- ja asuinrakennukset edustavat funktionalismia ja niissä on sekä vaaleita että tummia sävyjä.Imatralla sijaitsevalleKaukopään tehdasalueelle Vähäkallio sai suunniteltavakseen asemakaavan sekä asuin- ja tehdasrakennukset. Tehdasalue on laaja ja arkkitehdin mittavin teos. Kaukopään tehtaista on vaikutelmia ottanutAlvar AaltoSunilan tehtaisiinsa. HelsinginSalmisaareen Alkon tuotantolaitoksiksi rakennettu, nykyinenHelsingin oikeustalo (1936) kuuluu myös Vähäkallion suuriin töihin. Vähäkallion viimeiseksi työksi jäiHelsingin Suomalaisen klubin talo Helsingin keskustassa.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
