| Uumajansaamelaiset | |
|---|---|
| Väkiluku | noin 1000 (1995) |
| Asuinalueet |  Ruotsi 1000 (1995)[1] |
| Kielet | Uumajansaame,ruotsi[1] |
| Uskonnot | Luterilaisuus |
| Infobox OK | |
Uumajansaamelaiset ovatsaamelaisten etninen ryhmä, joka elääKeski-RuotsissaUumajanjoen alueellapiitimensaamelaisten jaeteläsaamelaisten välissä. Vuonna 1995 uumajansaamelaisia oli noin 1000 henkeäLyckselessä,Malåssa,Tärnassa jaSorselessa.
Aikaisemmin uumajansaamelaisia asui myösNorjassa, mutta siellä he ovat jo sulautuneet muuhun väestöön.
Uumajansaamen kieltä puhuu nykyisin vain muutama henkilö, joista useimmat ovat vanhuksia.
Uumajansaamen perinteinen puhuma-alue ja samalla uumajansaamelaisten asuinalue on ollutRana,Hemnes jaKorgenNorjan puolella sekä Ruotsin puolella alue UumajanjoeltaMaskaureen,Ståkkeen,Västra Kikkejaureen jaÖstra KikkejaureenArjeplogissa jaArvidsjaurissa sekä Malå,Gran sekäUmbyn Tärnassa.[2]
Ensimmäiset saameksi painetut kirjat oli kirjoitettu uumajansaameksi.ABC-Book på Lappesko Tungomål, joka sisälsi myöskatekismuksen, ilmestyi vuonna 1619. Lyckselessä toimi lappalaiskoulu saamelaisille pojille vuosina 1632–1865. KoulumestariPer Fjellström, joka itse oli kotoisinpiitimensaamen puhuma-alueelta oli kiinnostunut uumajansaamesta ja kirjoitti vuonna 1738 ensimmäisen kieliopin (Grammatica Lapponica) sekä ensimmäisen nimenomaisesti uumajansaamea koskevan sanakirjan (Sueco-Lapponicum). Fjellströmistä tuli myöhemmin kirkkoherra ja rovasti Lyckseleen.[3]Uusi testamentti ilmestyi uumajansaameksi vuonna 1755 ja vuonna 1811 julkaistiin kielellä ensi kertaa kokoRaamattu nimelläTat Ajles Tjalog (Pyhät Kirjoitukset).[2]
1700-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä eiVästerbottenin alueella ollut paljonkaan uudisasutusta. Se vähä mitä oli koostui alueelle muuttaneista suomalaisista ja ruotsalaisista ja jopa enimmältä osin saamelaisista. Uumajansaame oli alueen enemmistön äidinkieli. 1800-luvulla muuttoliike alueelle kasvoi uudisasutuksen vauhdittuessa ja monet metsäsaamelaiset sulautuivat ruotsinkieliseen väestöön. Kun "lappalaiset" mainitaan Lyckselen käräjäoikeuden asiakirjoissa ovat kyseessä olleet yleensätunturisaamelaiset, jotka ovat tulleet talvella metsäalueilleporoineen.[3]
Ruotsissa harjoitettu kieli- ja sulauttamispolitiikka, joka vaikutti 1800-luvulla ja ison osan 1900-lukua, iski uumajansaamelaisiin raskaasti. Kielen äidinkielisten puhujien määrä romahti Ruotsissa, samalla kun kielen käyttö Norjan puolella kokonaan lakkasi.[3] Vuonna 1995 arvioitiin uumajansaamelaisiin etnisenä ryhmänä kuuluvan noin 1000 henkeä.[1] Vuonna 2000 kielentutkija Tapani Salminen arvioi uumajansaamen puhujia olevan enää noin 20. Nämä asuivat Ruotsin Arjeplogissa ja Arvidsjaurissa. Vuonna 2007 kielentutkijaTrond Trosterud arvioi puhujia olevan enää noin 10, jotka kaikki olivat yli 65-vuotiaita.[2] Kuitenkin myös nuorempia puhujia kielellä on, sillä Barrukin perheessä kieli on siirtynyt myös nuoremmalle polvelle. Perheen isäHenrik Barruk oppi kielen äidiltään ja on kielikonsulttina pyrkinyt kehittämään ja elvyttämään kieltä. Perheen tytärKatarina Barruk on julkaissut musiikkia uumajansaamen kielellä ja tekee esiintymällä kieltä tunnetuksi.[4]Álgguogåhtie-yhdistys on järjestänyt kymmenen vuoden ajan uumajansaamenkielikylpyjä.[5] 6. huhtikuuta 2016 julkaistiin virallinen uumajansaamenortografia. Vuonna 2019 julkaistiin Henrik Barrukin laatima uumajansaame-ruotsi–ruotsi–uumajansaame -sanakirjaBáhkuogirjjie.[2]