| Osa artikkelisarjaa |
| Evankelikalismi |
|---|
 |
Lisää aiheesta |
| Osa artikkelisarjaa |
| Protestantismi |
|---|
 |
|
Uskovien kaste on toinen kahdestakristinuskon piirissä esiintyvästäkastekäytännöstä (toinen onlapsikaste). Uskovien kaste perustuu ajatukseen, että kastettavan pitää ollakristitty ennen kuin hänet kastetaan.
Uskovien kaste on ominainenvapaille suunnille. Uskovien kastetta harjoittavathelluntailaisuus,baptistinen kirkko,anabaptistit,herran kansa jaadventtikirkko.selvennä[1][2][3]
Enimmäinen kirjallinen maininta vauvojen kasteesta onTertullianukselta 200-luvulla, mutta hän vastusti käytäntöä.[4] Perusteet lapsikasteen vastustamiselle hänellä tosin olivat aivan toiset kuin nykyään yleensä on uskovien kastetta kannattavissa ryhmissä, hän näet kehotti lykkäämään kastetta sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa kastettu elää pahassa synnissä.Gregorios Nazianzilainen salli vauvan kastamisen hätätilanteessa, mutta neuvoi odottamaan kunnes lapsi voi ymmärtää kristinuskon perusasiat.[5]Kyrillos Jerusalemilainen myöskin kirjoitti, että kasteen saavan kuuluu olla tarpeeksi vanha ymmärtämään, uskomaan ja tottelemaan kristinuskon käskyjä.[5]
Thomas R. Schreinerin mukaanAristeides epäsuorasti sulkee pois vauvojen kastamisen sanomalla, että kristittyjen lapsista tulee kristittyjä vasta kun he ovat vakuuttuneet uskosta.[5]
Keskiaikaisetvaldolaiset eivät kastaneet lapsia, vaan pelkästään uskovaisia upotuskasteella.[6]Pierre Bruysilainen 1100-luvulla väitti, että vaikka kaste on pelastava, sen antaminen vauvoille on turhaa.[7]Hussilaisten joukossa oli uskovien kastetta kannattavia.Petr Chelčický ajatteli, että kasteen antamista on parempi viivyttää, mutta hän ei kuitenkaan harjoittanut uudelleen kastamista.Pierre Kanis taas ajatteli, että kastetta ei voi antaa alle 30-vuotiaille.[8] Pelkästään uskovien, uskonsa tunnustaneiden henkilöiden kastamisen käytäntö koki renessanssin 1900-luvun alussa helluntailiikkeen synnyn vaikutuksesta.