 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
Ussurin rajavälikohtaus (kiin.:中苏边界冲突;pinyin:zhōng sū biānjiè chōngtú; kirjaimellisesti: 'Kiinan–Neuvostoliiton rajakonflikti') oliNeuvostoliiton jaKiinan kansantasavallan välinen sotilaallinen selkkaus valtioiden rajan muodostavallaUssurijoella maaliskuussa 1969. Se liittyi laajempaan, seitsemän kuukautta kestäneeseen rajaselkkausten sarjaankaukoidässä,kylmän sodan aikaisenaKiinan ja Neuvostoliiton välirikon kautena. Selkkaukseen liittyi aikanaan uhka paljon suuremmasta sotilaallisesta konfliktista. Rajakiista sovittiin lopullisesti vasta paljon Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, vuonna 2004.
Ennen konflikteja Kiinan ja Neuvostoliiton rajajokien saaret olivat pääsääntöisesti Neuvostoliiton hallinnassa, vaikka kansainvälisen käytännön mukaan raja yleensä kulkee joen navigoitavaa keskilinjaa seuraten. Kiinan vahvistuessa tämä johti välien kärjistymiseen. Neuvostoliitolla oli 1960-luvulla Kiinan raja-alueella 658 000 sotilasta ja Kiinalla 814 000.
Vakavimmat yhteenotot tapahtuivat maaliskuussa 1969 neuvostoliittolaisten hallussaan pitämällä UssurijoenDamanski-saarella (ven.Остров Даманский;kiin.珍宝岛,Zhēnbǎo dǎo;46°29′08″N,133°50′40″E), kun kiinalaiset 2. maaliskuuta 1969 hyökkäsivät neuvostoliittolaisen rajapartion kimppuun[1], jolloin 31 neuvostosotilasta kaatui ja 94 haavoittui. Neuvostoliittolaiset vastasivat pommittamalla kiinalaisia joukkoja joen vastarannallaMantšuriassa ja rynnäköimällä Damanskin saarelle. Neuvostoliitto siirsi saarelle neljä tuolloin sotasalaisuutena pidettyä panssarivaunua, laihoin seurauksin. Veristen operaatioiden jälkeen molemmat osapuolet vetäytyivät saarelta 15. maaliskuuta. Neuvostoarvioiden mukaan kokonaistappiot olivat 60 neuvostoliittolaista ja 800 kiinalaista kaatunutta tai haavoittunutta. Kiina ilmoitti vain vähäisistä tappioista.
Elokuussa rajakahakat jatkuivat lännempänäSinkiangissa. Tilanne kiristyi, ja Neuvostoliitto alkoi suunnitella ennalta ehkäisevää ydiniskua Kiinaa vastaan. Tilanne rauhoittui, kun Neuvostoliiton pääministeriAleksei Kosygin vierailiPekingissä paluumatkallaHo Tši Minhin hautajaisistaHanoista syyskuussa. Kiinalaiset siirtyivät tämän jälkeen saarelle ilman vastarintaa. Tästä huolimatta kumpikin osapuoli ylläpiti korostettua sotilaallista valmiutta alueella.
Neuvostoliiton purkauduttua 1991 sovittiin, että Damanskin saari kuuluu Kiinalle. Vuonna 1995 sovittiin rajansiirrosta 54 kilometrin jokijaksolla, mutta kolmen saaren hallinta pohjoisempanaAmurin jaArgunin varrella jäi avoimeksi; tästä sovittiin 14. lokakuuta 2004, jolloin Ussurin kysymys tuli lopullisesti ratkaistuksi. Kiina sai Tarabovin (Jinlong) saaren ja puolet Ussurin (Heixiazi) saarestaHabarovskin läheltä.Venäjän valtakunnanduuma ratifioi sopimuksen 27. huhtikuuta 2005 ja Kiinan kansalliskongressin pysyvä komitea 20. toukokuuta 2005.[2]Vuonna 2023 Kiina alkoi yksipuolisesti merkitä karttoihinsa suurempaa aluetta kiistellystä alueesta.[3]
